Uudet kaupalliset paikannuslaitteet kelpaavat moneen käyttöön.

BlueTooth-kuulokemikrofonien avulla on mukavaa kuunnella musiikkia. Mutta samojen välineiden avulla voidaan esimerkiksi suorittaa tilakuuntelua. Eli johonkin hyllyyn vain laitetaan nappikuulokkeet, ja sitten kännykkä toimitetaan BlueToothin kantaman päähän noista kuulokkeista. Sen jälkeen kuulokkeet kuulevat kaiken mitä huoneessa tapahtuu. Nykyisten äänenkäsittelyyn tarkoitettujen sovellusten avulla voidaan hyvinkin heikko ääni muuttaa selvästi kuuluvaksi, joten näiden laitteiden käyttö esimerkiksi salakuunteluun on hyvin helppoa. 

Google esittelee parhaillaan tuotetta, jota kutsutaan nimellä "find my device". Tämä palvelu auttaa löytämään omat kadonneet kellon, kuulokkeet sekä monet muut asiat. Periaatteessa kyseessä ei ole uusi toimintamalli, vaan ennenkin on ollut olemassa kaiken maailman laitteiden etsintätoimintoja, joilla voidaan etsiä laitteita, jotka hyödyntävät esimerkiksi GPS, tai matkapuhelinverkon kolmiomittaukseen perustuvaa paikannusta. 

Eli noiden latteiden löytäminen perustuu siihen, että niissä on GPS, tai ohjelmisto joka sallii ristisuuntiman muodostamisen.  Mutta Googlen uusi laite tai palvelu menee vielä hiukan pidemmälle. Se yhdistää BlueToothin sekä GPS laitteen. "Find my device" kytkee miljardit puhelimet maailman laajuisesti yhteen verkoksi, jonka avulla kadonneet kuulokkeet ja muut asiat löytyvät muutamissa sekunneissa, jos lähellä on puhelin, joka on kytketty tähän "find my device" verkkoon. 

Tällöin pudonnut kuuloke löytyy sekunneissa, ja silloin riittää että kuulokkeessa on BlueTooth päällä. Tämä palvelu muuttaa lähes kaikki maailman BlueTooth-laitteet paikannusvälineiksi, joiden avulla voidaan paikantaa monia muitakin asioita. Eli tämän find my device verkon avulla voidaan henkilöä jäljittää kadulla erittäin helposti. Riittää että hänen taskuunsa sujautetaan BlueTooth-nappikuuloke, ja sitten tuo kuuloke vain merkitään kadonneeksi. Tuolloin henkilön liikkeitä voidaan seurata millimetrin tarkkuudella reaaliajassa. 

Tällaisten verkkojen käyttö tiedustelu- ja sotilaallisissa toimissa on erittäin helppoa. Tarvitaan vain Starlink-tukiasema sekä GSM verkko, niin silloin voidaan esimerkiksi omien joukkojen tai kohteiden sijaintia määritellä erittäin tarkasti. Riittää että yksi puhelin on kuuloetäisyydellä esimerkiksi nappikuulokkeesta, ja jos sitten tuota verkkoa voidaan käyttää satelliittiyhteyden välityksellä, niin silloin tuon kuulokkeen jäljitys voidaan suorittaa vaikka toiselta puolelta maailmaa. 

https://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2024/04/14/google-find-my-device-verkko

Tekoäly uhkaa muuttaa internetin harmaaksi massaksi.

 

Tekoälyä kehitetään jatkuvasti, ja sen odotetaan ylittävän ihmisen älykkyyden joku päivä. Mutta huolimatta nopealta näyttävältä kehityksestä, on tekoäly vielä melko uusi toimija. Tekoälyä vaivaavat monet ongelmat, ja sen takia tekoälyn turvallinen käyttö edellyttää sitä, että henkilö joka käyttää tekoälyä luovaan tai mihinkään työhön hallitsee aiheensa. Tekoäly saattaa nimittäin tehdä hyvinkin helposti vaillinaisia johtopäätöksiä, ja sen takia tekoälyn antamat vastaukset pitää aina lukea, ennen kuin ne jaetaan eteenpäin. 

Tekoäly ei siis ajattele, vaan se yhdistää tietoja, jotka on talletettu tietokantoihin. Tekoälyn käyttö esimerkiksi tekstien kirjoittamisessa ei ole ainakaan luovuutta edistävää toimintaa. Ja tekoälyn käyttö saattaa muuttaa koko sosiaalisen median sekä nettijulkaisun harmaaksi massaksi, jossa kaikki tekstit ja julkaisut tehdään saman kaavan mukaan. Tekoälyn tehdessä kaikista asioista yhdenmukaisia, niin se saattaa eskaloida jonkun tieturva-aukon läpi koko internetin. Eli kun kaikki asiat tehdään yhtenäiseksi, ja kaikkialla käytetään lähes identtisiä koodeja, niin jos koodissa on heikkouksia, niin silloin nuo heikkoudet siirtyvät useisiin eri kohteisiin. 

