Tänään Espoossa oli onni onnettomuudessa, kun vanerinen kävelysilta romahti. Tuo silta oli rakennettu tilapäiseksi reitiksi rakennustyömaan ohi. Ja sitten kävi niin, että 27 koululaista joutui sairaalaan, kun silta romahti. Itse olen joskus ajatellut että on oikeastaan ihme että näitä vanerisia siltoja ei ole romahtanut tätä ennen. Ja se että kukaan ei kuollut on todella onnekas sattuma. Jos silta olisi ollut korkeammalla, niin silloin olisivat seuraukset olleet pahemmat. Itse olen aina ihmetellyt sitä, että vaikka maassamme on erittäin korkeatasoiset työsuojelumääräykset, niin kuitenkin esimerkiksi vaneriset sillat sallitaan. Ja ainakin osassa paikoista, joissa noita siltoja käytetään on vanerisia siltoja käytetty yli vuoden. Eli onko realistista ajatella, että vanerinen silta kestää yli vuoden ilman että sitä korjataan tai uutta siltaa rakennetaan.
Asiantuntija kertoo että sillan romahtaminen on erittäin harvinaista. Kyseinen silta on kuvassa, niin tietenkin voidaan kysyä että miksi sillan pohjassa ei ollut metallisia levyjä tai ritilää eikä sen keskellä ollut apupilaria. Kuva on peräisin Talouselämä-lehdestä eikä siis ole minun ottamani.
Toki sillan kantavuutta seurataan tietokoneilla, mutta jos vanerinen silta on pitkään ulkona, niin silloin sään muutokset sekä mahdolliset vanerin pintavauriot voivat aiheuttaa tilanteen, jossa vesi pääsee vanerin huokosiin. Ja sitten voi vanerin vetolujuus pudota siitä, miten se oli laskettu. Samoin vaikka sillalla olisi anturi, joka ilmoittaa ylipainosta, niin tietävätkö ihmiset mitä joku summeri oikeastaan tarkoittaa? Eli onko tuo ilmoitus mahdollisesta ylipainosta joku summerin ääni vai kuulutus, jossa ilmoitetaan sillalla olevan ylipainoa. Sekä ohjeistetaan palaamaan takaisin sinne mistä oltiin tulossa, jotta siltaan kohdistuvaa painoa saadaan vähennettyä. Mielenkiintoista on myös se, että miksi uhrien lukumäärä vaihtelee eri uutisissa?
Mutta vaikka sillan romahtaminen on äärimmäisen harvinaista, niin tietenkin voidaan sanoa, että tässä nyt kävi niin, että vanerinen silta romahti. Siis äärimmäisen harvinaisesta asiasta tulikin totta. Ja onko tuossa tilastossa eritelty vaneriset väliaikaiseen käyttöön tarkoitettusillat valmiista betonisilloista?
Espoon Tapiolassa romahti eräs rakennustyömaiden tunnusmerkeistä. Vanerinen ylikulkusilta petti, ja 27 koululaista loukkaantui. Tiedot loukkaantuneiden määrästä vaihtelee. Joissakin medioissa sanotaan 24, ja joissakin sanotaan 27 henkilön loukkaantuneen. Eli onko esimerkiksi aikuiset loukkaantuneet poistettu tuosta luvusta?
Kun tuota asiaa tarkastellaan lähemmin, niin voidaan kyllä kysyä että miksi nuo vaneriset ylikulkusillat nyt ylipäätään sallitaan maassamme? Jos ajatellaan että noita ylikulkusiltoja ei käytetä kuin hetken ajan, niin kuitenkin olen sitä mieltä, että niihin voisi kyllä etsiä jonkun toisen mallin, koska vaneri ei välttämättä kestä kovin kauaa. Ja onko kukaan koskaan ajatellut että vaneri voi kostua sekä imeä vettä itseensä. Tuolloin turpoaminen saattaa aiheuttaa ilmiön, jossa vanerin liimaus lähtee irti. Tai sitten vanerin huokosiin päässyt vesi muuttaa tuon vanerin rakennetta. Eli jäätyessään sekä sulaessaan se saattaa työntää puuhuokosia erilleen toisistaan.
Se mikä tietenkin ihmetyttää on se, että noiden siltojen keskikohtaan ei tarvitse laittaa edes apupilareita, vaan koko vanerinen kansi on reunojensa varassa. Siis jos sitten lähdetään siitä, että vanerinen silta tarkastetaan tarpeeksi usein, niin kuitenkin tuossa vanerisessa rakenteessa saattaa olla murtumia, joita ei heti havaita. Ja samalla sitten tietenkin pitäisi kysyä että onko noiden siltojen alapuolta tarkastettu lähietäisyydeltä? Eli onko mies katsonut myös ulkopuolelta, ettei murtumaa oikeasti ole. Mikäli murtumat tarkastetaan vain sisäpuolelta, niin silloin ne saattavat jäädä huomaamatta, eli nuo sillat pitäisi katsoa myös ulkoa niin, että käytetään henkilönostinta. Jaa että kuka minulta tätä nyt sattui kysymään? Jos ajatellaan esimerkiksi rakenteisiin tulevia murtumia, niin niiden havaitseminen siitä suunnasta, josta voima kohdistuu saattaa olla vaikeaa.
Ja esimerkiksi lika voi estää näkemästä rakoa tuossa sillassa, jos sitä katsotaan ylhäältä. Vaikka kyseessä olisi monikerroksinen vaneri, niin silloinkin murtuma alimmassa kerroksessa saattaa lähteä eteenpäin eli lopulta saattavat loputkin vanerikerrokset antaa periksi, ja lopulta sitten tuo silta romahtaa. Vanerisiltojen käyttö on erittäin yleistä, mutta joskus kyllä mieleen tulee se, että olisiko parempi käyttää esimerkiksi jotain metallista ratkaisua, vaikka se olisi vähän kalliimpi. Mutta kuten tiedämme maailmassa suositaan tällä hetkellä halpoja ratkaisuja. Toki jos käytössä olisi siirrettävä terässilta, niin silloin sitä ei tarvitsisi tarkastaa joka maanantai. Ja silloin säästettäisiin myös tarkastuskuluissa. Se että käytetään halpoja materiaaleja tarkoittaa että kustannuksia siirretään jonnekin muualle, ja tuo joku muu on sitten tarkastukset.
https://beta.demokraatti.fi/silta-romahti-espoon-tapiolassa-useita-koululaisia-loukkaantui
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5921849
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/silta-hajosi-lasten-alta-espoossa-sillan-sortuminen-aarimmaisen-harvinaista-asiatuntija-kertoo/edff9684-f861-470a-8ef4-7deedc46d8fd
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kavelysilta-romahti-espoon-tapiolassa-onnettomuudessa-loukkaantunut-koululaisia/b72b9d4c-6d4f-4380-b2af-49a43864ea75
https://yle.fi/a/74-20031302
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.