Japanilaiset varoittavat, että tekoäly tulee ehkä tuhoamaan yhteiskunnan sellaisena, kuin me sen tunnemme. Se että tupo varoitus tulee nimenomaan Japanista ei ole mitenkään ihmeellistä, koska Japanissa työläiset solmivat työsuhteen käytännössä lopun elämänsä ajaksi. Ja Japanilainen työpaikka on käytännössä henkilön koko elämä. Tuossa mallissa on ollut taattu työllisyys, mutta sitten kun tekoäly tulee ja vie työt, niin silloin myös japanilainen työläinen, jolle oma työpaikka on ollut ikään kuin toinen koti, joutuu lähtemään työnhakuun.
Japanilaisessa yhteiskunnassa on yksi asia, mitä kukaan ei ole muistanut. Ja se on ne ihmiset, jotka eivät jostain syystä pääsekään töihin. Mikäli ihminen on sairastunut tai muuten kykenemätön täysipainoisen työpäivään, niin silloin käy niin, että hän menettää kaiken, eli kyseinen henkilö putoaa pois yhteiskunnasta.
Japanilaisessa työelämässä kulminoituu globaali ongelma, jota voidaan kutsua maksimaalisen hyödyn periaatteeksi. Nyky-yhteiskunnassa on sellainen asenne, että ihmisarvo mitataan sillä, että kuinka paljon ihminen tuottaa. Koko yhteiskunta on ikään kuin muurahaiskeko, jossa ei ole olemassa yksilöitä. On olemassa vain tilasto-yksiköitä. Ihminen on tällaisessa järjestelmässä ikään kuin koneen osa, eli hän ei ole yksilö vaan osa kokonaisuutta.
Mikäli hallitus pudottaa työttömien määrän 50-70%, niin se että nuo työttömät siirtyvät esimerkiksi kunnan palvelukseen ei tuo yhtään säästöjä valtion kassaan. Eikä se että työtön menee töihin, missä hänen palkkansa maksaa valtio ole mikään säästö. Samoin "jos naapurini saa töitä, niin se ei varmaan minua lohduta, jos en itse niitä saa". Eli vaikka 99% ihmisistä olisi töissä, jossa he tuovat verorahoja valtion kassaan, niin se ei tuota yhtä prosenttia lohduta. Niissä maissa joissa on tuollainen työllisyysluku on työttömien kohtelu yleensä äärimmäisen syrjivää.
Samoin Suomessa pitkä-aikaistyöttömiä on usein leimattu alkoholisteiksi, vaikka vain muutamalla prosentilla noista ihmisistä on alkoholi- tai päihdeongelma. Kuitenkin nuo muutama prosentti ihmisistä ovat varsin näkyvä osa esimerkiksi puistoissa oleskelevista henkilöistä. Samoin jos ajatellaan opiskelijoita, niin niiden mega-luokan bilettäjien joukko on usein verraten pieni. Siinä saattaa olla 15-20 henkeä, ja jos noita joukkoja katsellaan vähän pidempään, ja niitä näkee useamman kerran, niin niissä toistuvat samat naamat kerran toisensa jälkeen. Samoin niiden opiskelijoiden joukossa jotka joutuvat uusimaan kursseja toistuvat jatkuvasti samat nimet. Muistelen tässä vain itse omia opiskeluaikoja, joissa samat henkilöt viettivät riehakasta opiskelijaelämää ja uusivat kursseja jatkuvasti.
Mutta koska tuo joukko on verraten näkyvä, niin siksi heidän mukaansa voidaan tehdä pitkälle meneviä päätelmiä opiskelijoiden taloudellisesta tilasta sekä ajankäytöstä. Ja tietenkin haalarit identifioivat opiskelijat teekkareiksi. Todellisuudessa muutkin kuin teekkarit käyttävät haalaria. Eli kyseessä on universaali opiskeluun kuuluva vaatetus, jota jotkut käyttävät vain pari- kolme kertaa lähinnä vappuna. Eli jos joku kolme kertaa käy kaljalla haalari päällä, niin silloin ei voida puhua mistään megabilettäjästä. Ja suurin osa opiskelijoista selvittää opintonsa laskettuun aikaan. Mutta kuitenkin yhteiskunta näkee vain ne, joita ei sitten opiskelu maita. Eli miksi vain negatiiviset asiat huomioidaan?