Kun tekoäly huomaa että joku tietty tekstin tyyli kerää paljon klikkauksia, niin tuo sama tyyli sitten eskaloidaan jokaiseen julkaisuun. Ja kun tekoäly etsii tietoa esimerkiksi jonkun kotisivun koodin tekemiseen, niin tekoäly käyttää samoja lähteitä. Eli kun se on tehnyt yhteen kotisivuun tietyn asian, niin se tekee niin myös seuraavaan tuhanteen kotisivuun. Se mikä sitten tekee tekoälystä sellaisen kloonaajan, joka muuttaa koko netin yhteneväisen harmaaksi ovat hakutulokset tai oikeastaan "page ranking". 

Tekoäly laskee nimittäin klikkauksia mitä mikäkin teksti saa. Ja pahimmassa tapauksessa tekoäly ei edes "välitä" siitä kuinka kauan esimerkiksi tietty kotisivu on auki. Se tarkoittaa sitä, että tekoäly automaattisesti olettaa paljon klikatun tekstin olevan automaattisesti suosittu. Eli se että jotain tekstiä klikataan ei tarkoita sitä, että tuo teksti on auki edes sekuntia. Jos ajatellaan että tuo tekoäly huomioi vain esimerkiksi page-rankingia, niin silloin sen huijaaminen on melko helppoa. Jokainen verkko-ohjelmoija voi luoda kotisivun, tai kotisivukokonaisuuden, joka ohjaa paljon klikkauksia tietyille kotisivuille. 

Tuolloin kotisivuista rakennetaan silmukka, jossa linkkiä klikattaessa tuo kotisivukokonaisuus ei siirräkään henkilöä suoraan toiselle sivulle. Vaan siirtyminen tapahtuu kotisivu sarjan kautta, jossa kotisivu automaattisesti vaihtaa toiselle sivulle, ja samalla se lähettää automaattisen klikkauksen kohdesivulle. Eli tuolla tavalla sitten ohjataan klikkauksia noille sivuille, joiden sijoitusta halutaan kohottaa. Ja tuolla tavin voidaan tekoälyä harhauttaa, jos se ei kykene vertaamaan kotisivun sisältämää tekstiä muihin lähteisiin. 

Tekoäly saattaa kasata vastauksen kysymyksiin siten, että se ottaa esimerkiksi kolme kotisivua, ja kokoaa niistä uuden kokonaisuuden siten, että ensimmäinen kappale otetaan ensimmäiseltä sivulta. Ja sitten seuraava kappale otetaan toiselta sivulta jne. 

Muistatteko vielä Elcatin, sen suomalaisen sähköauton?

Kun nykyään sähköautojen standardina on ainakin jossain määrin pidetty Teslaa, niin oli aika kun Suomessa tehtiin sähköautoa, joka oli aikoinaan sellainen edelläkävijä. Tuon edelläkävijä-sähköauton nimi oli Elcat. Kyseistä sähköautoa- tai tarkemmin sähköllä toimivaa pakettiautoa käytettiin jonkin verran erityisesti huolto-yhtiöissä. Kyseinen auto oli aikoinaan suuri ajatus, ja sitä oli markkinoitu postille ja huoltoyhtiöille työautoksi. 

Kuitenkin Elcat ajautui myöhemmin konkurssiin, koska tuo auto ei sitten mennyt kaupaksi tai sitten sitä ei kyetty valmistamaan tarpeeksi. Viimeinen Elcat poistui Postin käytöstä vuonna 2006. Elcateja oli postilla parhaimmillaan 60. Ja toinen pääasiallinen käyttäjä oli Tukholmalainen kuljetusliike. Muutamia yksittäiskappaleita oli päätynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla operoivan huolto-yhtiön käyttöön. 

Ja Elcat alkoi operoida lähinnä sähköpolkupyörien maahantuojana. Elcat oli itseasiassa Subarun pikkupakettiauto, johon oli asennettu sähkömoottori sekä lyijyakut, joiden kapasiteetti riitti 80 km huippunopeuteen sekä 70 km matkaan. Kyseessä oli 1990-luvun alussa vallankumouksellinen malli, josta olisi voinut tulla maamme suuri menestys. Mutta kuten tiedämme, niin Elcat ajautui konkurssiin vuonna 2017, ja tähän päättyi sitten maamme sähköautotuotanto. Yleisesti ottaen Elcatia vaivasi se, että yhtiön tuotantokapasiteetti ei riittänyt suuren luokan tuotantoon. 

