Kun me suojaamme järjestelmää, niin suojaamme tietoa.

Kohteen kannalta on aivan sama, että miten hyökkääjä saa tiedot käsiinsä. Vain sillä on väliä että tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin. 

Tietojenkäsittelyn pääasiallinen ongelma on se, että kun me suojaamme järjestelmää, niin me suojaamme silloin siinä liikkuvaa dataa. Eli pääsy tietoon riittää, eikä hyökkääjän tarvitse suoraan murtautua järjestelmään, jotta hän saa käsiinsä dataa. Toisin sanoen, vaikka meillä olisi palomuuri ja kvanttiverkko käytössämme, niin silti tietoturvamme saattaa vaarantua. Nimittäin paraskaan palomuuri ei auta, jos ulkoa nähdään suoraan tietokoneen ruudulle. Tuolloin voidaan puhua tilanteesta, missä henkilö kytkee tietokoneen vahingossa esimerkiksi julkiseen mainos-screeniin, jossa kuka hyvänsä voi seurata mitä näytöllä tapahtuu. Eli se miten hyökkääjä saa tiedot käsiinsä on hänen asemassaan olevalle ihmiselle aivan sama. Tietomurto voi perustua esimerkiksi siihen, että huoneeseen kätketään valvontakamera, tai hyökkääjä saa yhteyden tilan valvontakameroihin. 

Eli tuolloin esimerkiksi BRICS maassa oleva tiedusteluviranomainen voi seurata ruudulta sitä, mitä huoneessa tapahtuu. Ja vaikka esimerkiksi länsimaissa kasvojen tunnistuksen käyttöä tekoälyn avulla rajoitetaan, niin BRICS maiden virnaomaiset käyttävät varmasti tekoälyä kasvojen sekä muun toiminnan tunnistamiseen. Ja tietenkin joku hyökkääjä voi suoraan kiinnittää seinän taakse kätketyn lisänäytön jakajan avulla suoraan johonkin pöytään kiinnitettyyn näyttöön, ja sitten vain kännykällä kuvataan se, mitä tuolla näytöllä tapahtuu. Kännykän voi jättää selfie-kepin päähän tuon näytön eteen, ja sitten pikaviestimen avulla voidaan tuota kuvaa välittää tilasta. Eli voidakseen valvoa tilaa, täytyy hyökkääjällä olla etäkäytön salliva kännykkä sekä pikaviestin, jota hän voi käyttää etätyöpöydän kautta. 

Samoin kvanttiverkossa on heikkouksia, ja tärkein asia on tietenkin se, että miten voimme suojata tietoa ennen kuin se siirretään kvanttiverkkoon. Kvanttiverkossa tieto on turvassa, mutta jos hyökkääjä pääsee kiinni siihen rajapintaan, mikä siirtää tiedon binäärijärjestelmistä kvanttijärjestelmiin? Tuossa kohdassa oleva haittaohjelma on asia, mikä murtaa tehokkaasti kaikki kvanttijärjestelmät. Mutta se mikä kvanttijärjestelmissä viehättää tietojenkäsittelyn kannalta on niiden energiatehokkuus. 

Tuo kvanttijärjestelmien energiatehokkuus johtuu siitä, että kvanttijärjestelmä ei syydä energiaa eli informaatiota harakoille. Kvanttijärjestelmän eroa binäärijärjestelmään voidaan verrata hehkulampun eroon laseriin nähden. Laser kuljettaa tietoa erittäin suurella tarkkuudella, ja jos lasersäde suojataan esimerkiksi ontolla putkella, niin silloin hyökkääjä ei pääse tietoon käsiksi. Eli periaatteessa laserit voivat välittää tietoa esimerkiksi ontossa sähköjohtimessa, jos johdin on tarpeeksi suora. Samoin tietoa kuljettava lasersäde voidaan peittää toisella, ontolla lasersäteellä, joka estää hyökkääjiä pääsemästä tietoon käsiksi. 

Mutta sitten jos ajatellaan että varsinainen elektroniin perustuva kubitti kulkee tuossa johtimessa, niin silloin tuosta johtimesta voidaan rakentaa nano- tai miniatyyriteknologiaan perustuva hiukkaskiihdytin. Tuossa laitteessa elektroni mihin tieto on varastoitu kulkee ontossa putkessa, mutta silloin pitää estää esimerkiksi poikittaisten sähkökenttien muodostuminen. Nuo kentät sotkevat tiedon erittäin tehokkaasti. 

https://scitechdaily.com/guaranteeing-security-and-privacy-new-quantum-breakthrough-could-benefit-millions-of-people/