Onko joku "piritorin jaska" esimerkiksi tyypillinen helsinkiläinen?
Samalla kuitenkin me unohdamme sen, että jos menemme johonkin "piritorille", ja luomme sen mukaan kuvan helsinkiläisistä, niin silloin voimme varmasti oikeuttaa itsemme olettamaan, että tyypillinen "piritorin" väki on tyypillisistä helsinkiläisistä koostuva joukko. Vaikka me kaikki jotka täällä pääkaupunkiseudulla asumme varmaan tiedämme, että kyseinen joukko edustaa vain murto-osaa helsinkiläisistä.
Yhteiskunnan suuri muutos on edessä myös Japanissa, ja ehkä me kaikki muutkin sitten kohtaamme sen muutoksen, jossa tekoäly vie huomattavan osan työpaikoista. Se mitä tekoäly varmasti vie on esimerkiksi yhtiöiden puhelinvaihteiden sekä muita mekaanisia "back office"-töitä tekevien miesten ja naisten töitä.
Kun työt menevät tekoälylle, niin se sitten saattaa vaikuttaa vakavalta asialta. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi Suomen tilannetta, jossa työpaikkoja siirretään suoraan ulkomaille, ja samoin ulkomaisilla työläisillä teetetään jatkuvasti enemmän töitä, eli kuten sanotaan, niin ulkomainen halpatyövoima on vallannut esimerkiksi rakennukset. Eikä muihinkaan töihin ole helppoa päästä, niin silloin me joudumme sellaisen asian eteen, että se että meneekö työpaikka tekoälylle vai ulkomaiselle työntekijälle on työttömän kannalta aivan sama asia. Hän ei saa kummassakaan tapauksessa töitä.
Tekoäly ei koskaan hikeenny eikä koskaan tee mitään sopimatonta, eikä tekoäly peittele esimerkiksi puhelinpalvelussa tapahtuvia virheitä. Kun puhutaan työttömyysasteesta, niin silloin me kohtaamme tilanteen, että tilastot eivät kerro kaikkia mahdollisia asioita talouden tai työelämän tilasta. Kun puhumme työttömyydestä, niin silloin me tietenkin puhumme siitä, että ihminen saa yhteiskunnalta rahaa elämiseensä. Mutta kuinka moni työläinen saa sitten palkkansa valtiolta? Nuo valtiolta palkkaa saavat työläiset ovat paperilla töissä, mutta sitten kuitenkin heidän palkkansa maksaa valtio.
Tuossa tapauksessa työläinen saa palkkansa suoraan valtiolta. Sitten seuraavaksi kohtaamme sellaisen kysymyksen, että kuinka moni yhtiöissä työskentelevä työläinen saa palkkansa välillisesti valtiolta? Tuolloin yhtiön ainoa asiakas saattaa tietenkin olla kuntasektori, mutta jos ihminen saa palkkansa kunnalta, tai yhtiöltä jonka ainoa asiakas on kunta, niin myös silloin palkan maksaja on yhteiskunta eli veronmaksaja. Eli jos puhutaan valtion talouden kuormittamisesta, niin myös ihminen, joka saa palkkansa kunnalta tai yhtiöltä jonka ainoa asiakas on kunta on valtiotaloutta kuormittava tekijä, jos valtiotalous määritellään taloudeksi, jonka pääasiallinen tai ainoa tulonlähde ovat valtion tai kunnan kantamat verot.
Ja oikeastaan kunnallisvero voidaan myös määritellä valtion veroksi, koska sen maksaminen on pakollista, ja sen avulla saatujen varojen pitäisi mennä kunnan tuottamien palvelujen kehittämiseen. Eli valtion ja kunnan verot ovat asioita, joiden ero on vain niiden maantieteellisen käyttöalueen koko. Tekoäly vie ihmisten työt on se argumentti, jonka avulla tuota kehitystä halutaan rajoittaa. Tekoälyn kehityksen ongelma on siinä, että sillä korvataan vain tuotantojärjestelmä toisella.
https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/japanilaiset-yritykset-varoittavat-tekoalysta-yhteiskunnallinen-jarjestys-voi-luhistua/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.