Kun noita autoja ruuvattiin liian vähän, niin se tarkoitti sitä, että ne eivät kiinnostaneet suuren luokan ostajia. Ja Subarujen korien tuonti oli tietenkin kallista puuhaa. Kuitenkin vaikka Elcat on muisto vain, niin se on hyvä esimerkki 1990-luvun innovaatiosta, joka oli tietenkin edellä aikaansa. Se on myös asia, josta olisi voinut tulla jotain muuta kuin yksittäisiä kappaleita, siitä olisi voinut tulla Teslan kaltainen hittituote, jos tuon yhtiön johdossa olisi ollut Elon Muskin kaltainen ihminen, joka olisi aidosti uskonut tähän projektiin. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elcat

Tekoäly saattaa romahduttaa sellaisen yhteiskunnan, jonka me tunnemme.

Japanilaiset varoittavat, että tekoäly tulee ehkä tuhoamaan yhteiskunnan sellaisena, kuin me sen tunnemme. Se että tupo varoitus tulee nimenomaan Japanista ei ole mitenkään ihmeellistä, koska Japanissa työläiset solmivat työsuhteen käytännössä lopun elämänsä ajaksi. Ja Japanilainen työpaikka on käytännössä henkilön koko elämä. Tuossa mallissa on ollut taattu työllisyys, mutta sitten kun tekoäly tulee ja vie työt, niin silloin myös japanilainen työläinen, jolle oma työpaikka on ollut ikään kuin toinen koti, joutuu lähtemään työnhakuun. 

Japanilaisessa yhteiskunnassa on yksi asia, mitä kukaan ei ole muistanut. Ja se on ne ihmiset, jotka eivät jostain syystä pääsekään töihin. Mikäli ihminen on sairastunut tai muuten kykenemätön täysipainoisen työpäivään, niin silloin käy niin, että hän menettää kaiken, eli kyseinen henkilö putoaa pois yhteiskunnasta. 

Japanilaisessa työelämässä kulminoituu globaali ongelma, jota voidaan kutsua maksimaalisen hyödyn periaatteeksi. Nyky-yhteiskunnassa on sellainen asenne, että ihmisarvo mitataan sillä, että kuinka paljon ihminen tuottaa. Koko yhteiskunta on ikään kuin muurahaiskeko, jossa ei ole olemassa yksilöitä. On olemassa vain tilasto-yksiköitä. Ihminen on tällaisessa järjestelmässä ikään kuin koneen osa, eli hän ei ole yksilö vaan osa kokonaisuutta. 

Mikäli hallitus pudottaa työttömien määrän 50-70%, niin se että nuo työttömät siirtyvät esimerkiksi kunnan palvelukseen ei tuo yhtään säästöjä valtion kassaan. Eikä se että työtön menee töihin, missä hänen palkkansa maksaa valtio ole mikään säästö. Samoin "jos naapurini saa töitä, niin se ei varmaan minua lohduta, jos en itse niitä saa". Eli vaikka 99% ihmisistä olisi töissä, jossa he tuovat verorahoja valtion kassaan, niin se ei tuota yhtä prosenttia lohduta. Niissä maissa joissa on tuollainen työllisyysluku on työttömien kohtelu yleensä äärimmäisen syrjivää. 

Samoin Suomessa pitkä-aikaistyöttömiä on usein leimattu alkoholisteiksi, vaikka vain muutamalla prosentilla noista ihmisistä on alkoholi- tai päihdeongelma. Kuitenkin nuo muutama prosentti ihmisistä ovat varsin näkyvä osa esimerkiksi puistoissa oleskelevista henkilöistä. Samoin jos ajatellaan opiskelijoita, niin niiden mega-luokan bilettäjien joukko on usein verraten pieni. Siinä saattaa olla 15-20 henkeä, ja jos noita joukkoja katsellaan vähän pidempään, ja niitä näkee useamman kerran, niin niissä toistuvat samat naamat kerran toisensa jälkeen. Samoin niiden opiskelijoiden joukossa jotka joutuvat uusimaan kursseja toistuvat jatkuvasti samat nimet. Muistelen tässä vain itse omia opiskeluaikoja, joissa samat henkilöt viettivät riehakasta opiskelijaelämää ja uusivat kursseja jatkuvasti. 

