Kehitteillä oleva Destinus-yhtiön droonimalli G havainnekuvassa. Kuva: Destinus (https://yle.fi/a/74-20085911)
Dronet ovat osoittaneet tehonsa Ukrainan sodassa. Ja vaikka vasta pari vuotta sitten sanottiin, että drone ei ihmistä tule haastamaan, ja että ihmisen ohjaama lentokone tulee aina voittamaan ihmisen, niin nykyiset oppivat verkotetut neurojärjestelmät ovat tehneet sen mahdolliseksi, että ehkä kohta ainakaan keskitasoinen hävittäjälentäjä ei kykene haastamaan tekoälyn ohjaamaan dronea tai droneparvea. Se että drone ei pärjäisi ihmiselle ilmataistelussa ei estä sitä tekemästä kamikaze-iskuja tai pommittamasta kohdettaan. Mutta donet sekä tekoäly kehittyvät jatkuvasti. Periaatteessa jo nyt voidaan 3D printterien avulla jopa valmistaa droneja operaatio-alueella.
Hypersooninen teknologia avaa myös uusia visioita erilaisille drone-projekteille. Tekoäly kykenee nykyään haastamaan ihmisen myös ilmataistelussa, ja tietenkin jo puhutaan siitä, että millainen lentäjä USAssa on kohdannut tekoälyn ilmataistelussa, niin voisiko keskinkertainen yliluutnantti kohdata tekoälyn ja selvitä voittajana? Siis onko keskimääräisellä hävittäjälentäjällä sellaisia taitoja, joilla he voivat voittaa tekoälyn? Ja jos vastassa on sitten verkotettu, oppiva tekoäly, niin hetken päästä myös tekoäly osaa samat asiat kuin tämä hävittäjälentäjä.
Kun puhutaan tilanteista, joissa miehitetty hävittäjä kohtaa tekoälyn, niin sitä voidaan verrata tilanteeseen, jossa ihmisen sanottiin voittavan tietokoneen shakissa. Eli jos Garri Gasparov, maailman paras shakinpelaaja voittaa jonkun shakkiohjelman, niin hän saattaa olla ainoa ihminen maailmassa, joka siihen kykenee. Eli keskiverto shakinpelaaja ei tähän suoritukseen ehkä kykene.
Kamikaze-drone voi oikeasti partioida vihollisen yläpuolella, ja sitten kun sen polttoaine tai akku alkaa tyhjentyä, niin silloin drone suorittaa syöksyn kohdettaan vastaan. Tekoäly antaa risteilyohjuksille uusia ominaisuuksia kuten kyvyn tehdä väistöliikkeitä, jos ne havaitsevat itseään ammuttavan.
Kaikki dronet eivät liiku ilmassa. Vaan myös erilaiset sukeltavat sekä maan ja meren pinnalla liikkuvat autonomiset yksiköt ovat muuttamassa sodankäynnin luonnetta. Venäläinen "Poseidon" (Status-6) -torpedo on hyvä esimerkki vedenlaisesta ydinaseesta, jolla voidaan iskeä mitä tahansa merellä tai rannikolla olevaa kohdetta kuten satamia vastaan. Nuo aseet voivat kehittää tsunamin, joka on hyvin tuhoisa laajoilla rannikkoalueilla.
Ydinkäyttöiset, RTG-generaattoreilla eli "ydinparistoilla" varustetut pitkän matkan torpedot, jotka voivat vuosia liikkua veden alla ovat ehkä jo nyt todellisuutta. Samoin tulevaisuudessa myös esimerkiksi ilmakehässä saattaa liikkua droneja, jotka voivat partioida vuosia. Periaatteessa "Predator" dronen muuttaminen ydinkäyttöiseksi ei ole kovin vaikeaa. Tuolloin droneen kiinnitetään sähkömoottori ja radioisotooppigeneraattori. Periaatteessa tuollainen isokokoinen drone voi kuljettaa myös perinteisempiä risteilyohjuksia.
On esitetty skenaarioita joissa esimerkiksi hypersoonisia- tai tavallisia risteilyohjuksia eli kamikaze-droneja paikoitetaan maata kiertävälle radalle. Kun nuo välineet aloittavat operaation, niin ne palaavat ilmakehään, ja operoivat joko perinteisempien suihkumoottorien tai ramjet sekä scramjet moottorien avulla.
Tulevaisuudessa myös niin sanotut sähkösuihkumoottorit, joissa työntövoima kehitetään valokaarten tai ionien avulla tekevät mahdolliseksi sen, että myös kamikaze-dronet eli entiset risteilyohjukset voivat operoida ilmakehässä kuukausia, ja ne voivat joko laskeutua lentotukikohtiin, kun ne tarvitsevat huoltoa. Periaatteessa sähkösuihkumoottorien ongelma on siinä, että niiden pitäisi saada jostain sähkövirtaa. Ja tietenkin pieni ydinreaktori voi hoitaa tuon ongelman. Tai sitten ne voidaan kerätä kuljetuskoneisiin. Eli tuolloin kuljetuskone voidaan varustaa manipulaattoreilla, joissa on telakointipinta.
Verkotettu droneparvi voi suorittaa operaatioita hyvin itsenäisesti. Ukrainan sota on osoittanut että vaikka droneista tuhottaisiin 80-90%, niin yhtään dronea ei saa päästä läpi. Ukrainassa Venäjän käytössä on ollut primitiivisiä droneja, jotka lentävät suoraan, eivätkä tee mitään väistöliikkeitä. Ja ukrainalaisten onneksi nuo dronet eivät ole esimerkiksi kyenneet mutkittelemaan saatikka sitten tekemään mitään edistyksellisempiä manöövereitä.
Siis näiden dronejen kehitys ottaa ilmeisesti kaksi mahdollista suuntaa. On kalliimpia yliäänen, tai jopa hypersooniseen nopeuteen sekä ballistiseen hyppyyn, eli ilmakehän ulkopuolella käyntiin kykeneviä huippukehitettyjä droneja, joiden hinta saattaa olla jopa miljoonia euroja kappale, ja sitten on halpoja parin euron hintaisia droneja, joita voidaan käyttää massoittain. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin tekoäly itsessään on halpaa, eli tekoäly-ohjelmistot voidaan kopioida jopa kaikkein halvimpiin droneihin. Ja tietenkin valittu kohde vaikuttaa siihen, millaisia ammuksia siihen halutaan käyttää.
Halpoja droneja voidaan käyttää massoittain, ja myös droneparvi voi puolustaa kohdetta, eli ne voivat leijua kohteen ympärillä, ja tuhota maasta tai ilmasta lähestyviä kohteita esimerkiksi lentämällä kohteita päin. Samoin droneparvi voi leijua taistelukentän yläpuolella ja välittää tietoja vihollisen liikkeistä, ja kun akut ovat tyhjiä, ne voivat suorittaa kamikaze-iskun.
Ja tekoäly voi antaa myös perinteiselle risteilyohjukselle kyvyn väistellä sitä kohti ammuttuja ohjuksia tai tulevaisuudessa risteilyohjuksella voi olla myös ilmataistelu-ohjuksia, joita se voi käyttää lentokoneita vastaan. Tai esimerkiksi lentäväksi maaliksi varattu, loppuun lennetty hävittäjä voidaan muuttaa kamikaze-droneksi.
https://yle.fi/a/74-20085911
https://news.mit.edu/2023/megawatt-motor-could-help-electrify-aviation-0608
https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_SR-72
https://en.wikipedia.org/wiki/Status-6_Oceanic_Multipurpose_System
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.