Sota on rumaa työtä, mutta Ukrainan sota on osoittanut, että asevoimia tarvitaan.

Asevoimat ovat väline, jolla valtio pitää alueensa koskemattomana. Voidakseen suorittaa tehtävänsä pitää asevoimilla olla sellaiset välineet, joilla se kykenee torjumaan hyökkääjän. Samoin puolustajalla pitää olla sellainen  tahtotila, että se luottaa itseensä sekä välineisiinsä. Ja tehokas maanpuolustus vaatii tehokkaita sekä julmia välineitä, joita kukaan ei varmaan toivo joutuvansa käyttämään todellisessa tilanteessa. Ja julmat välineet ovat välineitä, joilla vihollista pelotetaan olemaan poissa omalta alueelta. 

Tässä vaiheessa sanoisin että olisi mukavaa kuulla millaisia kommentteja Kreml antaisi, jos olisimme jättäytyneet yksin idän ja lännen väliin? Olisivatko nuo kommentit siitä, ettei Venäjä hyökkää tai uhkaa Suomea aivan yhtä rauhantahtoisia tai sävyltään sovittelevia kuin nyt kun olemme onnistuneet hakemaan NATOn jäsenyyttä sekä päässeet NATOn 31 jäsenvaltioksi, ja sitten seuraavaksi tietenkin etsimme paikkaamme tuon liiton komentorakenteessa. 

Rauhanliikkeen suhde maanpuolustuksesta tehtäviin päätöksiin on omituinen, nimittäin tähän asti tuo liike on ollut lähinnä USA-vastainen seurusteluklubi, jossa ei olla ollenkaan huomioitu Neuvostoliiton sekä myöhemmin Venäjän aseistautumista. Aikoinaan Neuvostoliitto käytti kansainvälistä rauhanliikettä omiin tarkoituksiinsa. Eli KGBn ajatus oli se, että rauhanliike olisi väline, jonka avulla länsimaiden omat puolustusvoimat rapautetaan, minä jälkeen läntinen Eurooppa olisi avoin Neuvostoliiton asevoimien voimakkaalle vaikutusoperaatiolle. 

B-52H

Kaikki me haluaisimme maailmaan rauhaa, mutta se ei nyt satu sopimaan Vladimir Putinille. Hänen toimintansa on ollut johdonmukaisesti yltiöisänmaallisuuden lietsomista sekä äärinationalismiin perustuvaa pelottelua. Ja keskeisessä roolissa tuossa pelottelussa ovat tietenkin Venäjän asevoimat, joiden kalustolla sekä uhrivalmiudella ja armottomuudella Putin on tähän asti leveillyt. Mutta sitten kävi niin, että omat taidot sekä varusteet eivät riittäneet Ukrainassa. Mutta sitä ennen Syyrian operaatio antoi Putinille rohkeutta lähteä hyökkäämään Ukrainaa vastaan, ja Syyriassa Venäjä osoitti että se ei paljon siviileistä piittaa. Samaa kaavaa tietenkin seuratiin myös Ukrainassa. 

Sodan alussa Venäjän hyökkäys eteni melko pitkälle Ukrainan alueelle, mutta sitten tuo hyökkäys tyrehtyi ilmeisesti siksi, että joukot ja kalusto olivat loppuneet. Venäjän hyökkäystapa on sellainen, että siinä kuolee paljon venäläisiä sotilaita sekä valtava määrä varusteita tuhoutuu pienessäkin etenemisessä. Ja ilmeisesti keskimääräinen uhriluku sotilaiden osalta on se, että noin 5-6 venäläistä kaatuu tai haavoittuu yhtä ukrainalaista kohden. Omalla alueellaan Venäjä noudattaa taktiikkaa, joka on peräisin Neuvostoliitosta. Eli se ottaa kaiken irti valtavasta maa-alueestaan. 

Mutta kuten aina ennenkin niin Venäjä luottaa suureen miesmäärään. Eli sen johto pitää hyväksyttävänä esimerkiksi kuusinkertaista tappiota puolustajaan nähden, jos se saa sillä vihollisen alueita vallattua. Ja Ukrainan ongelma on tietenkin pieni koko. Eli se ei voi loputtomiin tehdä taktisia perääntymisiä.  Lopulta Ukrainan vastaisku sai aikaan sen, että se onnistui valtaamaan osan Venäjän haltuun joutuneista alueista takaisin. Kuitenkin Ukrainan ongelma on se, että myöskään sen voimat eivät ehkä riitä Venäjän poistamiseen sen alueelta. Ja Ukrainan sota on muuttunut kulutussodaksi. 

Venäjän suuret tappiot sekä konventionaalisten aseiden huono menestys ovat tekemässä tuosta maasta entistä riippuvaisemman ydinaseistaan. Samoin Ukrainan sota tietenkin saanut aikaan sen, että Venäjän  eliittijoukoista suurin osa on poissa pelistä, mikä sitten lisää esimerkiksi mahdollisuutta siihen, että Venäjän johto alkaa käyttää vähemmän koulutettuja miehiä esimerkiksi turvallisuusoperaatioissaan. Se miksi Venäjän erikoisjoukkojen tappiot ovat vaikeita asioita johtuu siitä, että osa noiden joukkojen tehtävistä liittyy ydinaseiden turvallisuuden varmistamiseen. 

Jos noita joukkoja ei ole, niin se saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa ydinaseita saattaa joutua rikollisten käsiin. Venäjän erikoisjoukkojen tappiot ovat niin suuria, että noiden joukkojen uudelleen rakentaminen vie vuosikymmeniä. Eli nuo joukot eivät ainakaan lähitulevaisuudessa kykene ehkä minkäänlaisiin operaatioihin. Nuo joukot olisivat olleet keskeisessä roolissa esimerkiksi kohteiden näyttämisessä, ja esimerkiksi kohdistuslähettimien asentaminen kohteisiin, jotta laivasto voisi niihin ampua voi olla noiden erikoisjoukkojen tehtäväkenttään kuuluva asia. Ukrainassa Venäjän erikoisjoukot ovat taistelleet myös tavallisen jalkaväen osana, eli tuo tarkoittaa että niiden tehtäväkenttään ei ole jostain syystä kuuluneet vain huippusalaiset operaatiot. Tuo tarkoittaa joko sitä että joukot on uhrattu tavallisissa operaatioissa tai nuo erikoisjoukkojen sotilaat ovat olleet nostoväkeä, jotka ovat käyttäneet tuhottujen Spetsnaz-yksiköiden tunnuksia. 

Ukrainan avustamisen ongelmat ovat siinä, että länsimailla ei ole varusteita mitä ne voivat vapaasti jakaa Ukrainaan. Siis jos puhutaan esimerkiksi meidän ilmavoimiemme F/A-18 Horneteista, joilla ehkä voitaisiin vielä muutamia iskuja tehdä, niin ongelma on sitten siinä, että millä me itse hoidamme ilmatilamme puolustuksen. F-35 Lightning II hävittäjät eivät ole vielä saapuneet, joten jos me annamme Hornetit Ukrainalle, niin tarvitsemme silloin itse korvaavat koneet, kunnes F-35-hävittäjät saapuvat maahamme. 