Mutta koska tuo joukko on verraten näkyvä, niin siksi heidän mukaansa voidaan tehdä pitkälle meneviä päätelmiä opiskelijoiden taloudellisesta tilasta sekä ajankäytöstä. Ja tietenkin haalarit identifioivat opiskelijat teekkareiksi. Todellisuudessa muutkin kuin teekkarit käyttävät haalaria. Eli kyseessä on universaali opiskeluun kuuluva vaatetus, jota jotkut käyttävät vain pari- kolme kertaa lähinnä vappuna. Eli jos joku kolme kertaa käy kaljalla haalari päällä, niin silloin ei voida puhua mistään megabilettäjästä. Ja suurin osa opiskelijoista selvittää opintonsa laskettuun aikaan. Mutta kuitenkin yhteiskunta näkee vain ne, joita ei sitten opiskelu maita. Eli miksi vain negatiiviset asiat huomioidaan? 

Onko joku "piritorin jaska" esimerkiksi tyypillinen helsinkiläinen?

 Samalla kuitenkin me unohdamme sen, että jos menemme johonkin "piritorille", ja luomme sen mukaan kuvan helsinkiläisistä, niin silloin voimme varmasti oikeuttaa itsemme olettamaan, että tyypillinen "piritorin" väki on tyypillisistä helsinkiläisistä koostuva joukko. Vaikka me kaikki jotka täällä pääkaupunkiseudulla asumme varmaan tiedämme, että kyseinen joukko edustaa vain murto-osaa helsinkiläisistä. 

Yhteiskunnan suuri muutos on edessä myös Japanissa, ja ehkä me kaikki muutkin sitten kohtaamme sen muutoksen, jossa tekoäly vie huomattavan osan työpaikoista. Se mitä tekoäly varmasti vie on esimerkiksi yhtiöiden puhelinvaihteiden sekä muita mekaanisia "back office"-töitä tekevien miesten ja naisten töitä. 

Kun työt menevät tekoälylle, niin se sitten saattaa vaikuttaa vakavalta asialta. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi Suomen tilannetta, jossa työpaikkoja siirretään suoraan ulkomaille, ja samoin ulkomaisilla työläisillä teetetään jatkuvasti enemmän töitä, eli kuten sanotaan, niin ulkomainen halpatyövoima on vallannut esimerkiksi rakennukset. Eikä muihinkaan töihin ole helppoa päästä, niin silloin me joudumme sellaisen asian eteen, että se että meneekö työpaikka tekoälylle vai ulkomaiselle työntekijälle on työttömän kannalta aivan sama asia. Hän ei saa kummassakaan tapauksessa töitä. 

Tekoäly ei koskaan hikeenny eikä koskaan tee mitään sopimatonta, eikä tekoäly peittele esimerkiksi puhelinpalvelussa tapahtuvia virheitä. Kun puhutaan työttömyysasteesta, niin silloin me kohtaamme tilanteen, että tilastot eivät kerro kaikkia mahdollisia asioita talouden tai työelämän tilasta. Kun puhumme työttömyydestä, niin silloin me tietenkin puhumme siitä, että ihminen saa yhteiskunnalta rahaa elämiseensä. Mutta kuinka moni työläinen saa sitten palkkansa valtiolta? Nuo valtiolta palkkaa saavat työläiset ovat paperilla töissä, mutta sitten kuitenkin heidän palkkansa maksaa valtio. 

Tuossa tapauksessa työläinen saa palkkansa suoraan valtiolta. Sitten seuraavaksi kohtaamme sellaisen kysymyksen, että kuinka moni yhtiöissä työskentelevä työläinen saa palkkansa välillisesti valtiolta? Tuolloin yhtiön ainoa asiakas saattaa tietenkin olla kuntasektori, mutta jos ihminen saa palkkansa kunnalta, tai yhtiöltä jonka ainoa asiakas on kunta, niin myös silloin palkan maksaja on yhteiskunta eli veronmaksaja. Eli jos puhutaan valtion talouden kuormittamisesta, niin myös ihminen, joka saa palkkansa kunnalta tai yhtiöltä jonka ainoa asiakas on kunta on valtiotaloutta kuormittava tekijä, jos valtiotalous määritellään taloudeksi, jonka pääasiallinen tai ainoa tulonlähde ovat valtion tai kunnan kantamat verot. 

Ja oikeastaan kunnallisvero voidaan myös määritellä valtion veroksi, koska sen maksaminen on pakollista, ja sen avulla saatujen varojen pitäisi mennä kunnan tuottamien palvelujen kehittämiseen. Eli valtion ja kunnan verot ovat asioita, joiden ero on vain niiden maantieteellisen käyttöalueen koko. Tekoäly vie ihmisten työt on se argumentti, jonka avulla tuota kehitystä halutaan rajoittaa. Tekoälyn kehityksen ongelma on siinä, että sillä korvataan vain tuotantojärjestelmä toisella. 

https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/japanilaiset-yritykset-varoittavat-tekoalysta-yhteiskunnallinen-jarjestys-voi-luhistua/

Tekoäly vie 41% työpaikoista, mutta millaisia työpaikkoja se lopulta vie?

