Onko kaikki ikävä, mitä tapahtuu johdon syytä?

Kimmo Huosionmaa

Liiketoiminta sekä siinä tapahtuneet virheet ovat aina johtajan vastuulla. Vai onko asia aina oikeasti näin mustavalkoinen eli yksinkertainen? Tietenkin isoilla yhtiöillä on johtajansa, joiden tehtäviin kuuluu alaisten toiminnan valvominen, mutta onko aina niin, että nämä johtajat kantavat oikeasti kaiken vastuun siitä, mitä yhtiössä tapahtuu? Eli jos yhtiössä tapahtuu jotain sellaista, mitä ei saisi tapahtua, niin silloin tietenkin pitää selvittää se, että onko yhtiön johto tietoinen siitä, mitä kentällä on tapahtunut, tai olisiko heidän pitänyt asiasta tietää?

Yrityksen johto ei tiedä mitään, mitä heille ei kerrota, on kaiken salaamisen a ja o. Ja mitä tehdään jos joku keskitasolla työskentelevä alainen on tehnyt virheet, ja sitten valehdellut esimiehilleen päin naamaa? Tuolloin käytetään usein tuttavuutta hyväksi, ja esimerkiksi joku kolari pannaan nuorten työntekijöiden syyksi. Mutta toisaalta oma asema kokeneena työntekijänä sekä pomon "kaverina", joka tuntee kaikki joskus houkuttelee valehtelemaan eli kertomaan muunnettua totuutta asiasta, joka olisi ehkä johtanut itselle hankalaan tilanteeseen.

Mikäli kiusaamisen kohteeksi henkilö ei tiedä oikeuksiaan, niin se saattaa aiheuttaa sen, että hän joutuu ikävään tilanteeseen, ja samalla jos kyseessä on esimies, joka kiusaa alaistaan, niin hän saattaa saada koko työyhteisön kääntymään tuota yhtä ihmistä vastaan, mikä on joka kerran hyvin vastenmielinen kokemus. Eli vaikka kiusaamisen uhri saisi jäädä yhteisöön, niin tuskin enää työsuhde kovin pitkään kestää, koska saattaa olla niin, että henkilö jää aivan yksin tuon kokemuksen jälkeen, ja siitä sitten lähdetään joko häntä eristämään tai sitten jokaista hänen tekoaan tarkkaillaan suurennuslasin läpi. Jos puhutaan siitä, että yhtiössä työskentelevien on käsitettävä asemansa sekä siihen kuuluvat vastuut, niin silloin tietenkin on olemassa tilanteita, missä yhtiön työntekijälle pitää antaa potkut tai hänestä pitää tehdä ilmoitus jollekin viranomaiselle.

Mutta mitä silloin voidaan tehdä, jos joku alainen tai työryhmän vetäjä peittelee virheitä tai jotain tapausta, joka olisi ehkä muuten voinut johtaa esimerkiksi työntekijän erottamiseen tai jopa oikeusjuttuun. Yhtiön johdolla on valvontavelvollisuus siitä, että alainen tekee työnsä kunnolla sekä noudattaa yleisesti määriteltyjä standardeja sekä turvallisuutta koskevia määräyksiä. Ja jos alainen ei näitä asioita kykene sisäistämään, niin silloin johdon velvollisuus on erottaa tämä alainen.

Tässä sitten tullaan siihen, että mitä pitää siinä tapauksessa tehdä, jos alainen peittelee tai salaa jotain sellaista, mikä voi olla hänelle itselleen vahingollista. Ja joidenkin esimiesten mielestä on parempi laittaa aina koko asia alaisten eli suoritusportaan syyksi. Yhtiön johto sekä suuritysten kohdalla myös ylempi työnjohto eivät aina tiedä kaikkea siitä, mitä kentällä todella tapahtuu.

Eli jos toiseen ihmiseen suhtaudutaan aina luottavaisesti, niin silloin on edessä jossain vaiheessa tilanne, missä joku osoittaa olevansa jotain muuta kuin luottamuksen arvoinen. Jos puhutaan luottamuksesta, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että on olemassa ihmisiä, jotka käyttävät tällaista asemaa hyväkseen. Kun tätä asiaa pohditaan syvällisesti, niin tietenkin silloin pitää huomioida sellainen vanha sanonta, että tilaisuus tekee varkaan.

Vai mitä mieltä olisit itse tilanteesta, että esimerkiksi olisit humalassa töissä ja ajaisit jonkun koneen jotain autoa, mutta kun kukaan ei tätä nähnyt, niin silloin varmaan mieleen tulisi laittaa asia jonkun muun syyksi. Näet jos humalassa ajaminen tulee tietoon, niin se vie ajokortin sekä työturvallisuuskortin, ja se tietää sitten työuran katkeamista.Joskus tuollaista tehdään uusille työntekijöille, eli heitä syytetään asioista, jotka eivät ole heidän syytään. Inhottavan noista tilanteista tekee se, että joskus nuo henkilöt vetoavat siihen, että ovat työnjohtajan kavereita, ja samalla ikään kuin painostetaan toisia myöntämään asioita, jotka eivät ole mitenkään totta, ja samalla sitten toista mustamaalataan oikein olan takaa, ja jokainen joka on eri mieltä saa tietenkin lähteä yrityksestä.

Noissa tapauksissa kavereita lahjotaan esimerkiksi viinalla sekä tupakalla pitämään suunsa kiinni asioista, jotka eivät muka heille kuulu. Jos tällainen asia tulee joskus ilmi, niin silloin saattaa kyllä edessä olla käynti vankilassa, koska tuolloin on tullut tehtyä rikos, jota kutsutaan aseman hyväksikäytöksi. Samoin pitää muistaa se, että nämä samat henkilöt mielellään kantelevat esimerkiksi työnjohdolle esimerkiksi jokaisen ylimääräisen kahvin, minkä muut työntekijät ottavat työaikana, vaikka itse on siellä horjuttu ehkä kovassakin humalassa. Olen itse joskus huomannut, että työaikaa seuraa usein henkilö, joka ei itse mistään säännöistä välitä.

Koska tässä fiktiivisessä tarinassa pomo ei tule töihin, kun vasta aamulla, niin silloin varmasti moni johtaja tai vanha työntekijä saa mieleensä sen, että hän laittaa koko kolhun jonkun muun syyksi, kun ei sitä törmäystä kukaan nähnyt. Eikä tuolloin varmaan kukaan lähtisi ainakaan heti tunnustamaan ajaneensa humalassa, ja sitten vain tullaan töihin aamulla parta ajettuna sekä kölnin vedeltä tuoksuen, ja sanotaan että johonkin autoon tuli lommo yön aikana. Kyseinen asia voi olla hyvin ikävää sellaiselle, jota syytetään tällaisesta teosta ilman syytä. Ja sitten voi joku ventovieras joutua maksamaan tuollaisia tekoja. Jos tuosta lavastuksesta jää kiinni, niin silloin ei kunnian kukko laula. Tuolloin nimittäin voi menettää jopa kansalaisluottamuksen, koska on tullut tehtyä väärä vala oikeudessa.