Tällä hetkellä valtaosa Ukrainan saamasta sotilaallisesta tuesta lepää USAn harteilla. USAn ongelma on siinä, että sen pitää huomioida myös esimerkiksi Kauko-Idässä olevia liittolaisiaan, jotka pelkäävät Kiinan hyökkäystä. Eli USAlla ei ole loputtomiin resursseja tukea Ukrainaa nykytilanteessa, missä Kiina uhkaa Taiwania todella voimakkaasti. Kiinan kohdalla Ukrainan sota on antanut mahdollisuuden aloittaa voimakkaan kampanjan Taiwania vastaan. Ja esimerkiksi uudet aseet kuten 27-kertaisella  nopeudella ammuksia ampuva ratatykki jolla rantabunkkerit voidaan tehokkaasti pyyhkäistä pois voivat rohkaista Kiinaa hyökkäämään Taiwanille, jota Kiinan hallitus pitää kapinallisena maakuntanaan. 

Sodankäynti on rumaa ja epämoraalista sekä armotonta työtä. Kyseessä on omien miesten sekä oman alueen asukkaiden henki.  Ja viime kädessä asevoimien tehtävä on lyödä uhkaava vihollinen tuhoamalla eli surmaamalla sen miehiä, mikä tietenkin on kammottavaa toimintaa. Tehokkaimmat ihmisten surmaamiseen tarkoitetut aseet ovat julmia välineitä. Mutta sota on julmaa toimintaa, ja varsinkin tilanteessa missä vihollinen tapattaa omia, vihollisiaan sekä siviilejä eikä välitä mistään säännöistä on sen hyökkäys pysäytettävä. Ja silloin ei voida kuin käyttää aseita, joiden moraalinen sekä eettinen oikeutus on hiukan kyseenalaista. 

Mutta tuollaisessa tilanteessa missä vihollinen ei välitä mistään sekä käyttää terroria jatkuvasti on pakko käyttää aseita, joita kukaan ei haluaisi käytettävän. Tai kukaan normaali ihminen ei varmaan halua käyttää asetta ainakaan toisen ihmisen surmaamiseen. Mutta kuitenkin vihollisen edessä pitää tehdä valintoja, jotka voivat olla oman eettisen sekä moraalisen näkökulman vastaisia. Eli kukaan ei sotaa halua, mutta jos tuohon tilanteeseen joudutaan, niin joka miehen ja naisen  tulee silloin suorittaa tehtävä eli pitää oma maa puhtaana vihollisesta, joka sinne hyökkää. 

Asevoimien tarkoitus on pelottaa, eli asevoimien tarkoitus on ennaltaehkäistä hyökkäys omalle alueelle käyttämällä aseellista voimaa. Asevoimien varustuksen tulee olla pelottavaa sekä ikävä kyllä tappavan vaarallista. Ukrainan sota on osoittanut, että sodassa tarvitaan myös niin sanottuja "rumia välineitä". Epäinhimillisten aseiden ongelma on siinä, että ne ovat tehokkaita aseita. Ja siksi niitä hankitaan surutta varastoihin. 

Kaikki eivät voi tuhota mediaseksikkäästi vain panssarivaunuja, vaan myös paljon parjattuja rypäle- ja thermobaarisia ammuksia tarvitaan tilanteessa, jossa vihollinen luottaa suureen miesmäärään. Rypäleammukset ovat periaatteessa kiellettyjä, mutta ne ovat todella tehokkaita. Eli niiden käyttö on periaatteessa "sotarikos, joka voidaan kuitenkin perustella". Tuolloin tietenkin kohteiden pitää olla varmistettuja sotilaskuljetuksia tai sotilaskohteita. Ja noiden aseiden käyttäjien pitää varmistua siitä, että maastoon ei sitten enää taistelutoiminen jälkeen jää räjähtämättömiä ammuksia. 

Sodankäynnin perimmäinen ohje on "tunne vihollisesi". Tiedustelutoiminnan rooli on se, että sen avulla voidaan selvittää asioita, joita esimerkiksi Kreml ei ole halukas lehdistössä paljastamaan. Tiedustelulaitteiden avulla voidaan paljastaa esimerkiksi panssarivaunujen sekä joukkojen keskistykset jonkun maan rajan läheisyydessä tai sellaisissa pisteissä, joista ne voidaan nopeasti kuljettaa jonkun maan rajoille. Samoin noiden laitteiden avulla saadaan tietoa vastapuolen välineiden tehosta sekä monista muistakin asioista, ja usein se mitä esimerkiksi Putin ei julkisuudessa sano on vähintään yhtä merkityksellistä kuin mitä hän sanoo lehdistötilaisuuksissa tai muissa julkisissa tapaamisissa. 

Mutta toinen ongelma ovat sitten tietenkin ammukset. Eli länsimailla on pula omista tykistön ampumatarvikkeista. Ja yksi länsimaisen taktiikan ongelmista on se, että sitä ei ole tehty tämän kaltaiseen tilanteeseen, jossa toimintatapa muistuttaa lähinnä Ensimmäisen Maailmansodan taisteluhautoja kuin nykyaikaista liikkuvaa sodankäyntiä. Tai siis tietenkin länsimailla on esimerkiksi strategisia pommikoneita, joilla voidaan nuo taisteluhaudat jauhaa kappaleiksi. Mutta Ukrainan sota on paljastanut yhden sodan ikävimmistä puolista. 

Yllä: AC-130 U "Spectre"

Vastustaja joka luottaa suureen miesmäärään voidaan nujertaa vain niin sanotuilla "rumilla aseilla". Tuolloin puhutaan esimerkiksi aluevaikuttavista BLU (Bomb Live Units) eli elävää voimaa vastaan tarkoitetuista aseista. Rumasti sanottuna nuo aseet ovat ihmisten surmaamiseen tarkoitettuja rypäle-, sekä esimerkiksi thermobaarisia aseita joita voidaan kylvää joko tykistöllä, raketinheittimillä tai sitten lentokoneista. Samoin tehokkaaksi välineeksi ovat osoittautuneet miinat, joita kylvetään Venäläisten selustaan tykistön ja heitinten avulla. 

Samoin myös esimerkiksi "gunship"-lentokoneet kuuluvat tähän luokkaan. Se voidaanko noita verraten hitaita, sivulle ampuvilla konekivääreillä varustettuja helikoptereita sekä esimerkiksi AC-130  jonka eri versiot tunnetaan nimillä "Spectre","Spooky","Stinger II"," Ghost rider"- koneita, jotka ovat tulituen antamiseen modifioituja "Hercules"-kuljetuskoneita käyttää riippuu siitä, onko alueella ilmatorjuntaa tai ilmaherruus. 