 

Yllä oleva kuva Chaplinin filmistä "Nykyaika" kuvaa hyvin työntekijän asemaa yhtiössä. Työntekijän rooli ei ole käskytettävä yksilö, vaan tuotanto-yksikön osa. Eli jokainen työtekijä on vain osanen koneessa, jota kutsutaan yhtiöksi. Ihminen ei ole tuossa mallissa oikeastaan edes yksilö, vaan osanen kokonaisuudesta. Tuon takia kun puhutaan tekoällyn vievän työpaikat, niin silloin puhutaan oikeastaan vain tuotantojärjestelmän korvaamisesta uudella järjestelmällä.  Kun tekoäly korvaa ihmisen, niin silloin puhutaan säästöistä. Yhtiöiden etu on se, että ne voivat valmistaa tuotteita mahdollisimman halvalla, ja siksi jos asiaa ajatellaan esimerkiksi yhtiöiden näkökulmasta, niin jokainen yhtiö olisi varmaan jo erottanut kaikki työntekijänsä, jos se vain olisi voinut korvata ihmiset jollain muulla. Ja tuo "joku muu" on tekoäly. 

Kun työelämää kehitetään, niin kehityksen pohjana on aina ollut yhtiön taloudellinen voitto. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ja tämän päivän mallissa ei työelämää kehitetä muiden kuin osakkaiden tai  toisin sanoen omistajien etua ajatellen. Mikäli puhutaan että tekoälyä pitäisi kehittää ihmiskeskeisesti, niin työelämässä kehitystä ohjaa ainoastaan kilpailukyky. Vain sillä kuinka paljon voittoa ihminen tekee on merkitystä. Tekoäly on vain piste tuolle tielle, jossa palkat jäävät jatkuvasti jälkeen inflaatiosta, ja työntekijän koko työura saattaa olla pelkkiä pätkätöitä. Jos työt nyt sitten siirtyvät tekoälylle, niin silloin häviävät työpaikat monista paikoista. Tuo olisi kuitenkin vain piste kehitykselle, joka on vienyt tuotannon suoraan Kiinaan. Eli tekoälyn ottaessa ihmisten paikat, niin silloin ei työ myöskään valu Kiinaan. Eli työpaikat katoavat työmarkkinoilta hyvin nopeasti myös Kiinassa. Ja se sitten tuo joutulasta nuorisoa kahviloihin, joissa he voivat puhua politiikkaa. 

Tekoäly on kehittyvä asia, joka on kehittynyt nopeammin kuin kukaan edes uskalsi arvailla. Ja johtoportaassa on herännyt halu korvata ihmiset tekoälyllä. Tekoäly on tulevaisuutta, joka muuttuu todellisuudeksi hyvin nopeasti. Ja miksi johtoporras haluaa korvata henkilöstön roboteilla sekä tekoälyillä. Syy tähän on se, että tekoälyn ainakin pitäisi tehdä vain sitä, mitä käsketään. Ihminen on se, joka tekee virheitä. Tekoäly ei ole koskaan väsynyt, se ei pidä lomia eikä koskaan kinastele. Samoin tekoäly ei mene lakkoon eikä tekoäly tarvitse palkkaa. Tekoäly on aina saatavilla, jos sitä tarvitaan, joten sen takia voidaan sanoa, että tekoäly on luotettavampi kuin ihminen. 

Kun tekoälyä kehitetään, niin silloin tuota välinettä ajetaan tuotannon osaksi. Eli kapitalistisen ajattelutavan mukaan työpaikalla ihminen on tuotantokoneiston osa, ja tekoälyn korvatessa ihmisen, se korvaa vain tuotantojärjestelmän osan toisella. 

Tekoäly ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan se on todellisuutta. Tekoälyn kehittämisen pitäisi tapahtua ihmisten ehdoilla, ja yksi asia mitä tekoälyn pelätään aiheuttavan on massatyöttömyys. Mutta sitten kun ajatellaan sitä, että tekoälyn kehittämisen pitäisi tapahtua ihmisten ehdoilla, niin voidaan samalla tietenkin esittää sellainen kysymys, että kenen ihmisen ehdolla tekoälyä tai työelämää kehitetään? Kehitetäänkö sitä johtajien, yhtiön osakkeenomistajien vai ehkä jonkun liukuhinduunarin ehdoilla. 

