Eurooppa oksentaa pahaa oloaan. Meillä kaikilla on sellainen olo, että "meidän olisi pitänyt tuomita myös Stalinin teot". Eli monet valtiot joista yksi on tietenkin Suomi joutuu pohtimaan suhdettaan historiaan. Tai siis se asia mikä tekee Suomen asemasta helpomman kuin esimerkiksi Ruotsin on se, että Suomessa on myönnetty se asia, että olemme olleet rähmällään Neuvostoliiton edessä. Tuo asia myönnettiin jo Neuvostoliiton ollessa olemassa, joten suomettuminen ei ole tullut Suomessa minään yllätyksenä. Mutta esimerkiksi se, että Ruotsi oli ajautumassa kohti Neuvostoliiton vaikutuspiiriä 1980-luvun alussa ei ole saanut niin paljon huomiota.
Samalla tulemme näkemään sen, että valtio toisensa perään alkaa tuntea halua osoittaa että välirikko Putiniin on todellinen. Kun ajatellaan itäisen Euroopan kommunismin kaatumista 1990-luuvn alussa, niin tietenkin nuo maat muuttuivat vapaammiksi, sekä niiden infrastruktuuri korjattiin. Mutta ongelma olivat asenteet. Itäisessä blokissa korruptio oli itsestäänselvyys. Ja tietenkin myös esimerkiksi ilmiantaminen oli lähes pakollista, ja sitä käytettiin esimerkiksi kilpakosijoiden sekä muiden kilpailijoiden raivaamiseen tieltä. Pahimmillaan tilanne oli se, että jos joku halusi hyvin työpaikan, niin hän soitti pari nimetöntä puhelinsoittoa salaiselle poliisille, niin silloin kilpailija lähti suoraan putkaan. Kun kommunismi romahti, ja esimerkiksi Saksat yhdistyivät, niin tuolloin tietyt ihmiset muistivat erittäin hyvin sen, mitä ilmianto heille aiheutti.
Samoin meidän pitää huomioida se, että ihmisten asenteiden muuttaminen on vaikeampaa kuin lakien muuttaminen. Jos ihminen oppii 30 vuotta käyttämään korruptiota, niin silloin tuon "maan tavan" poisopettaminen kestää todella kauan aikaa. Itäinen blokki hajosi sikäli että Varsovan Liittoa sekä kommunistinen hallinto romahtivat, mutta korruptio on ainakin joissain maissa ollut ongelma. Mutta nyt 30 vuotta myöhemmin nuo aikoinaan 40-vuotiaat vallanpitäjät ovat nyt 70-80 vuotiaita, ja heidän aikansa alkaa olla ohi. Ja seuraava sukupolvi, joka ei ole koskaan nähnyt Varsovan Liittoa sekä kommunistista komentoa on nousemassa valtaan. Noilla ihmisillä ei ole mitään muuta henkilökohtaista suhdetta aikaan sekä aatteeseen, joka oli vallassa vuoden 1945 jälkeen vuoteen 1991 nousevat vallan kahvaan. Tietenkin salainen poliisi sekä monet muut asiat ovat heille toivon mukaan tarinoista tuttuja, ja he sitten muistavat etteivät anna maata ääriryhmien haltuun.
Mutta siis historia on jatkumo. Ja asiat mitä tehtiin vuonna 1945 ovat niitä, jotka ovat yhdessä propagandan kanssa muuttaneet esimerkiksi Putinin näkemystä asioista. Tuolloin valtioiden välinen sopimus eskaloitui läpi koko Euroopan ja vaikutti mullistavasti jokaisen ihmisen elämään. Tuolloin entisestä vainoajasta tuli vainuttu ja vainotusta taas tuli vainoaja. Tässä vaiheessa meidän pitää kuitenkin muistaa että Hitlerin natsien toimet olivat kauhistuttavia, ja tietenkin joidenkin mielestä esimerkiksi natsien keskitysleirit antoivat oikeutuksen säälimättömälle vainolle, joka noudatti samoja periaatteita kuin mitä Gestapo aikoinaan noudatti. Eli Gestapon nimi vain vaihtui NKVDksi mutta samat yölliset pidätykset jatkuivat.
Mutta myös itäisen Euroopan maat, jotka kuuluivat aikoinaan Varsovan Liittoon ovat joutuneet sen eteen, että niiden on tehtävä tiliä myös siihen aikaan, joka seurasi Hitlerin miehitystä vuonna 1945. Kun Toinen Maailmansota päättyi, niin Eurooppa jaettiin etupiireihin, ja varsinkin Neuvostoliiton valvomilla alueilla suoritettiin samanlaisia likvidointeja, joita Hitlerin asevoimat suorittivat. Eli voidaan sanoa että kun Hitler hävisi sodan, niin miehittäjä vaihtui vain uuteen. Ja uusi miehittäjä käytti lähes samoja otteita kuin mitä natsit käyttivät ennen Neuvostoliiton miehitystä.
Vaikka me kuinka haluamme osoittaa sen, ettemme ole Vladimir Putinin ystäviä, niin kuitenkin meidän on tunnustettava se, että Venäjä on osa Eurooppaa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Venäjän jokainen toimi olisi hyväksyttävä.
Puola on ottamassa seuraavaa askelta suhtautumisessa Venäjään. Eli se alkaa käyttää Kaliningradista sen vanhaa nimeä Köningsberg. Tätä voidaan pitää osoituksena halusta tehdä pesäeroa entiseen komentelijaan sekä miehittäjään.