Syy miksi rypäleaseet eivät ole niin kovin suosittuja johtuu niiden luonteesta. Ne ovat välineitä, joilla tuhotaan niin sanottuja pehmeitä kohteita kuten kuljetusvälineitä, lentokoneita, sekä erityisesti miehistökeskityksiä. Sota on rumaa, kuten sanotaan. Panssarintorjunta on erittäin tärkeässä osassa nykyaikaista sodankäyntiä, mutta asevoimien pitää myös pystyä hyökkäämään. Se että Venäjä hyökkää Ukrainaan pitkältä sen omien rajojen sisältä on asia, mikä tietenkin täytyy huomioida. Niin kauan kuin Venäjä kykenee hyökkäämään strategisten ilmavoimien avulla Ukrainaan tai laukomaan kamikaze-lennokkeja sitä vastaan, on Venäjä vahvoilla. 

Länsimaisten taktiikoiden pettäminen Afganistanissa johtuu siitä, että ne on tehty ajatellen sellaista vastustajaa, joka välittää omista miehistään, noudattaa sotalakeja sekä tietenkin noudattaa länsimaista taistelutapaa. Eli länsimaisia taktiikoita ei ole tehty sellaiseen tilanteeseen, että esimerkiksi joku henkilö vain kävelee kadulla sekä sitten yllättäen räjäyttää itsensä kappaleiksi jollain räjähdeliivin kaltaisella välineellä. 

https://www.aljazeera.com/news/2023/4/14/pentagon-leaks-russian-special-forces-decimated-by-ukraine-war

https://www.dailymail.co.uk/news/article-11972411/Russia-suffered-devastating-losses-elite-Spetsnaz-units-leaked-documents-reveal.html

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009520900.html

https://www.military.com/equipment/e-3-sentry-awacs

https://www.verkkouutiset.fi/a/usa-voi-kaantya-kiinaan-ja-euroopalta-loppuvat-aseet-nain-asiantuntijat-nakevat-ukraina-tuen-haasteet/#2681beb9

https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-52_Stratofortress

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lockheed_AC-130

Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa?

Alueen elinkeinorakenne määrittää myös työperäisen maahanmuuton tarpeen. Työperäinen maahanmuutto on asia, mikä ainakin joidenkin ihmisten mielestä tarkoittaa sitä, että maahamme tuodaan valtava määrä siivoojia tekemään niitä töitä, jotka eivät syntyperäisille suomalaisille nyt satu kelpaamaan. Ja tietenkin ongelma on siinä, että jos työperäinen maahanmuuttaja on jonkun toisen maan kansalainen, niin silloin hän maksaa veronsa tuonne kotimaahansa. Kuitenkin työperäisen maahanmuuton toinen ongelma on siinä, että esimerkiksi ICT- ja muut vastaavat alat tarvitsevat osaavia koodaajia sekä muita vastaavia tekijöitä. Samalla työperäisen maahanmuuton kautta saadut osaajat kuitenkin estävät kotimaisten osaajien kehittymisen. 

Työperäinen maahanmuutto on asia, mikä on aikoinaan otettu käyttöön siksi, että sen avulla saadaan halpaa sekä ainakin paperilla osaavaa työvoimaa maahamme. Ulkomaiset työntekijät sitten solmivat työsopimuksen oman maansa työvoiman välitysyhtiön kanssa, joka sitten takaa sen, että noille työntekijöille maksetaan palkkaa tuon heidän kotimaansa taksojen mukaan. Eli ulkomainen työntekijä voidaan pestata määrä-ajaksi, ja hänet voidaan sitten saman tien lähettää kotimaahansa kun urakka sattuu loppumaan. 

Tuo asia että esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden palkat saattavat olla Venäjällä tai jossain Afrikassa kovaa luokkaa luo sitten sellaisen työilmapiirin, missä ulkomainen työntekijä ei uskalla tai halua valittaa, koska hänet voidaan tuolloin erottaa. Eli yksi asia missä ulkomainen työntekijä eroaa suomalaisesta on se, että hänestä pääsee helpommin eroon kuin kotimaisesta työntekijästä. Ulkomaiset työntekijät voivat elää maassamme melko vaatimattomasti, jos he saavat asunnon sekä ruokailun työpaikan puolesta. Tuolloin he eivät joudu maksamaan esimerkiksi vuokraa tai ruokaa, joka on maassamme melko kallista. 

Jos ajatellaan että entinen kainuulainen paperityöntekijä, jolla on ollut todella hyvä palkka muuttaa Helsinkiin siivoamaan, niin silloin hän varmaan joutuu leikkaamaan tuloistaan sekä myös muusta elintasostaan. Jos tuolla esimerkkimme paperityöntekijällä on Kainuussa esimerkiksi omakotitalo, jonka hän on rakentanut joskus paperiboomin aikaan, niin hän ei ehkä saa tuota taloaan myydyksi. Kun ihminen ostaa omakotitalon, niin silloin hänellä pitää olla joku työpaikka. Jos töitä ei löydy, niin silloin ei tuota taloa osta kukaan. 

Kainuun ongelma on siinä että siellä esimerkiksi paperitehtaan alasajo merkitsee paljon. Saattaa olla että tuollainen tehdas on koko kaupungin ainoa suurempi työnantaja. Ja jos sitten paperi ei mene kaupaksi, niin silloin pitää tehdas lopettaa. Tuolloin saattaa kokonaisen kaupungin suurin työnantaja mennä konkurssiin, mikä tarkoittaa että tuolla työnantajalla saattaa olla verkosto jokaisessa perheessä. Tuolloin konkurssi vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti koko kaupunkiin. Ja jos ihmiset eivät saa työtä, niin he eivät voi ostaa mitään. Tuo tietää ketjureaktiota jossa ensin kaupat ja sitten nuoret lähtevät pois, ja jäljelle jää vain vanhoja miehiä sekä naisia. 

Eli jos alueelle aiotaan saada uusia työnantajia, niin silloin siellä pitää olla sellaista työvoimaa, jota uudet työnantajat voivat palkata. Toisin kuin ennen ei paperi ole enää niin sanottu varma tuote. Nykyään paperin menekki on vähentynyt, mikä johtaa tilanteeseen, jossa paperitehtaita joudutaan lopettamaan. 

Mikäli koko alueen elinkeinoverkosto on sidottu esimerkiksi juuri yhteen paperitehtaaseen, ja se joutuu lopettamaan, niin silloin tulee eteen tilanne, missä talouden keskeinen moottori lopettaa toimintansa. Jos kaupungissa ei ole ostovoimaa, niin silloin sen palvelut lakkaavat, ja tuo alue muuttuu sellaiseksi, että sinne ei mielellään kukaan muuta. Eli ihmisten pako alueelta saa aikaan ketjureaktion mikä johtaa palveluiden supistamiseen sekä alueen autioitumiseen. 

Jos alue satsaa vain yhteen toimijaan, niin tuon toimijan katoamisella on silloin katastrofaalisen suuret seuraukset alueen elinkeinorakenteelle. Ja jos ei ole työtä, niin silloin seuraa työttömyys sekä ketjureaktio jossa palvelut sekä ihmiset lähtevät alueelta. 

Tai jos alueen kehityksessä ajatellaan vain yhtiöitä eikä ihmisiä, niin se voi myös johtaa alueen autioitumiseen. Tuolloin alueelle saattaa tulla paljon yhtiöitä, mutta ihmiset sitten muuttavat alueelta pois. 