Nyt vain mieleen tulee se, että esimerkiksi raskaissa töissä saattaa olla erittäin huonot työolot, eikä noiden perustöiden palkkauskaan ole niin kauhean hyvä. Eli mitä töitä sitten tekoäly vie? Viekö se työt, joita ihmiset haluavat tehdä, vai viekö se sellaiset työt, joita ei kukaan halua ottaa vastaan ellei ole aivan pakko. Tekoälyn ongelma on siinä, että sen avulla voidaan ihmisten tekemää työtä vähentää. Kun ajatellaan esimerkiksi työelämää, niin kun puhutaan toimintojen tehostamisesta tai muusta vastaavasta toiminnasta, niin koko työelämää leimaa voiton maksimoinnin tarve. Ihminen nähdään kapitalistisessa mallissa vain tuotanto-yksikön osana. Eli hän on jo valmiiksi kuin robotti, jonka pitää tehdä tietty työmäärä päivässä. Jos työmäärä ei täyty, niin silloin tuo ihminen saa lähteä suoraan etsimään uutta työpaikkaa. Ja leikkurit osuvat aina tuotannon alimpiin jäseniin.

Tuo tarkoittaa sitä, että työläiset, siis ne joiden paikka on tuotannon tai käytännön suunnittelun parissa joutuvat aina ensin sille listalle, josta vähennetään työtunteja tai henkilöstöä. Se miten hyvin tai huonosti työt on tehty on aivan sama asia. Se mihin leikkuri osuu ensimmäiseksi on henkilökunta. Yleensä pomot eivät lähde minnekään, vaikka yhtiöllä menisi kuinka huonosti. Ja tekoäly tietenkin maksimoi tuollaisen ajatuksen siitä, että kukaan ei tule töihin seisoskelelemaan. Mikäli työtehtäviä ei satu löytymään, niin silloin tietenkään ei henkilön myöskään tarvitse tulla työpaikalle, vaan hän saa lähteä hyvin nopeasti etismään uutta työtä. 

Tekoäly vie varmasti työpaikkoja, jotka ehkä olisivat muuten olleet esimerkiksi vuokratyöläisten paikkoja. Mutta sitten me voimme kysyä, että kuka tämänkin tekstin lukijoista olisi valmis lähtemään tuollaiseen ehkä raskaaseen sekä psyykkisesti tai fyysisestikin stressaavaan työhön, ja kuinka moni meistä on valmis sitoutumaan tuollaiseen ehkä hyvinkin yksinäiseen työhön vuosikausiksi. Se että tekoäly vie ehkä 40-50 prosenttia työpaikoista kuulostaa hyinkin paljolta. Mutta onhan ennenkin ollut niin sanottuja lamakausia, jolloin työttömyys oli lähes 100%. 

Eikä kukaan ole muutenkaan vastustanut sitä, että työ- eli tuotanto siirretään ulkomaille. Yhtiöillä on oikeus siirtää tuotantolinjat suoraan Kiinaan, jos ne sitä haluavat. Eikä kukaan ole edes unissaan vastustanut tätä kehitystä. Kuitenkin jos tekoälyn vastustajia katsotaan, niin ilmeisesti on päässyt käymään niin, että kun tekoäly on alkanut kilpailla toimittajien kanssa, niin silloin on koko tekoälyn kehitystä vaadittu suoraan kiellettäväksi. 

Se että joku suomalainen yhtiö siirtää tuotannon Kiinaan tarkoittaa sitä, että tuo Kiinassa oleva tehdas työllistää kiinalaisia, eikä kukaan suomalainen saa sieltä töitä. Kun tuotanto siirretään tekoälyn alaisuuteen, niin silloin se ei myöskään tuo työpaikkoja Kiinaan. Eikä tekoälyn ohjaamasta tehtaasta uiteta myöskään mikropiirejä esimerkiksi Venäjän tankkeihin. 

Se että tekoäly vie työpaikkoja ei vaikuta kaikkiin valtioihin samalla tavalla. Sen vaikutus sellaisiin maihin, joiden tuotanto on jo siirretty ulkomaille on vähäisempi kuin niissä maissa, joissa tuotantoa tehdään pääosin ihmisvoimin. Jos robotit alkavat tehdä työtä esimerkiksi komponentti-tehtaalla, niin se estää täysin teollisuusvakoilun. Eli tekoäly on tietoturvan kannalta parempi kuin ihminen, joka voidaan aina lahjoa. 

https://www.tivi.fi/uutiset/karut-luvut-tekoaly-leikkaa-41-tyopaikoista-viidessa-vuodessa/05e11a11-005a-4118-b44a-1f6229901f03

Miksi kiinalaiset halvat dronet voittavat amerikkalaiset Ukrainassa?

