Tekoälyn käyttö voi olla rakentavaa tai tuhoavaa

"Täällä vartioin minä"

Me kaikki puhumme mielellään siitä, mitä uhkakuvia tekoäly tuo. Se kuuluu maamme kansanperinteeseen sekä kansalliseen luonteeseemme. Me otamme mielellämme kantaa negatiivisiin asioihin, sekä sanomme että "ei" kaikelle uudelle, mitä kohtaamme maailmalla. Tuolloin puhumme tietenkin siitä, että miksi koeteltuja malleja tai koeteltuja tapoja ei voida tai tarvitse muuttaa, ja sitten jokaiseen asiaan lyödään hintalappu tai muu vastaava, jolla sitten perustellaan muutosvastaisuutta. Muutos on aina vääjäämättä edessä, kun kohtaamme tekoälyn kaltaisen asian. 

Tekoälystä on tullut muutoksen symboli, ja sitten tietenkin sitä vastustetaan kaikin tavoin. Sairaanhoitajan korvaaminen robotilla on asia, mikä vie hoidolta inhimillisyyden, mutta se tuo esiin niin sanotun "joko-tai"-asenteen. Siinä ihminen ei voi missään nimessä työskennellä robottien kanssa samassa työpaikassa tai työtilassa. Todellisuudessa ihminen  työskentelee vielä pitkään tekoälyn kanssa, sekä ohjaa tekoälyn kautta robotteja, joiden tehtävä on turvata ihmistä. 

Tuon asenteen mukaan robottien tullessa käytäville ei ihmisiä enää tarvita. Toki on olemassa keskitie, jossa robotit tekisivät rutiinitöitä, mikä jättäisi ihmisille tilaisuuden olla aidossa kontaktissa keskenään. Eli jos robotti ottaa esimerkiksi sänkyjen petaamisen, siivouksen sekä lääkkeiden jakelun hoitaakseen, niin hoitajalle jäisi enemmän aikaa keskustella eli olla inhimillisessä vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa. 

Ja jokaisessa sairaalassa on potilaita, joita ei sukulainen tai ystävä ehdi katsomaan. Tekoäly tuo tietenkin sellaisia piirteitä esiin, mitä kaikki eivät toivo. Tekoäly kasaa valtaa sekä Microsoftin sekä Open AIn kaltaisten yritysten käsiin, sekä tietenkin tuota valtaa siirtyy niiden kautta esimerkiksi myös Intelin sekä NVDIAn käsiin, jotka kykenevät toimittamaan sellaisia komponentteja, jotka voivat pyörittää tekoälyä. Se mitä me sitten Euroopassa ihmettelemme on se, että miten tässä nyt taas kävi näin? Miksi Eurooppa jossa pitäisi olla maailman parhaat tutkimuslaitokset sekä koulutus taas kerran jäivät USAn jälkeen?  

Olisiko syynä ehkä muutosvastarinta, joka tarkoittaa sitä, että asioista nähdään vain negatiiviset piirteet. Eli antoiko EU tekoälyn USAan siksi, että "vanhassa on vara parempi". Ja sitten kun lähdemme ihmettelemään sitä, että miksi tekoäly päätyi USA:n teollisuuden käsiin, niin voimme kohdata sellaisen tilanteen, että lähdemme ajamaan lakeja, joiden avulla tekoälyn kehitystä voidaan vielä enemmän säädellä. Eli rajoitusten sekä muiden vastaavien asioiden kuten yleisen muutosvastarinnan avulla voimme jatkossakin varmistaa sen, että eurooppalaisia yrityksiä ei näy tekoälyn kehityksen huippunimien listoilla, vaan että menetämme vielä enemmän osaamista siksi, että emme salli tiettyjen asioiden kehittämistä. Silloin voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että joku muu tekee sen puolestamme. 

Kun kehittelemme uusia asioita, niin silloin me voimme olla varmoja, että niitä voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Hyvän ja pahan määritelmä on kuitenkin asia, mikä vaatii todella pitkää pohdiskelua. Mutta kuitenkin meidän pitää suhtautua tekoälyyn avoimin mielin. Mutta kun me ajattelemme, että tekoäly ajattelee meidän puolestamme, niin silloin menemme väärään suuntaan. Tekoäly on siis apuväline ei mikään jumala tai ylipäätään oikeasti ajatteleva olento. 

Tekoäly ei siis kehitä itse yhtään mitään, vaan me olemme se joka määrittelee mitä tekoälyn avulla voidaan tai halutaan tehdä. Mikäli haluamme generoida tietokoneviruksia sekä haittaohjelmia ja valvoa jokaisen ihmisen WCssä käyntejä tekoälyn avulla, niin se on tietenkin meistä itsestä kiinni, että haluammeko tehdä niin. Tekoälyä on turha syytellä silloin, kun sen käyttäjä komentaa sitä tekemään rikoksia, eikä siihen ole viitsitty ohjelmoida rajoittimia, joiden avulla haittaohjelmien luominen voidaan estää. 

Joskus tekoälyä verrataan koiriin, jotka irti päästessään ovat äärimmäisen vaarallisia. Tekoäly ei ole vaarallinen, jos sitä ei ohjelmoida vaaralliseksi ja sen käsiin ei anneta välineitä, joiden avulla se voi vaikuttaa ympäristöönsä. Tekoäly siis vain noudattaa niitä käskyjä, joita me sille annamme. Se voi vaikuttaa hyvinkin inhimilliseltä tai osaavalta, mutta kuitenkaan tekoäly ei ole asia, mikä vie meiltä ihmisiltä työpaikan ainakaan vielä. 

Yhtiöiden kiinnostus tekoälyyn johtuu siitä, että perinteisen kapitalistisen mallin mukaan mikään yritys ei ole sosiaalitoimisto. Tekoäly ei kapinoi, se ei mene lakkoon sekä vähentää myös esimerkiksi oikuttelevan ihmistyövoiman tarvetta. Tekoäly tekee vähemmän virheitä kuin ihminen, ainakin sellaisissa töissä, joissa noudatetaan selkeitä kaavoja. Kuitenkin tekoäly on myös uhka, koska sen käyttö asejärjestelmien hallinnassa on erittäin järkevä valinta. Ja jos tekoälystä aiotaan tehdä esimerkiksi vahtikoira, jonka avulla estetään esimerkiksi hypersoonisia aseita käyttäen tehtävät yllätyshyökkäykset niin ilman välineitä vahtikoira ei voi toimia. 

Joten tuolloin pitää erottaa puolustukselliset sekä hyökkäykselliset aseet. Eli tekoäly voisi ehkä käyttää puolustuksellisia aseita kuten IT-ohjuksia sekä laser- ja muita tykkejä tilanteessa, jossa valtiota uhkaa yllättäen laukaistu hypersooninen ase. 

Tekoälyn ohjaamat asejärjestelmät reagoivat nopeammin ja ne ovat tarkempia kuin ihminen tilanteessa, jossa äärimmäinen stressi ja nopeasti lähestyvä uhka yhdistyvät. Hypersooniset aseet vaativat äärimmäisen nopeaa reagointia. Ja tämän takia tekoälyt ovat lupaavia toimijoita myös järjestelmissä, joiden tarkoitus on tuhota kohti lentäviä hypersoonisia aseita. Samanlaiset tekoälyt voivat myös ohjata hyökkääjiä.