Alueiden ongelmana on se, että kaupunkien kehitys nähdään tai on nähty ainoastaan sellaisena, että kaupunkeihin halutaan korkean profilin yrityksiä. Jos alueita keitetään niin, että pääpaino on ainoastaan suurissa yrityksissä, niin se aiheuttaa liike-elämän keskittymisen yksittäisten toimijoiden ympärille. Eli jos alueelle tulee kaksi tai kolme suurta yritystä, niin jos ne sitten lähtevät pois, niin se saattaa vedä koko elinkeinoelämän pohjan. Jos alueella panostetaan useisiin yrityksiin, niin silloin ei yhden tai kahden yrityksen kaatuminen vaikuta niin paljon. 

Mutta jos alueelle halutaan useita pieniä sekä keskisuuria yrityksiä, niin silloin tietenkin ongelma on siinä, että millaisia yrityksiä sitten lähdetään houkuttelemaan. Korkean teknologian sekä korkean osaamisen yhtiöissä vaaditaan tietenkin paljon tietotaitoa. Mutta noiden yhtiöiden tuomat voitot ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi siivous-yhtiöiöiden tuomat voitot sekä sen kautta alueen saamat verotulot. Siis kun aletaan pohtia alueen elinkeinorakennetta, niin meidän pitää muistaa se, että mitä enemmän toimijoita alueella on, niin sitä vähemmän vaikutusta yksittäisen toimijan epäonnistumisella sekä mahdollisella poislähdöllä on alueen elinkeinorakenteeseen. 

Mutta sitten meidän pitää muistaa että kaupunkien kehitys ei saa tapahtua vain yhtiöiden sekä kovan markkinatalouden ehdoilla. Jos alueet autioituvat yöllä, niin siitä saattaa seurata sosiaalisia ongelmia, eli kaduille saattaa ilmaantua esimerkiksi muilta paikkakunnilta saapuvia jengejä tai sitten jos kaupungissa on pelkkiä toimistoja, niin silloin saattaa korruptio alkaa rehottaa. Samoin tyhjät asunnot aiheuttavat ongelmia eli niistä saattaa tulla irtolaisten tai katujengien kokoontumispaikkoja, kun tyhjillään olevia taloja otetaan luvatta käyttöön. 

Helsingin kaltaisten kaupunkien ongelma on se, että niissä on paljon yrityksiä. Mutta luonnollisten henkilöiden määrä laskee. Se nostaa elinkustannuksia tuollaisilla alueilla, missä ihmisten määrä vähenee sekä yhtiöiden määrä kasvaa.  Se että ihmiset muuttavat noin 30 kilometrin säteelle keskikaupungista aiheuttaa sen, että myös lähiöitä voi autioitua. 

Kuka haluaa maksaa saman verran vuokraa jostain yksiöstä kuin tilavasta omakotitalosta 30-60 minuutin matkan päästä työpaikalta. Ja tietenkin myös esimerkiksi etätyö varmasti houkuttelee muuttamaan kauas Helsingistä. Se nostaa tietenkin vuokratasoa, ja samalla myös aiheuttaa liike-alämön keskittymistä kauppakeskuksiin. Tuollainen kehitys voi vaikuttaa esimerkiksi korruptioon kielteisesti, koska suuren kaupungin valtuustoon saattaa päästä vain muutamalla äänellä, ja esimerkiksi Helsingin kokoisten kaupunkien sopimukset ovat todella arvokkaita. 

Se mikä sitten meistä kaikilta unohtuu on se, että työvoiman tarve maamme eri osissa on erilainen. Se miksi esimerkiksi jostain Kainuusta on vähän vaikea lähteä töihin esimerkiksi Helsinkiin on se, että Kainuussa asuvilla ihmisillä on usein omakotitalo, mikä sitten rajoittaa muuttovalmiutta todella paljon. Eli jos joku noista ihmisistä muuttaa Helsinkiin, niin häneltä jää jälkeen omakotitalo, joka on ehkä perintömaalle rakennettu. Kun ajatellaan palkkoja, joita sitten esimerkiksi siivoojat voivat saada, niin se ei varmaan houkuta muuttamaan Helsinkiläiseen kaksioon tai yksiöön, koska nuo asuinolot eivät ole samat mitä Kainuussa. Kuitenkin helsinkiläisen kaksion tai yksiön kulut ovat samaa luokkaa kuin kainuulaisen omakotitalon. 

Onko Putinilla syöpä vai ei?

Vuodettujen asiakirjojen mukaan Vladimir Putinilla on syöpä, joka kuitenkaan ei ehkä koidu hänen kuolemakseen, koska tuolla miehellä on mahdollisuus ostaa parasta mahdollista hoitoa. Siis jos ihmisellä on syöpä, niin vaikka se ei hänen henkeään välttämättä vie, niin se varmasti vaikuttaa tuon ihmisen elämään, koska syöpähoidot sekä erityisesti niihin kuuluvat sytostaattit sekä sädehoito ovat hyvin rankkoja. Samoin syöpään kuuluu tietenkin kipulääkitys ja mahdollisesti myös rauhoittavat lääkkeet, sekä kuolemanpelko. Eli ihminen ei kyllä aivan täysipainoisesti kykene osallistumaan jokapäiväiseen toimintaan saatikka sitten keskittymään asioihin, jotka vaativat suurta tarkkuutta.  Putin on 70-vuotias enkä tiedä siitä, mikä muuten hänen fyysinen kuntonsa on, mutta kuitenkaan 70-vuotias ei ole mikään nuori poika, jonka kudokset uusiutuvat nopeasti. 

Se mitä Putinista kerrotaan maailmalle ei ole kovin mairittelevaa ainakaan luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamista ajatellen. Mikäli henkilö on vainoharhainen sekä pelkää myrkytystä, niin hän ei varmaan ole myöskään aivan sellainen niin sanottu helppo potilas. Ja se että Putinin läheisyydessä tapahtuu outoja onnettomuuksia tietenkin saattaa aiheuttaa sen, että lääkärit eivät joko uskalla tai kykene hoitamaan potilasta. Eli jos Putin koetaan pelottavaksi asiakkaaksi, jonka pelätään murhaavan lääkärinsä, niin silloin eivät lääkärit ehkä edes halua hoitaa tuota miestä. Tietenkin voi olla niin, että Putin ei edes anna muiden kuin luottolääkäriensä hoitaa häntä, ja nuo syöpäspesialistit kommunikoivat hoitoryhmän kanssa esimerkiksi chatin välityksellä. Joten ehkä tuollainen malli sitten saa aikaan sen, että hoito ei ole aivan niin hyvää kuin se voisi olla. 

