Yllä oleva kuva Chaplinin filmistä "Nykyaika" kuvaa hyvin työntekijän asemaa yhtiössä. Työntekijän rooli ei ole käskytettävä yksilö, vaan tuotanto-yksikön osa. Eli jokainen työtekijä on vain osanen koneessa, jota kutsutaan yhtiöksi. Ihminen ei ole tuossa mallissa oikeastaan edes yksilö, vaan osanen kokonaisuudesta. Tuon takia kun puhutaan tekoällyn vievän työpaikat, niin silloin puhutaan oikeastaan vain tuotantojärjestelmän korvaamisesta uudella järjestelmällä. Kun tekoäly korvaa ihmisen, niin silloin puhutaan säästöistä. Yhtiöiden etu on se, että ne voivat valmistaa tuotteita mahdollisimman halvalla, ja siksi jos asiaa ajatellaan esimerkiksi yhtiöiden näkökulmasta, niin jokainen yhtiö olisi varmaan jo erottanut kaikki työntekijänsä, jos se vain olisi voinut korvata ihmiset jollain muulla. Ja tuo "joku muu" on tekoäly.
Kun työelämää kehitetään, niin kehityksen pohjana on aina ollut yhtiön taloudellinen voitto. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ja tämän päivän mallissa ei työelämää kehitetä muiden kuin osakkaiden tai toisin sanoen omistajien etua ajatellen. Mikäli puhutaan että tekoälyä pitäisi kehittää ihmiskeskeisesti, niin työelämässä kehitystä ohjaa ainoastaan kilpailukyky. Vain sillä kuinka paljon voittoa ihminen tekee on merkitystä. Tekoäly on vain piste tuolle tielle, jossa palkat jäävät jatkuvasti jälkeen inflaatiosta, ja työntekijän koko työura saattaa olla pelkkiä pätkätöitä. Jos työt nyt sitten siirtyvät tekoälylle, niin silloin häviävät työpaikat monista paikoista. Tuo olisi kuitenkin vain piste kehitykselle, joka on vienyt tuotannon suoraan Kiinaan. Eli tekoälyn ottaessa ihmisten paikat, niin silloin ei työ myöskään valu Kiinaan. Eli työpaikat katoavat työmarkkinoilta hyvin nopeasti myös Kiinassa. Ja se sitten tuo joutulasta nuorisoa kahviloihin, joissa he voivat puhua politiikkaa.
Tekoäly on kehittyvä asia, joka on kehittynyt nopeammin kuin kukaan edes uskalsi arvailla. Ja johtoportaassa on herännyt halu korvata ihmiset tekoälyllä. Tekoäly on tulevaisuutta, joka muuttuu todellisuudeksi hyvin nopeasti. Ja miksi johtoporras haluaa korvata henkilöstön roboteilla sekä tekoälyillä. Syy tähän on se, että tekoälyn ainakin pitäisi tehdä vain sitä, mitä käsketään. Ihminen on se, joka tekee virheitä. Tekoäly ei ole koskaan väsynyt, se ei pidä lomia eikä koskaan kinastele. Samoin tekoäly ei mene lakkoon eikä tekoäly tarvitse palkkaa. Tekoäly on aina saatavilla, jos sitä tarvitaan, joten sen takia voidaan sanoa, että tekoäly on luotettavampi kuin ihminen.
Kun tekoälyä kehitetään, niin silloin tuota välinettä ajetaan tuotannon osaksi. Eli kapitalistisen ajattelutavan mukaan työpaikalla ihminen on tuotantokoneiston osa, ja tekoälyn korvatessa ihmisen, se korvaa vain tuotantojärjestelmän osan toisella.
Tekoäly ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan se on todellisuutta. Tekoälyn kehittämisen pitäisi tapahtua ihmisten ehdoilla, ja yksi asia mitä tekoälyn pelätään aiheuttavan on massatyöttömyys. Mutta sitten kun ajatellaan sitä, että tekoälyn kehittämisen pitäisi tapahtua ihmisten ehdoilla, niin voidaan samalla tietenkin esittää sellainen kysymys, että kenen ihmisen ehdolla tekoälyä tai työelämää kehitetään? Kehitetäänkö sitä johtajien, yhtiön osakkeenomistajien vai ehkä jonkun liukuhinduunarin ehdoilla.