Se tarkoittaa sitä, että Venäjän asemaa maailmanpolitiikassa ollaan arvioimassa totaalisesti uudestaan. Venäjä on jostain syystä ollut maailmalla jotenkin erityisasemassa sen suhteen, mitä milloinkin saa tehdä, ja varsinkin Toisen Maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon, jonka aseman Venäjä sitten otti itselleen on suhtauduttu silkkihansikkain. Syy tietenkin löytyy historiasta, eli Neuvostoliiton roolia Toisen Maailmansodan voittoon sekä Hitlerin kaatumiseen on korostettu, ja myös esimerkiksi pelko tuon maan ydinaseista on saanut aikaan sen, että Euroopassa arvosteltiin mieluummin USAaa, ja amerikkalaisten tapaa hoitaa asioita kuin Neuvostoliittoa sekä sen seuraajaa Venäjää.
Eli se mitä ei koskaan olla mainittu Toisen Maailmansodan historiassa on se, että Neuvostoliitto jatkoi samantapaisia vainoamistoimia omaksi etupiirikseen katsomillaan alueilla, mitkä leimasivat Hitlerin politiikkaa. Kun nyt sitten Ukrainan sota on saanut aikaan tilanteen, missä Venäjää vastaan suunnataan kilpaa pakotteita, ja jossa 122 maata on tuominnut Ukrainan sodan siten, että sen katsotaan johtuneen Venäjän aggressiivisesta toiminnasta, niin tietenkin se aiheuttaa painetta siihen, että myös ne maat, jotka aikoinaan olivat Neuvostoliiton ystäviä joutuvat tai uskaltavat arvioida suhdettaan historiaan sekä erityisesti Neuvostoliiton itselleen ottamiin alueisiin.
Toisen Maailmansodan jälkeen Puolaa siirrettiin hiukan länteen, koska Neuvostoliitto halusi turvata Kaliningradin, eli silloisen Köningsbergin kaupungin huoltotiet. Köningsberg oli aikoinaan Itä-Preussin pääkaupunki, ja Puola ikään kuin halkaisi Saksan kahtia. Toinen Maailmansota alkoi siitä, että Adolf Hitler esitti Puolalle vaatimuksen Gdanskin kaupungin luovuttamisesta Saksalle. Gdansk oli silloin Puolan ainoa satamakaupunki, ja tuota aluetta kutsuttiin "Puolan käytäväksi". Eli koska Saksa oli silloin miehittänyt Tshekkoslovakian sekä Itävallan, niin Puola oli joutunut vihamielisten maiden ympäröimäksi. Puolan suhteet Neuvostoliittoon ja Liettuaan olivat myös hyytävät. Sanotaan että Toisessa Maailmansodassa olivat vastakkain maailman pahimmat joukkomurhaajat.
Eli tuo maa oli tuolloin menettämässä ainoan henkireikänsä ulkomaille. Se mikä sitten on monelta unohtunut on se, että vuonna 1939 myös Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan. Eli Hitler ja Stalin jakoivat Puolan keskenään Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa. Tai oikeastaan Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan keskenään. Kun Toinen Maailmansota päättyi, niin Stalin sai pitää oikeastaan kaiken, mitä Hitler oli hänelle luvannut. Ja Neuvostoliitto piti sitten itsellään mm. Itä-Preussin sekä Puolan itäosan. Eli Potsdamin konferenssissa 1945 liittoutuneet jakoivat Euroopan etupiireihin.
Se että Neuvostoliitto oli mukana sodassa sai aikaan sen, että Hitler joutui kahden rintaman sotaan. Eikä vuonna 1945 Neuvostoliiton suorittamista poliittisista puhdistuksista uskallettu puhua, koska pelättiin että Stalin suuttuisi. Ja Stalin tietenkin halusi esitellä esimerkiksi keskitysleirejä koko maailmalle. Hän halusi näyttää maailmalle olevansa vapauttaja, mutta samalla NKVD surmasi valtavan määrän henkilöitä, joita Stalin piti poliittisina vastustajinaan.
Hitlerin keskitysleirit ovat tietenkin brutaaleja ja järkyttäviä. Sanotaan että maailma ei saisi koskaan unohtaa noita leirejä, mutta maailma unohti sen, että esimerkiksi Afrikassa, sekä Kauko-Idässä olivat otteet samanlaisia mitä Hitler käytti Euroopassa. 1945 Stalinin tekoja ei koskaan käyty oikein kunnolla läpi. Samoin esimerkiksi myös brittien toimet omissa siirtomaissaan jäivät huomiotta. Eikä myöskään Euroopassa useinkaan muisteta Japanin harjoittamaa miehityspolitiikkaa Kiinassa. Tuo asia toki muistetaan varmaan aika hyvin Kiinassa, jossa kommunistinen puolue vaalii tuota perintöä.
Samoin voidaan sanoa että Japani ei ole ainoa maa, joka on harjoittanut brutaalia politiikkaa, ja syy siihen, miksi emme puhu esimerkiksi Afrikassa sekä Kauko-Idässä tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista sekä kansanmurhista samaan sävyyn kuin Euroopassa tapahtuneista vastaavista asioista johtuu siitä, että Kauko-Itä on kaukana. Samoin Stalinin tekoja puolusteltiin sillä, että ne olivat Neuvostoliiton sisäisiä asioita.