Kiinalaiset halvat dronet ovat osoittautuneet paremmiksi kuin amerikkalaiset Ukrainan sodassa. Se miksi noin on päässyt tapahtumaan saattaa johtua siitä, että kiinalaiset dronet ovat kompakteja ja sopivat ehkä paremmin kamikaze-tehtäviin, kuin amerikkalaiset dronet, joita on tarkoitettu käyttää lähinnä tiedusteluun sekä miehittämättöminä helikoptereina. Eli saattaa olla että kiinalaisia droneja käytetään niin, että niitä ei voida niin helposti häiritä. 

Tai sitten tuo kiinalaisten dronejen ylivoima saattaa johtua siitä, että myös venäläisten käytössä olevat dronet käyttävät samanlaisia radioita, joiden taajuudet voivat olla hyvin lähellä ukrainalaisten käyttämiä välineitä. Tuolloin esimerkiksi häirintälaite saattaa vahingossa häiritä myös venäjän omia droneja. Se kuinka paljon Ukraina on modifioinut noita nelikoptereita, joiden avulla se on saanut paljon aikaan on mysteeri. 

Saattaa olla että halpoja kiinalaisia droneja käytetään enemmän kamikaze-tehtävissä. Tai sitten amerikkalainen drone on vain liian iso oikeaan sodankäyntiin. Kamikaze-drone on käyttäjänsä kannalta huolettomampi kuin palautettava drone. Jos tuossa kamikaze-dronessa on tekoälyyn perustuva kohteen tunnistus- ja hyökkäysjärjestelmä, niin operaattorin täytyy vain lähettää drone matkaan tai jättää tuo laite vaanimaan kohteita. Sitten hän voi lähteä uuteen asemaan. Eli itsenäisesti toimivien kamikaze-dronejen käyttäjää ei voida tuolloin paljastaa suuntimalaitteiden avulla. 

Se että amerikkalaiset dronet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta saattaa myös johtua siitä, että ne ovat peräisin jostain start-up yrityksiltä, joiden tuotteissa ei ole käytetty tarpeeksi tehokasta laadun varmistusta. Tuolloin dronet eivät ehkä kykene toimimaan ollenkaan missään olosuhteissa. Kamikaze-dronen etu palautettaviin droneihin nähden on se, että kamikaze-drone voi olla yksipuolisesti yhteydessä operaattoriin. Tuolloin operaattorin sijainti on vaikeaa paikallistaa. Eikä häneen voida niin helposti kohdentaa tulistusta. 

Operoidessaan drone lähettää kuvia operaatioalueestaan. Ja tuo laite voidaan varustaa tekoälyyn perustuvalla automaattisella kohteen tunnistus ja hyökkäysmoodilla. Eli kun drone havaitsee kohteen, niin se syöksyy sitä päin. Onteloammuksella tai muulla tehokkaalla räjähteellä varustettu drone voi toimia omin päin ilman, että sen toimintaan puututaan. 

Nelikopterin muuttaminen nelimoottoriseksi kauko-ohjattavaksi VTOL-lentokone-helikopteriyhdistelmäksi on melko helppoa. Nelikopterin roottorit kiinnitetään kääntyviin siipiin, ja sitten kun kopteri lähtee lennolle, niin se kääntää roottorit horisontaaliseen asentoon, jolloin nelikopteri muuttuu lentokoneeksi, joka on melko nopea. Tuollainen drone voidaan varustaa tekoälyyn perustuvalla maaliin hakeutumis järjestelmällä. Eli drone partioi operaatioalueella, kunnes se havaitsee kohteen. Sen jälkeen drone lähtee syöksymään kohdetta kohti. 

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010350093.html

Kaikki maailman domainit, liittykää yhteen. (Voiko yleinen tekoäly,(Artificial General Intelligence, AGI) olla lähempänä kuin osaamme odottaa)

  Kaikki maailman domainit, liittykää yhteen. 

Voiko tekoäly käyttää suomen kieltä? (Onko AGI lähempänä kuin osaamme odottaa?) 

Hyvää suomen kielen päivää. Tekoälyt kuten Bing ja Chat GPT ovat oikeastaan kielimalleja, joiden avulla käytetään muita sovelluksia. Eli nuo tekoälyt ovat yksinkertaisesti kielimalleja, eli eräänlaisia älykkäitä sanakirjoja, joiden avulla tietojärjestelmä ohjaa kyselyn johonkin tiettyyn sovellus- tai kotisivujoukkoon, ja tietenkin nuo välineet mahdollistavat myös suomen kielen käytön tekoälyyn käskyttämisessä. Eli tekoäly tarvitsee vain sanakirjan, joka kääntää kirjoitetun tai puhutun käskyn englanniksi, ja sen jälkeen tuo tekoäly etsii niitä asioita, joita sen käyttäjä haluaa. Tekoäly on asia, mikä varmasti tulee aina vain enemmän muuttamaan maailmaa, ja tulevaisuudessa nämä kielimallit, joiden kautta erilaisia malleja hallitaan takuulla muuttuvat yleisemmiksi. 