Syöpä aiheuttaa ihmiselle kipua, ja erityisesti sytostaattit sekä kipulääkkeet saavat aikaan sen, että henkilön on vaikea keskittyä, ja samalla myös syöpään kuuluvat psyykkiset tekijät kuten kuolemanpelko aiheuttavat tietenkin unettomuutta. Saattaa olla että Putin ei yksinkertaisesti kyennyt keskittymään palavereissa, joissa käytiin läpi Ukrainan miehittämistä. Eli hän ei ehkä sitten enää halunnut tai pystynyt keskittymään esimerkiksi tiedustelupalvelujen keräämään aineistoon. En tiedä että olisiko FSB:n sekä GRU:n keräämä Ukrainaa sekä sen aseistusta tai puolustustahtoa käsittelevä aineisto ollut todenmukaista tai sellaista, että se olisi saanut Putinin uudelleen arvioimaan mahdollisuuksiaan. Tai sitten nuo raportit ovat olleet sellaisia, että niissä on kerrottu mitä Putin haluaa kuulla. 

Tuolla tarkoitan että joskus henkilö peittää pelon sillä, että hän on äkäinen muille. Hän saattaa kuvitella että toiset vain haluavat hyssytellä. Ja Putinin ajattelutapa on se, että neuvottelu heikompien kanssa on pelkuruutta. Eli saattaa olla että Putinille ei uskalleta kertoa kuin sitä, mitä hän haluaa kuulla. Ja syöpä sekä siihen liittyvät tuntemukset tekevät hänestä ehkä vielä tavallista äksymmän sekä pelottavamman kuin tavallisesti  Mutta kuitenkin hän ilmeisesti kuvitteli voivansa hyökätä valtioon sekä kiittää sen itseensä. Eli uskoiko Putin oikeasti että länsimaat eivät auttaisi Ukrainaa? Vai uskoiko hän siihen että tarjoamalla keppiä ja porkkanaa, niin hän saisi taas aikaan tilanteen, jossa Venäjän toimia katsotaan läpi sormien. 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/057b439b-fbf9-4e13-bc1a-99522ca8aa3d

Euroopan sekä Kiinan suhteet ovat hiukan ongelmallisia molemmille osapuolille.

Kiinan sekä EUn suhde on oikeastaan kolmio, johon kuuluu myös Venäjä. Se tekee tuosta suhteesta todella monimutkaisen, eikä esimerkiksi Kiinan toiminta Taiwanilla sekä Etelä-Kiinan merellä ole ainakaan tehnyt tuosta suhteesta yhtään helpompaa. Kiinan sekä EUn suhde on hiukan ongelmallinen, koska Kiinan hallitus edustaa arvoja, jotka eivät ole EUn mielestä hyväksyttäviä, ja samoin EUn linja esimerkiksi ihmisoikeuksiin sekä päätöksenteon avoimuuteen sekä läpinäkyvyyteen on toinen kuin Kiinassa. 

Mutta samalla myös se, että Venäjä on Kiinan sekä EUn välissä tekee tästä lähentymisestä ongelmallisen. Kiina on yksi maailman suurimmista talous- sekä sotilaallisista mahdeista. Samoin Kiina on halpatuotantomaa, jossa valmistetaan erittäin paljon länsimaista teknologiaa. Se että korkean teknologian tuotteita valmistetaan Kiinassa tietenkin avaa Kansanarmeijalle pääsyn länsimaiseen teknologiaan. 

Tietenkin EU ainakin virallisesti haluaa, että Kiina ei ainakaan lähti suoraan antamaan suuren luokan aseellista avustusta Venäjälle, mikä vaikuttaa Ukrainan tilanteeseen siten, että sota pitkittyy. Mutta myöskään EU tai USA ei halua antaa Ukrainalle sen kaikkein eniten tarvitsemia aseita, joilla Ukraina kykenisi iskemään Venäjällä sekä Valko-Venäjällä oleviin kohteisiin. Ja joidenkin mielestä esimerkiksi Ukrainan avustuksia mitoitetaan siten, että tuo maa ei saa voittoa ainakaan kovin helposti. 

Venäjän huono menestys Ukrainassa sekä sen asevoimien toimintatavoissa ilmenneet puutteet varmaan saavat aikaan sen, että Venäjän aseet eivät kelpaa samalla tavoin kuin ennen. Eikä esimerkiksi Wagner-PMC:n kautta ostettavan sotilaskoulutuksen avulla enää saada länsivaluuttaa. Siis yksi Wagner-PMCn tehtävistä saattaa olla sotilaskoulutuksen tarjoaminen valtioille sekä mahdollisesti yksityisille toimijoille, joilla on varaa maksaa tuosta koulutuksesta. 

Osa noista palkkioista varmaan päätyy GRUn sekä FSBn tileille, jossa niitä käytetään noiden tiedustelujärjestöjen pimeiden operaatioiden järjestelyyn. Yleensä Wagner-PMCn kaltaiset järjestöt ovat hiukan monimutkaisempia toimijoita, ja niiden takana olevat toimijat sekä heidän suhteensa ovat sitten hiukan monimutkaisempia kuin normaalit ihmiset haluavat edes tietää. Jos Venäjän menestys on huono, niin silloin tietenkään ei noille palkkasotureille tule keikkoja. 

Samalla kun puhumme aseellisesta tuesta Ukrainalle, niin emme varmaan kuitenkaan halua että Ukrainalaiset alkavat kostaa venäläisille, jolloin ihmisoikeusloukkaukset voivat viedä Ukrainalta sen saaman tuen sekä sympatian. Mutta kuitenkin meidän on aina muistettava se, että Venäjän siviileihin kohdistamalla rikollisella toiminnalla on saattanut olla sellainen taka-ajatus että niiden avulla herätetään ukrainalaisten vihaa venäläisiä kohtaan, ja sitten Venäjän propagandakoneisto voi suoraan perustella esimerkiksi suoran hyökkäyksen sekä Ukrainan miehityksen sillä, että se tuli vain slaaviveljien tueksi. Mutta sitten vain kävi niin, että Venäjän hyökkäys ei edennyt aivan sillä tavalla kuin oli suunniteltu tai sitten tuon erikoisoperaation tarkoitus on joku muu kuin vain valloittaa Ukraina. 

Sotaan johtaneet syyt sekä sotatapahtumiin liittyvät toimijat yhdessä kaikkien sotaan liittyvien taustatoimijoiden kanssa ovat usein paljon monimutkaisempia kuin se mitä julkisuudessa esitetään. Eli sotaan tai siihen liittyvään toimintaan ei ole vain yhtä syytä. 

Eli se saattaa olla myös niin sanottu "puhdistustoimenpide", jolla esimerkiksi sellaiset tahot jotka tietävät esimerkiksi Putinin tai hänen lähipiirinsä asioista joista he eivät halua kansan tietävän eliminoidaan. Meidän pitää huomioida että Putin ei ole yksin koko Venäjän hallinto. Siellä on muitakin jotka ovat käyttäneet kyynärpäätaktiikkaa kohotessaan vallan huipulle. Ja joku heistä on saattanut suoraan käyttää Wagner-järjestöä omien kilpailijoidensa eliminoimiseen. Eli tuo "joku" on saattanut suoraan väittää jonkun tappokäskyn tulleen Putinilta. 