Nyt vain mieleen tulee se, että esimerkiksi raskaissa töissä saattaa olla erittäin huonot työolot, eikä noiden perustöiden palkkauskaan ole niin kauhean hyvä. Eli mitä töitä sitten tekoäly vie? Viekö se työt, joita ihmiset haluavat tehdä, vai viekö se sellaiset työt, joita ei kukaan halua ottaa vastaan ellei ole aivan pakko. Tekoälyn ongelma on siinä, että sen avulla voidaan ihmisten tekemää työtä vähentää. Kun ajatellaan esimerkiksi työelämää, niin kun puhutaan toimintojen tehostamisesta tai muusta vastaavasta toiminnasta, niin koko työelämää leimaa voiton maksimoinnin tarve. Ihminen nähdään kapitalistisessa mallissa vain tuotanto-yksikön osana. Eli hän on jo valmiiksi kuin robotti, jonka pitää tehdä tietty työmäärä päivässä. Jos työmäärä ei täyty, niin silloin tuo ihminen saa lähteä suoraan etsimään uutta työpaikkaa. Ja leikkurit osuvat aina tuotannon alimpiin jäseniin.
Tuo tarkoittaa sitä, että työläiset, siis ne joiden paikka on tuotannon tai käytännön suunnittelun parissa joutuvat aina ensin sille listalle, josta vähennetään työtunteja tai henkilöstöä. Se miten hyvin tai huonosti työt on tehty on aivan sama asia. Se mihin leikkuri osuu ensimmäiseksi on henkilökunta. Yleensä pomot eivät lähde minnekään, vaikka yhtiöllä menisi kuinka huonosti. Ja tekoäly tietenkin maksimoi tuollaisen ajatuksen siitä, että kukaan ei tule töihin seisoskelelemaan. Mikäli työtehtäviä ei satu löytymään, niin silloin tietenkään ei henkilön myöskään tarvitse tulla työpaikalle, vaan hän saa lähteä hyvin nopeasti etismään uutta työtä.
Tekoäly vie varmasti työpaikkoja, jotka ehkä olisivat muuten olleet esimerkiksi vuokratyöläisten paikkoja. Mutta sitten me voimme kysyä, että kuka tämänkin tekstin lukijoista olisi valmis lähtemään tuollaiseen ehkä raskaaseen sekä psyykkisesti tai fyysisestikin stressaavaan työhön, ja kuinka moni meistä on valmis sitoutumaan tuollaiseen ehkä hyvinkin yksinäiseen työhön vuosikausiksi. Se että tekoäly vie ehkä 40-50 prosenttia työpaikoista kuulostaa hyinkin paljolta. Mutta onhan ennenkin ollut niin sanottuja lamakausia, jolloin työttömyys oli lähes 100%.
Eikä kukaan ole muutenkaan vastustanut sitä, että työ- eli tuotanto siirretään ulkomaille. Yhtiöillä on oikeus siirtää tuotantolinjat suoraan Kiinaan, jos ne sitä haluavat. Eikä kukaan ole edes unissaan vastustanut tätä kehitystä. Kuitenkin jos tekoälyn vastustajia katsotaan, niin ilmeisesti on päässyt käymään niin, että kun tekoäly on alkanut kilpailla toimittajien kanssa, niin silloin on koko tekoälyn kehitystä vaadittu suoraan kiellettäväksi.
Se että joku suomalainen yhtiö siirtää tuotannon Kiinaan tarkoittaa sitä, että tuo Kiinassa oleva tehdas työllistää kiinalaisia, eikä kukaan suomalainen saa sieltä töitä. Kun tuotanto siirretään tekoälyn alaisuuteen, niin silloin se ei myöskään tuo työpaikkoja Kiinaan. Eikä tekoälyn ohjaamasta tehtaasta uiteta myöskään mikropiirejä esimerkiksi Venäjän tankkeihin.
Se että tekoäly vie työpaikkoja ei vaikuta kaikkiin valtioihin samalla tavalla. Sen vaikutus sellaisiin maihin, joiden tuotanto on jo siirretty ulkomaille on vähäisempi kuin niissä maissa, joissa tuotantoa tehdään pääosin ihmisvoimin. Jos robotit alkavat tehdä työtä esimerkiksi komponentti-tehtaalla, niin se estää täysin teollisuusvakoilun. Eli tekoäly on tietoturvan kannalta parempi kuin ihminen, joka voidaan aina lahjoa.
https://www.tivi.fi/uutiset/karut-luvut-tekoaly-leikkaa-41-tyopaikoista-viidessa-vuodessa/05e11a11-005a-4118-b44a-1f6229901f03
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.