Kun puhutaan siitä, mitä esimerkiksi AGI oikeasti olisi, niin kyseessä olisi itseasiassa modulaarinen sisäkkäisten domainien eli toimialueiden joukko. Tuo sisäkkäisten toimialueiden joukko olisi oikeastaan samanlainen kuin meidän yhteiskuntamme. Eli periaatteessa myös ihmisillä on oma toimialue tai domain, koska kukaan meistä ei osaa kaikkia asioita maailmassa. AGI eli yleistekoäly olisi siis kehys, joka liittää kaikki maailman tekoälyjen toimialueet eli domainit saman kehyksen sisään. 

AGIn malli voisi olla samanlainen kuin konsernitilien malli. Alla oleva malli jossa jokainen pyörylä tai neliö on oma domain tai toimialue on kopioitu internetistä. Eli siinä joukko toimialueita muodostaa dynaamisen kokonaisuuden, jota voidaan käyttää yhden kielimallin kautta. 

Yllä tyypillinen konsernitilin malli. Ohjelmistojen sekä tekoälyn mallinnuksessa jokainen pyörylä ja neliö on oma domain, joka pitää sisällään X-määrän sisempiä domaineja tai toimialueita. Tässä kirjoituksessa alidomain on sama asia kuin sisempi domain. Ruutu kuvion keskellä on AGI eli Artificail General Intelligence, joka kommunikoi käyttäjän kanssa. Ja AGi myös etsii oikean domainin, joka osaa ratkaista tuon käyttäjän antaman tehtävän. 

Kielimallit myös kehittyvät jatkuvasti, ja niitä ehkä tulevaisuudessa hallitaan myös normaalin puhekielen käyttö on mahdollista. Mutta onko yleinen tekoäly eli AGI (Artificial General Intelligence) lähempänä kuin osaamme edes odottaa. Voidaan ajatella että AGI on joukko domaineja, joiden mallina on niin sanottu konsernitilien malli, jonka me voimme etsiä internetistä. Konsernitilien mallin käyttö tekoälyn mallintamisessa on erittäin helppoa. 

Jokaisen konsernitilin kohdalla on vain domain eli toimialue, ja jokainen domain eli toimialue sisältää X-määrän alempia domain-tilejä. Toimialue on kuin liikekiinteistö. Jokainen sen kerros on alidomain tai spesifisempi, mutta suppeampi domain. AGIn ei tarvitse tietää tarkasti missä osassa tuota alempaa toimialuetta mikäkin taito tai tieto on varastoitu. Sen tarvitsee tietää vain missä toimialueessa mikäkin toiminto eli taito sijaitsee. 

Tuolloin voidaan sanoa, että AGI on järjestelmä, joka kytkee kaikki maailman domainit yhden domainin eli toimialueen alle. Ja tuo asia takaa sen, että tuo superdomain voi siirtää tehtävän alemmalle erikoistuneelle domainille. Kun puhutaan tuosta mallista missä AGI on oikeastaan vain modulaarinen järjestelmä, jossa tehtävät siirretään alemmalle domainille, niin silloin voidaan sanoa, että AGI on jo jossain mielessä olemassa. Tekoälyn kohdalla domainit ovat kuin taloja kaupungissa. Niitä voidaan verrata esimerkiksi liikekiinteistöihin, joissa on yritysten mainoksia ulkopuolella. Kun AGI saa tehtävän, niin silloin se alkaa käydä noita taloja eli domaineja tai toimialueita läpi. 

Toimialue kertoo ulospäin mitä sen sisältämät alidomainit eli alitoimialueet sisältävät, eli mitä mikäkin toimialue osaa. AGI on siis kuin jakeluauton kuljettaja, joka saa tehtävän. Hän ajaa pitkin kaupunkia etsien taloa, jossa tietyt toimijat sijaitsevat. Kun hän löytää talon, niin hän jättää lastin eli tehtävän ovelle, josta tuon alemman tason domain lähtee etsimään alitoimijaa, tai erityistoimijaa, joka sitten osaa tuon tehtävän suorittaa. Tehtävälle on tietty aika, jonka jälkeen tuo alidomain lluovuttaa sen takaisin AGI:lle, joka sitten antaa sen käyttäjälle.