Tai sitten muuten tehnyt asioita Putinin selän takana. Sodalla sekä siihen liittyvällä toiminnalla saattaa olla useita tarkoitusperiä. Ja tietenkin myös Putin itse saattaa toivoa oikein pitkää sotaa, jolla hän voi perustella ainakin lähipiirilleen kovan linjan sensuurin sekä kaikki muutkin rajoitukset. Samoin meidän pitää huomioida se, että sota on loistava tapa kääntää katseet pois omasta toiminnasta. Kiinalle sekä Iranille on samalla tavalla edullista, jos sota jatkuu mahdollisimman pitkään. 

Kiina saattaa haluta sen paikan, mikä Neuvostoliitolla oli ennen sen hajoamista. Ja Iran varmaan myös haluaa tehdä aseista yhden suuren vientiartikkelin itselleen. Eikä se ole niin turhan tarkka asiakkaistaan kuin joku eurooppalainen toimija. Aseet ovat suuri kauppatuote, ja myös muut kuin suurvallat ovat halukkaita pääsemään noille markkinoille. 

Tuolloin maailman huomio saadaan kääntymään pois noiden maiden sisäisistä asioista. Eli maailmassa on monia ihmisiä, joiden mielestä Ukrainan sodalle ei tarvitse ainakaan heti löytyä päätöstä. Samoin Venäjän luonnonvarioille löytyy paljon ottajia, joita ei varmaan huvita niistä maksaa ainakaan maailmanmarkkinahintoja. Saattaa olla että Venäjä halusi Ukrainan operaatiossaan demonstroida maailmalle sen aseiden tehoa, ja ehkä Putin toivoi puolustusteollisuuden tai aseteollisuuden tuotteista uutta vientiartikkelia Venäjälle. Joten hän ehkä sitten päätti sen takia esitellä omien aseidensa tehoa todellisessa tilanteessa. 

Venäjän konventionaaliset aseet eivät ole toimineet aivan kuten olisi pitänyt, ja sen takia tuon maan ystävät alkavat olla vähissä. Nimittäin kukaan ei halua ostaa aseita, joista ei ole hyötyä. Tuo konventionaalisen iskuvoiman toimimattomuus on ajanut Venäjää kohti vaarallista riippuvuutta ydinaseisiin perustuvasta vaikuttamisesta. Samoin sen joukot eivät ole olleet aivan sillä tasolla kuin olisi pitänyt. Joten tällainen asia tietenkin mutkistaa esimerkiksi venäläisten sotilaskoulutusasiantuntijoiden palkkaamista. Jos oma taktiikka tai sotilastaidot eivät ole sellaiset, että niillä joku sitten jotain tekee, niin silloin eivät Wagner-järjestön kaltaiset palkka-armeijat saa töitä. Ja Wagner-järjestö on yksi väline millä Venäjä on hankkinut esimerkiksi ulkomaista valuuttaa. 

Mutta kuten tiedämme, niin kansainväliset suhteet ovat aina hyvin ongelmallisia, ja vaikka pääasialliset linjat olisi sovittu, niin pienemmistä asioista voidaan aina nostaa haloo. Ja yksi noista haloon aiheista on se, että kuinka paljon EU haluaa tehdä kauppaa juuri Venäjän takana olevan Kiinan kanssa. Kaikki Kiinassa valmistetut tuotteet tuodaan EUn markkinoille Venäjän kautta tai sitten ne pitää rahdata laivalla maailman ympäri. Tuollaisessa tilanteessa Venäjä varmasti ottaa tilanteesta kaiken irti. Eli Venäjän asevoimat saattavat pyytää muutamia kannettavia tietokoneita sekä muita vastaavia tuotteita vastineeksi siitä, että ne tuodaan Venäjän läpi. 

https://www.ft.com/content/08028d18-b976-11e7-9bfb-4a9c83ffa852

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/puolan-p%C3%A4%C3%A4ministeri-eurooppalaiset-voivat-tehd%C3%A4-historiallisen-virheen-lis%C3%A4tess%C3%A4%C3%A4n-siteit%C3%A4%C3%A4n-kiinaan/ar-AA19PfTY?ocid=msedgdhp&pc=ENTPSP&cvid=6b53ef67d1cd4c1f8c4eb037205f1c7f&ei=22

Pentagonin tietovuoto muistuttaa meitä siitä miten tärkeä tietoturva oikeastaan on.

Pentagonin tietovuoto, jota on muutaman päivän ajan puitu mediassa muistuttaa siitä, kuinka tärkeässä asemassa tietoturvan ainakin pitäisi olla tämän päivän yhteiskunnassa. Tietomurron ero tavalliseen murtoon on se, että tietomurron kohdalla hakkerit eivät jätä mitään päällepäin näkyviä jälkiä, ja sen jälkeen esimerkiksi linnoitteiden ja muiden tärkeiden kohteiden sijainti voi olla vihollisen tiedossa. Nykyaikaisten täsmä-aseiden aikakaudella tiedot esimerkiksi joidenkin linnoituslaitteiden sijainnista voi johtaa siihen, että nuo linnoitukset sekä vaikkapa ase- ja ammusvarastot joutuvat täsmä-aseiden kohteeksi muutamassa sekunnissa hyökkäyksen alkamisesta. 

 Itse en tiedä että kuinka paljon tietoa esimerkiksi Ukrainan taktisista suunnitelmista on Pentagonin tiedossa, mutta se että esimerkiksi Ukrainaan toimitettujen aseiden teknisiä tietoja on päätynyt Venäjän käsiin voi olla asia, mikä saa aikaan ei toivottua tulosta. 

Tietomurrot sekä niiden yritykset ovat osa nykypäivän tiedustelutoimintaa, joten datahyökkäyksiin pitää varautua yhteiskunnan jokaisella tasolla. Ja muistettava se, että jokainen meistä voi olla todellisuudessa henkilö, johon yritetään vaikuttaa. Eli se että meistä varmaan jokainen ajattelee ettemme omaa mitään mitä hakkerit tai trollaajat voivat haluta on väärä ajattelumalli. Jokainen meistä voi omata esimerkiksi Facebookissa sellaisen tuttavan, jolla on tietoa mitä hakkerit tai psykologisen sodankäynnin asiantuntijat voivat haluta. Tai sitten nuo henkilöt voivat ikään kuin ratsastaa tavallisen ihmisen identiteetillä, ja kysellä asioita, joista ei saisi puhua. 

Yllä: Alun perin tietoturvan testaamista varten kehitetty Kali-Linux sisältää paljon välineitä, jotka soveltuvat hakkerointiin. Nuo välineet ovat melko kalliita sekä samalla haluttuja. Ja esimerkiksi autoritääriset valtiot voivat luvata noita paketteja "ystävällisille hakkereille". Tuolloin FSB toimittaa pari läppäriä missä nuo ohjelmistot ovat yhteistoiminnassa oleville tahoille, ja saavat vastalahjaksi tietoja, joiden se katsoo hyödyttävän Venäjää. 

