Maamme talous on huonoissa kantimissa, sen kaikki varmaan myöntävät, mutta miten me päädyimme tähän tilaan? Taloudenpidon epäonnistuminen saattaa johtua siitä, että talouden suunnittelijat automaattisesti olettivat, että kaikki jatkuu samalla tavalla kuin aina ennenkin. Kun modernin hyvinvointivaltion perusta rakennettiin joskus 1950-luvulla kolmen pilarin varaan, joista yksi on metsä, toinen metalli ja kolmas oli YYA.
Tuo kolmas pilari oli sellainen, että ajateltiin Suomen olevan ikuisesti portti Neuvostoliiton sekä länsimaiden välillä, eikä tuolloin vielä edes ajateltu sitä, että maamme rajanaapurina olisi Venäjä, eikä ainakaan sitä osattu mitenkään ennakoida, että joku päivä Venäjän ja Suomen välillä olisi kauppasaarto. Se mikä sitten rajoittaa metallialan tuotteiden eli varsinkin laivojen tuotantoa ja myyntiä ovat Kauko-idän valtioiden maksamat avokätiset telakkatuet, joiden avulla nuo maat voivat pudottaa tuotanto hintoja alas.
Tuolla alueella myös teollisuusvakoilu tapahtuu valtion suojeluksessa, ja runsaiden telakka tukien on ilmeisesti ajateltu tuovan korkeaa teknologiaa teollisuus vakoojien ulottuville. Eli mikä olisikaan parempi paikka hankkia salaisia tietoja esimerkiksi laivojen merenkulku- sekä erityisesti järjestelmistä, kuin telakka, jossa laivoja tehdään.
Mutta sitten kun puhutaan tekniikan kehityksestä, niin varsinkin meidän maassamme ei olla ainakaan kovin hyvin varauduttu siihen, että esimerkiksi paperit vaihtuvat Internetiin, ja että olemme siirtymässä täysin sähköiseen toimintaympäristöön. Eli jos paperi vaihtuu digitaalisiin tiedostoihin, niin silloin paperin menekki laskee. Paperi oli ennen takuu tuote, jota tarvittiin ympäri maailmaa. Mutta nykyään paperin menekki on laskenut. Se tarkoittaa, että paperista saatavat tulot ovat pudonneet.
Mutta uuden sukupolven tietojärjestelmät aiheuttavat sen, että myös yhtiöiden tuotantoa sekä suunnittelua voidaan siirtää ulkomaisten yhtiöiden käsiin. Mikään ei estä suomalaista yhtiötä perustamasta erillistä yhtiötä vaikkapa Tallinnaan, sekä myymästä saamiaan urakoita tuolle itse omistamalleen Tallinnalaiselle yhtiölle. Tuossa mallissa suomalainen yhtiö ei muuta kuin ehkä valvo urakoita, ja kaikki muut työt ovat Tallinnalaisten tekemiä. Tuolloin voi käydä niin, että koko urakasta jäävät verotulot saamatta.
Maailman muutos on asia, joka aiheutti sen, että myös Suomen talouden perustan olisi muututtava radikaalisti. Jos valtio ei kykene vastaamaan muutoksiin, niin silloin sen talous menee huonoon kuntoon. Eli jos oman maan elinkeinorakenne tai kulutusrakenne alkaa muuttua niin, että entiset varmat verotulot jäävät saamatta. Tuolloin valtion pitää ryhtyä etsimään uusia verotuksen kohteita, tai sen talous muuttuu alijäämäiseksi.
Lyhyellä tähtäimellä valtion taloutta voidaan korvata esimerkiksi myymällä kiinteistöjä. Mutta sitten kestävä malli saadaan aikaan vain kehittämällä uusi pysyvä tulonlähde. Yksi syy maamme valtion tulojen laskuun on ollut myös muutosten kasautuminen lyhyelle aikavälille. Esimerkiksi etätyö, sähköautot sekä siirtyminen julkiseen liikenteeseen vievät valtiolta polttoaineesta saatavia verotuloja. Eli kun ihmisten arvot alkavat vihertää, niin se vie ainakin polttoaineveron sekä mahdollisesti myös autoveron valtiolta, jos ihmiset alkavat uudelleenarvioida esimerkiksi auton tarvettaan. Jos ihmiset eivät osta autoja, niin silloin niistä ei myöskään saada enää verotuloja.
Samalla myös esimerkiksi eliniän pidentyminen luo menoeriä erityisesti eläkkeisiin. Ja sen takia maamme talous on siinä tilanteessa, missä se nyt on. Eli emme ole oikeastaan kyenneet muuttamaan valtion veron lähteitä sellaiseksi, että se vastaisi tekniikan sekä yhteiskunnan muutosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.