Perinteisten vapaastilentävien kranaattien ongelma on siinä, että niitä käyttäviä tykkejä pitää suunnata tarkemmin kuin GPS-hakeutuvia kranaatteja. Kumpikin ammustyyppi vaatii joko suurta huolellisuutta tai suurta ammus määrää, jos niitä ei suunnata kunnolla. Jos ammusten tai tykkien suuntauksessa on hosuttu, niin kyseinen laite ampuu aina ohi. Eli esimerkiksi myös GPS-hakeutuvia ammuksia käyttävä tykki kannattaa suunnata hyvin.
Huonosti osuvan GPS kranaatin takana voi olla se, että vihollinen on onnistunut häiritsemään GPS signaalia. Tai sitten joko kohteen tiedot on syötetty epätarkasti, samoin myös esimerkiksi tykin oma paikantaminen on saatettu unohtaa. Voidakseen osua tarkasti tykki tarvitsee kaksi pistettä. Eli sen oman koordinaatin ja kohteen koordinaatin. Jos GPS kranaatti ei tiedä lähtöpistettään, niin sen tarkkuus voi kärsiä. Tykki voidaan laukaista liian kaukaa, jolloin kranaatin kantama ei yksinkertaisesti ylety tuohon kohteeseen.
GPS-laitetta käyttävä ammus on suunniteltu nimenomaan motorisoituja tykkejä ajatellen. Eli motorisoitu tykki voi tehdä nopeita syöksyjä rintaman lähelle ja iskeä vihollisen kohteisiin hyvin tarkasti sekä tehokkaasti.
Siis tykistö voi hyödyntää GPS laitetta monella tavalla. GPS laitetta voidaan käyttää tai hyödyntää kohteiden merkitsemisessä. Paikannuslaite paikantaa partion, joka sitten osoittaa kohteen eli antaa kohteen etäisyyden sekä suuntaus tiedot suhteessa itseensä. Ja noiden tietojen perusteella tykki voidaan suunnata tarkasti. Perinteinen kenttätykki ei saa niin paljon etua GPS ammuksesta kuin nopeasti liikuteltava motorisoitu kenttähaupitsi.
Parhaimmassa tapauksessa perinteisiä kenttätykkejä vastaan voidaan käyttää motorisoituja haupitseja tai kanuuna-haupitseja, joilla voidaan tehdä nopea syöksy etulinjaan sekä iskeä paikallaan olevia tykkejä vastaan GPS-kranaateilla. Toisaalta jos taas vihollinen havaitsee motorisoidun haupitsin tulevan kohti, niin se voi hyökätä tai puolustaa asemaansa tätä vihollista vastaan ampumalla keskityksiä motorisoidun tykin eteen tai sen asemaan. Ja tuolloin seurauksena on motorisoidun tykin tuho.
Se miten tehokas ammus tai ammusrypäle on riippuu siitä mitä räjähdettä se sisältää. Pelätyt aerosolipilveen perustuvat räjähteet voivat surmata ihmisen jopa kilometrien päästä. Ja osassa tykistön ammuksia on ydinräjähteet. Noiden 1-20 kilotonnin ammusten teho on valtava. Ja noita ydinkranaatteja pelätään myös siksi, että ne ovat erittäin pienikokoisia, joten joku voi myös varastaa tällaisen välineen.
 |
| YLE |
Tai esimerkiksi rakentinheitinten teho perustuu suureen kohteen peittokykyyn. Eli esimerkiksi TOS-1 ja sen termobaariset ammukset voivat tuhota hyvin nopeasti suuren joukon jalkaväkeä sekä kevyesti panssaroituja ajoneuvoja.
Eli tuolloin hyvin suuri määrä ammuksia ammutaan lyhyellä aikavälillä kohdealueelle. Kuitenkin jos käytettävissä on paljon tykkejä sekä ammuksia ja laitteita, joilla tykkien suuntaajat saavat tiedon vastustajan sijainnista, niin silloin se miten hyvin tykki ampuu riippuu siitä, kuinka osaavia tykkimiehet ovat. GPS hakeutuvien ammusten kohdalla niiden akilleen kantapää on GPS laite, jonka signaalin katkaiseminen tekee ammuksesta “tyhmän”. GPS jammerin voi tietenkin tehdä hyödyttömäksi vaihtamalla ammuksen kanavaa. Sitten taas kerran vastapuolen tiedustelu voi selvittää GPS laitteiden käyttämät taajuudet.
Tykissä voi olla kolme äly komponenttia.
1) Ammus voi olla älykäs, mikä tarkoittaa yleensä GPS ohjautuvaa kranaattia.
2) Tykki voi olla älykäs, eli se voi käyttää GPS, ja muihin järjestelmiin kuten droneihin, lentokoneisiin tai suuntaus partioon perustuvia suuntausjärjestelmiä.
3) Ammus ja tykki voivat olla molemmat älykkäitä.
Toisaalta taas jos kohdetta tai kohteen sijaintia ei olla tarkasti syötetty GPS laitteeseen, niin silloin ammus lentää niin sanotusti metsään. GPS hakeutuvien ammusten suurin ongelma on se, että ne eivät sovellu kovin hyvin liikkuvien kohteiden tuhoamiseen. GPS-hakeutuvia ammuksia voidaan tietenkin käyttää muita kenttätykkejä vastaan.
Mutta siis myös nykyaikaisiin tykkeihin on tullut käyttöön GPS tai tietokoneavusteinen suuntausjärjestelmä. Tuolloin tykki paikantaa itsensä GPS laitteen avulla, ja sitten sen ympärillä olevia kohteita merkitään tykin suuntaus tietokoneelle. Eli kyetäkseen ampumaan tarkasti pitää tykin tietää oma, sekä myös kohteen sijainti. Tietokoneeseen perustuvat tarkkuus-suuntauslaitteet ottavat huomioon ilman paineen, tuulen suunnan sekä myös kohteen sijainnin sekä sen liikkeet. Tuolloin älykäs tykki voi osua melkein paremmin kuin pelkkä GPS hakeutuva ammus.
Noiden aseiden tarkkuus riippuu siitä, että miten tuon kohteen tiedot syötetään. Eli jos kohteiden tiedot syötetään käsin, ja tykki laukaistaan liian kaukaa, niin silloin tietenkin kohteeseen ammuttu kranaatti menee ohi. Kun aseen tarvitsemat tiedot syötetään automaattisesti, niin silloin jammer-järjestelmä voi estää tuon viestiliikenteen.
Yleensä jammerin ongelma on taas se, että se lähettää radiosignaaleja. Jammer järjestelmän tuhoamiseen tarvitaan tutkaan tai radiokohteisiin hakeutuva ohjus kuten HARM, ja ehkä tulevaisuudessa myös tykeissä on ammuksia, jotka voivat hakeutua GPS jammer-asemaan niiden lähettämää radiosäteilyä hyödyntäen
https://reservilainen.fi/k9-thunder-ampuu-ja-poistuu-90-sekunnissa/
https://yle.fi/a/74-20099103
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.