Nuo henkilöt voivat esittää hyvinkin viatonta, mutta todellisuudessa heidän vaikuttimensa saattavat olla aivan muuta. Yksi tapa saada tietoja on tietenkin sosiaalinen hakkerointi. Tuolloin kohdetta jolla on mielenkiintoista tietoa lähestytään jollain tavalla, ja sitten häntä "kannustetaan" antamaan omia tunnuksiaan hyökkääjien käyttöön, ja se mikä tekee varsinkin hallitusten laskuun toimivista hakkereista vaarallisia on se, että heillä on erittäin suuret resurssit käytettävissään. Eli he voivat esimerkiksi saada käyttöönsä tekoälyjä, joilla voidaan vertailla ihmisten kuvia. 

Tuolloin hakkerit voivat paikallistaa toimijoita, joilla on pääsy esimerkiksi luottamukselliseen tietoon.  Ja sitten hakkerit voivat etsiä noita henkilöitä tai heidän tuttaviaan Facebookista tai muualta sosiaalisesta mediasta. Se että esimerkiksi Venäjän tai Kiinan laskuun toimivat hakkerit ovat voimakkaasti esillä näissä projekteissa johtuu noiden valtioiden suljetusta internetistä. Venäjällä sekä muissa autoritaarisissa valtioissa hakkerien värvääminen on verraten helppoa. Riittää että heitä pelotellaan armeijalla tai työleireillä, ja jos he suostuvat yhteistyöhön, niin silloin nuo henkilöt saavat vapaammin käyttää internettiä kuin normaalit ihmiset. 

Eli valtioilla joilla on rajaton valta on myös paljon mitä he voivat tarjota tai jolla he voivat uhata henkilöitä, jotka osaavat esimerkiksi hakkeroida. Ja tietenkin yhteistyö länsimaisten hakkerien kanssa saattaa johtaa siihen, että nuo autoritääriset valtiot tai niiden tiedustelupalvelut voivat toimittaa yhteistoiminnassa olevilla jengeille esimerkiksi kalliita työkaluja, jotka soveltuvat hakkerointiin. 

Onko Taiwanin lähtölaskenta alkanut?

Vaikka Ukrainassa on sota, niin emme saa unohtaa että maailmassa on muitakin kriisipesäkkeitä kuin vain Ukraina. Ukrainan sota tietenkin kiinnostaa tiedotusvälineitä, mutta maailman toisella puolella Taiwanin ja Kiinan rajalla on toinen kriisi, joka on jatkunut jo 1950-luvulta asti. Kiina varmaan mielellään käyttää Ukrainan sotaa katseenvangitsijana ja ainakin osoittaa samalla halua ryhtyä toimenpiteisiin Taiwania vastaan. 

Eli kun maailman huomio kääntyy kohti Ukrainaa, niin Kiina käyttää tilaisuutta hyväkseen ja aloittaa suoran toiminnan Taiwania vastaan. Mutta tuo hyökkäys voi liittyä Kiinan sisäpolitiikkaan samoin kuin se, että Kiina ei hyökkää Taiwanille. Vaikka Kiinan johto puhuu kapinallisen maakunnan liittämisestä Kiinan kansantasavaltaan, niin toisaalta Kiinan johto tarvitsee ulkoista vihollista, jonka avulla se voi komentaa miehiä Kiinan Kansanarmeijaan. 

Jos sisäpoliittinen asetelma muuttuu Pekingin johdon mielestä kiusalliseksi, niin silloin se voi Taiwaniin vedoten komentaa sotaharjoitukset. Taiwanin itsenäisyys on jossain määrin kiistanalainen, koska Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan. Pekingin johto on erittäin tiukasti asennoitunut tuohon näkemykseen, joten Taiwanin tunnustaminen olisi sille valtava arvovaltatappio sekä kasvojen menetys. 

Taiwan on Kiinaan verrattuna pieni maa, jolle Kiina katsoo voivansa uhitella sekä räyhätä melko vapaasti ilman että siitä tulee vakavia seuraamuksia. Taiwanin sotilaallinen voima ei Kiinalle riitä, mutta kuitenkin Kiina olettaa voittavansa Taiwanin melko helposti. Kuitenkin jos esimerkiksi Kiinan asejärjestelmät eivät toimi odotetusti, niin silloin Taiwanilla saattaa tulla erittäin suuria tappioita. 

Taiwan on tietenkin linnoittanut rantojaan, mutta kuitenkin Kiinan laivasto on kokeillut esimerkiksi ratatykkejä, joiden ammusten lentonopeus on moninkertainen äänennopeus. Kiinan väitteiden mukaan sen laivaston kehittelemä ratatykki kykenee lähettämään ammuksen matkaan nopeudella Mach 27. Tuolloin kineettisen energian iskuvoima on erittäin suuri. 

Kyseinen ase on super-versio GAU-8 "Avenger" konetykistä, jota Fairchild Republic A-10 Thunderbolt II rynnäkkökone käyttää.  Noista tykeistä ainakin yksi on ollut sijoitettuna maihinnousualukseen. Tuollaisella aseella Kiinan laivasto toivoo ilmeisesti voivansa tuhota bunkkereita. Mutta se antaa erittäin suuren tulivoiman myös pienille sota-aluksille. Ja esimerkiksi maihinnousualus voi tuhota risteilijän tai lentotukialuksen tuolla laitteella. Nuo rata- tai raidetykit ovat superkonetykkejä, välineitä, jotka kelpaavat sekä ilma- että maa ja merimaalien tuhoamiseen. 

Yllä Kiinan laivaston elektromagneettinen ratatykki (Rail Gun) jolla nuo alukset voivat pyyhkiä bunkkereita rannasta. 

Kiinan uusi sotaharjoitus Taiwanin saartamiseksi sekä myös ehkä maihinnousuun tuolle saarelle on asia, jota voidaan luonnehtia vakavaksi, ei toivotuksi tavaksi vaikuttaa asioihin. Kiinan kansantasavalta pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan, mikä sitten tietenkin vaikeuttaa kaikkia neuvotteluja Taiwanin ja Kiinan välillä. Tämä tarkoittaa että Kiinan johdon mielestä Taiwanin valtaaminen olisi lähinnä poliisitehtävään verrattavaa toimintaa, mutta Pekingin johto ei tiedä kuinka tehokas sen oma kehuttu aseistus on, ja kuinka tehokas Taiwanin aseistus on. Mutta voidaan ajatella että Kiinan johto haluaa pyyhkiä Taiwanin pois maailmankartalta. 

Se miksi Peking ei tätä vielä ole tehnyt saattaa johtua siitä, että Kiinassa pelätään suuria eliittijoukkoihin kohdistuvia tappioita, ja nuo tappiot ovat sikäli ongelmallisia, että Kiinan kansantasavalta käyttää juuri noita joukkoja mielenosoitusten hajottamiseen sekä erilaisiin tarkkuutta vaativiin kommando-operaatioihin kuten toisinajattelijoiden pidättämiseen. Jos noiden joukkojen koko pienenee liiaksi, niin silloin saattavat niiden sisäpoliittiset tehtävät vaarantua. 

Eli nuo joukot toimivat silloin, jos tehtävää ei voida antaa poliisille. Mutta toinen syy Kiinan pidättäytymiseen Taiwanin valtauksesta on Kiinan riippuvuus länsimaisesta elektroniikasta. Jos Kiina hyökkää Taiwanille, niin se voi joutua talouspakotteiden kohteeksi. Ja nuo pakotteet tietenkin koskevat esimerkiksi mikroprosessoreja sekä mobiiliteknologiaa. 

