SUPOn etsivän virkarikostutkinta kertoo asiasta, josta on pitkään vaiettu. Tuo asia kiteytetään kysymykseen siitä kuka valvoo valvojia? Kun ihminen pääsee asemaan, missä hän voi valvoa esimerkiksi upseereita sekä muita poliiseja, niin silloin hän saa varmasti käsiinsä asiakirjoja, joita voidaan käyttää muuhunkin kuin siihen, mihin niitä on tarkoitus käyttää.
Eli esimerkiksi upseereihin kohdistuvan valvontaiskun yhteydessä voidaan saada melko maukkaita äänityksiä, joissa keskustellaan asioista, joiden sisältämä tieto voi olla hyvinkin vahingollista henkilöille, joita ei ole syytetty. Nuo äänitykset voivat käsittää arkaluonteista yksityiselämään kuuluvaa tietoa, jota levittelemällä voidaan aiheuttaa vahinkoa jonkun ihmisen yksityiselämälle tai uralle.
Kun ihmisellä on pääsy arkaluonteisiin tietoihin, niin hänellä on silloin tietynlaista valtaa asioihin, jotka eivät ole julkisia. Ja jos ihmisen kypsyys ei riitä tuon tiedon käsittelyyn, niin silloin seuraa varmasti hyvin ikäviä asioita. Kun puhutaan sitten valvonnasta, niin tietenkin joskus on varmaan jollekin tullut mieleen hyvin se, että esimerkiksi tekaistujen ilmoitusten avulla voi valvoja urkkia hyvinkin intiimejä asioita toisen elämästä. Ja mistä esimerkiksi SUPOn tai pääesikunnan valvontaosaston virkailijat sekä heidän esimiehensä tietävät, että joku ilmianto esimerkiksi yhteydenpidosta venäläisiin diplomaatteihin on tekaistu?
Supon päämaja Ratakadulla Helsingin Punavuoressa, Ratakadun ja Fredrikinkadun kulmassa.
Tuolloin saattaa lupa salakuunteluun hellitä melko helposti, jos hakemukseen lisätään pari papparazzi-kuvaa, joissa tuollainen valvonnan kohteeksi valikoitu henkilö keskustelee muutamien venäjän suurlähetystön henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden kanssa. Todellisuudessa aivan jokainen venäläinen ei työskentele FSBlle, mutta tietenkin tuolloin voidaan tarkkailulupaa anottaessa ilmoittaa, että joku siivooja on todellisuudessa FSBn agentti, ja tietenkään myöskään FSB ei henkilökuntaansa ilmoittele. Eli periaatteessa kuka vain voidaan nimetä joksikin agentiksi tai Venäjän tiedustelupalvelun juoksupojaksi- tai tytöksi. Tuollaisen väitteen tarkastaminen on todellisessa elämässä hiukan vaikeampaa kuin jossain romaanissa. Eli ketä vain voidaan väittää ulkomaiden vakoojaksi.
Ja kun kaksoisagentti eli vihollisen tiedustelun palvelukseen siirtynyt kotimainen valvontaorganisaatioon kuuluva henkilö on itse vastavakoilun jäsen, niin hän voi asemaansa vedoten pyytää esimerkiksi linnakkeiden piirustuksia sekä erilaisia suunnitelmia nähtäväkseen vedoten siihen, että "on löytynyt joku salkku, jonka sisältöä pitäisi verrata". Ja sitten jos vastapuoli ei kysy valtuuksia, niin silloin voi hyvinkin tärkeää tietoa valua vastapuolen käsiin. Tuolloin tietenkin pitää aina tällaisessa tapauksessa tehdä ilmoitus siitä, jos joku esimerkiksi SUPOoon kuuluva on epätavallisen kiinnostunut jostain tietyistä salaiseksi luokitelluista tiedoista, jotka eivät kuitenkaan kuulu hänen työhönsä.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/supon-etsiv%C3%A4n-virkarikostutkinta-johti-poliisit-sattumalta-tuhansien-puolustusvoimien-arkojen-papereiden-luo-espoolaismiehelt%C3%A4-l%C3%B6ytyi-my%C3%B6s-salaisia-ydinturvallisuuspapereita/ar-AA195sJ5?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=0dad1827341d4b16d9a035e1362d59b5&ei=30
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.