Saattaa myös olla niin, että jotkut Pekingin virkamiehet ovat tallettaneet varallisuuttaan Taiwanin pankkeihin joiden kautta he sitten ovat voineet siirtää valuuttaa länsimaihin sekä omaan että esimerkiksi opiskelijavaihto-ohjelman käyttöön. Kiinan aktiivinen vaihto-oppilas ohjelma länsimaisiin yliopistoihin johtuu maan kuumeisesta halusta hankkia korkean teknologian tuotteita kuten mikrosuorittimia sekä tietotaitoa joilla noita prosessoreita voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kiina on tietenkin myös kiinnostunut esimerkiksi tekoälystä sekä sen tuomista valvonta ja sotilaallisista mahdollisuuksista. 

Esimerkiksi hakkerointiin soveltuvien ohjelmien ongelma on se, että jos niiden lisenssejä myydään  Kiinaan, niin silloin tuohon ohjelmaan sujahtaa niin sanottu tracking cookie. Tai jos ohjelma paljastuu hakkerointivälineeksi, niin sen käyttö esimerkiksi Kiinasta käsin voidaan estää. Ongelma on siinä, että jos kiinalaiset hakkerit pääsevät vapaasti internetiin, niin he voivat myös saada käsiinsä tietoa, joka on Kiinan johdon mielestä vahingollista. 

Eli nuo varinaiset nettivakoojat toimivat Kiinan kansantasavallasta käsin, jotta heidän toimintaansa voidaan valvoa.  Tuon takia Kiina haluaa varmasti tuottaa tuollaisia ohjelmistoja itse. Ja siksi sen himoitsema teknologia voi olla lähellä ChatGPT:n kaltaisia tekoälyjä, joiden avulla voidaan esimerkiksi paljastuneelle hakkerointisovellukselle asetettuja estoja kiertää. 

Jos Kiina ei saa enää kouluttaa esimerkiksi koodaajia jossain huippuluokan yliopistoissa, niin silloin se ei enää saa viimeistä tietotaitoa  joka koskee juuri Kiinan himoitsemaa tekoälyä sekä robottien kuten dronejen ryhmätoimintaa. Kiinan kansantasavallan ongelma on se, että sen tarvitsemaa teknologiaa ei suoraan opeteta missään kouluissa. 

https://www.naval.com.br/blog/2018/07/04/marinha-chinesa-planeja-instalar-railgun-eletromagnetico-em-destroier/

https://ukdefencejournal.org.uk/chinese-vessel-spotted-testing-electromagnetic-railgun/

https://www.verkkouutiset.fi/a/taiwan-on-uhattuna-lahtolaskennan-arvioidaan-jo-alkaneen/#905e1060

https://en.wikipedia.org/wiki/Fairchild_Republic_A-10_Thunderbolt_II

Mitä haluaisimme tuoda NATOoon?

Työelämäprofessori Jarno Limnéll sanoi että Suomen kannattaisi tuoda NATOoon korkean teknologian sekä kybertuvallisuuden osaamistaan. Nuo asiat ovat ainakin sellaisia, että noilla sektoreilla oma osaamisemme on maailman huippua, ja esimerkiksi suomalaiset Ice Eye tutkavalvonta sateliitit ovat välittäneet Ukrainassa enemmän tietoa kuin kaikki dronet yhteensä. Tuollaista teknologiaa NATOssa sekä EUssa varmaan halutaan, koska se tuo käyttöön myös eurooppalaisia ratkaisuja, ja vähentää Euroopan riippuvuutta USAn tuesta. 

Ice Eyen kaltaiset avaruuteen sijoitettavat järjestelmät vaativat kantoraketteja tai muita välineitä joilla ne voidaan ampua kiertoradalle. Siis se että voisimme tuoda NATOoon jotain mikä on ennen ollut vain USAn käytössä varmasti huomioidaan, sekä tietenkin se että maamme teollisuus on itse kehittänyt nämä tuotteet parantaa asemiamme NATOssa. Eli jos voimme tuoda sinne jotain hyödyllistä sekä sellaista mitä muilla ei ole, niin olemme paremmassa asemassa. 

Kyberturvallisuus on väline jolla estetään kaiken maailman tietokonevirusten sekä disinformaation levittäminen. Myös tuolla alalla maamme on vahva toimija. Tietenkin myös tekoälyt ja muut tuotteet ovat sellaisia, että niitä voidaan maassamme kehitellä, vaikka tietenkin joku aina on tällaista muutosta vastaan. Tällä viittaan suurella volyymilla julkaistuun manifestiin, jossa noin 1000 allekirjoittanutta haluaa keskeyttää tekoälyn kehittämisen puoleksi vuodeksi. 

Tuosta asiasta pitäisi sitten tehdä kansainvälinen sopimus, joka sitoo kaikkia sen allekirjoittaneita. Ja tietenkin kaikki ICT-hautomot sekä farmit joissa noita tekoälyjä kehitetään pitäisi vähintään räjäyttää, jos tuota uutisointia nyt sitten on uskominen. Tuollaisia kyselyitä tai tutkimuksia epäillään joskus Putinin trollikanavan tuotteiksi, koska Venäjällä tähän tutkimukseen ei olla panostettu. 

Tietenkin me voimme samalla kysyä, että luopuiko esimerkiksi Venäjä omasta kemiallisten aseiden kehittämiseen tarkoitetusta Foliant-ohjelmastaan jossa kuuluisa Novichoke-hermomyrkky kehitettiin? Mikäli haluamme sitten tuoda NATOoon jotain, niin tietenkin tuo jokin on se, missä olemme parhaita.

Me voimme tietenkin kehitellä ajatuksen, että olemme vain saamassa jotain NATOsta, emmekä viedä mitään tuohon järjestöön. Tuolloin kohtaamme tilanteen, jossa meitä ei ehkä kohdella aivan niin suopeasti, kuin jos vaikka haluaisimme jotain antaa tuolle järjestölle. Siis jos haluaa jotain saada, niin silloin on myös pakko antaa jotain. Me emme varmaan halua olla NATOssa se, joka toimittaa vain miehiä johonkin operaatioon, vaan me haluamme ilmeisesti myös saada tuolta NATO-jäsenyydeltä jotain muutakin kuin vain amerikkalaisia juoksentelemaan maamme metsiin. 

Tai itse ainakin uskoisin että me haluamme myös esimerkiksi pääsyn Lockheed Martinin kaltaisten yhtiöiden suljettujen ovien taakse mukaan heidänkin projekteihinsa, jolloin voimme varmistaa esimerkiksi sen, että voimme saada maallemme kustomoituja puolustusteollisuuden tuotteita, joiden ominaisuuksiin voimme itse vaikuttaa. Jos voimme tuoda jotain NATOoon, niin silloin tietenkin meihin suhtaudutaan suopeammin kuin silloin jos olemme vain saava osapuoli.