Oliko Rauli "Badding" Somerjoen hitti plagioitu?

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Suomalaiseen musiikkiin tai sen historiaan kuuluu sellainen nimi kuin Rauli "Badding" Somerjoki (1947-1987), joka oli aikansa tunnetuimpia laulajia sekä laulun tekijöitä. Ja hänen elämäänsä kuului erittäin vahvasti alkoholi, mistä tuo mies oli myös tunnettu. Hänen ylettömään ryyppäämiseensä ei ehditty jostain syystä puuttua, koska hän kuoli ilmeisesti alkoholismiin melko nuorella iällä. Samoin Jimi Hendrix, sekä Elvis Presley ryyppäsivät  sekä käyttivät rankasti huumeita varsinkin uransa sekä elämänsä lopulla. Ja tähän erityisesti  rock tai viihde-muusikoiden  ryypätä on etsitty syytä. Joidenkin ihmisten mielestä tämä alkoholin käyttö näiden näennäisesti täydellistä elämää viettävien ihmisten kohdalla johtui ehkä syyllisyydestä.

Joskus mieleeni tulee se, että onko joku heistä ehkä jättänyt avun antamatta, jos joku kaveri on ottanut yliannoksen tai sitten ehkä jopa varastanut kuolleen kaverin päiväkirjan tai hänen tekemiään kappaleita. Jos ihminen joka tekee työkseen musiikkia kärähtää tällaisesta, niin silloin hänen uransa on ohi, mikäli tämä asia voidaan todistaa. Nykyään tieto tai epäilys plagioinnista kulkeutuu sosiaalisen median kautta tehokkaasti, mutta ennen asia oli toisin, ja joku muusikko saattoi nimellään vaientaa tuollaiset epäilijät sanomalla, että "nämä ovat vain kateellisia".

Tai että väitteet on pannut liikkeelle joku entinen heila, joka haluaa kostaa tällaiselle suuren luokan tähdelle. Myös joissakin tapauksissa on levy-yhtiöiden epäilty ehdottaneen tällaista järjestelyä, koska sillä tavoin saadaan ote taiteilijoista, ja jos oikea säveltäjä asuu jossain kaukana rautaesiripun takana, niin silloin ei kukaan saa asiaa tietää, ennen kuin yhtiö sitten "huomaa" tuon plagioinnin. Ja sillä tavoin saadaan epämiellyttävä muusikko vaikenemaan esimerkiksi siitä, jos joihinkin juhliin on toimitettu huumeita levy-yhtiön toimesta, tai jos noihin juhliin, missä huumeita käytetään on houkuteltu poliitikkoja, jotta heidän mainettaan saadaan pilattua. Noita asioita epäillään tapahtuneen 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin esimerkiksi huumetestaus ei ollut niin tehokasta.

Joten joidenkin muusikoiden syynä ylettömään alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön saattoi olla se, he ehkä syyttivät jostain asiasta itseään, mistä ei juurikaan ole puhuttu.Ehkä he olivat heittäneet jonkun kaverin ulos bändistä, jotta tilalle saadaan sopivampi henkilö, koska joku soittaja on "varjostanut" laulajaa ikävästi. Tuolloin kyseessä saattoi olla sellainen tapaus, että he ikään kuin välttelivät esiintymistä lavoilla esiintyen tarkoituksellisesti juopuneena keikoilla. Tuohon aikaan pääasialliset tulot musiikista tuli erilaisista äänitteistä, eikä bändeillä aina ollut musiikkivideoita, eikä niitä edes esitetty missään. YouTube on tuonut nuo videot ihmisten tietoon. Joten tuolloin bändien jäsenet saattoivat olla melko tuntemattomia jolloin sitten jäi monia asioita piiloon.

Yksi noista asioista oli tietenkin alkoholin ja huumeiden käyttö. Joista ensin mainittua pidettiin hyväksyttävänä tapana juhlia, eikä tuolloin huumeista tiedetty juuri mitään koska niistä ei mistään saanut tietoa, ja se varmaan houkutteli monia käyttämään esimerkiksi kokaiinia, mikä oli aikoinaan esimerkiksi Elviksen kuolinsyy. Eli hän vain nuuskasi ainetta liikaa, ja sitten tapahtui se, että sydän pysähtyi. Se miksi moni musiikin mies on kuollut juuri alkoholismiin tai huumeisiin on jotenkin tuon alan kirous, ja kun ajatellaan aikaa, jolloin "Badding" oli jotain, niin silloin elettiin pysähtyneisyyden aikana tunnettua kautta, ja esimerkiksi tieto ei välittynyt juurikaan rautaesiripun tuolle puolelle tai takaisin Suomeen.

Joten saattoi olla niin, että jotkut muusikot vain ostivat kasetteja tai levyjä tuolta kaukaa, ja sitten kopioivat ja käänsivät sanoituksia suomeksi. Tuolloin musiikkibisnes ei ollut vielä niin ammattimaista tässä meidän maassamme, ja koske tieto ei kulkenut rautaesiripun läpi, niin se saattoi houkutella ihmisiä tekemään laittomia kopioita tai suorastaan varastamaan toisten töitä. Itse hiukan epäilen tätä joidenkin muusikoiden kohdalla, koska heidän elämäntapansa olivat melko huonoja, ja yletön alkoholinkäyttö ei ainakaan kaikkien kohdalla ole edistänyt kappaleiden syntymistä.

Musiikki business on hyvin raakaa työtä, jossa ihmisen pitää jatkuvasti tehdä uutta saadakseen huomiota sekä keikkoja. Ja se mikä siitä teki rokin alkuaikoina raakaa oli se, että monilla muusikoilla oli erittäin huonot välit perheeseensä. Tuolloin seurasi tarve menestyä, ja kukaan ei voi tai osaa tehdä kaiken aikaa uusia kappaleita. Näissä tapauksissa sitten saattoi joku rokkari varastaa toisen tuotoksen, ja ehkä hän tuolloin selvisi tästä, jos hänellä oli vain tarpeeksi nimeä, jolla sitten vaiennettiin muut ihmiset.

Lähde:

https://www.soundi.fi/uutiset/somero-lehti-yksi-baddingin-tunnetuimmista-kappaleista-olikin-plagiaatti/

Atooppinen iho voi eristää ihmisen tehokkaasti

Kimmo Huosionmaa

Atooppinen iho on monen ihmisen ongelma, ja siitä seuraa usein kauheaa kärsimystä sille, jolla tuo ihottuma on. Kyseinen sairaus aiheuttaa sietämätöntä kutinaa, ja varsinkin haavaumat sekä iholle ilmestyvät punaiset läiskät ovat hyvin ikäviä asioita, ja vaikka kaiken aikaa puhutaan esimerkiksi vain esteettisestä haitasta, niin kuitenkin atooppinen ihottuma estää monia asioita, joita pidämme itsestään selvyytenä. Ihottuma voi estää työn saannin, koska esimerkiksi ruokapaikan asiakkaat ovat joskus tunteneet, että eivät halua syödä ruokaa, jota on tehnyt ihminen, jolla on ihottumaa käsissään tai kasvoissaan,

Se että ihmisellä on atooppinen ihottuma saa hänet vaikuttamaan sairaalta muiden ihmisten silmissä, jotka ajattelevat, että esimerkiksi hänen vertaan joutuu ruokaan. Atooppinen ihottuma ei tartu ihmisestä toiseen, mutta esteettinen haitta voi olla hyvin tehokkaasti eristävä tekijä jonkun ihmisen elämässä. Nuo hyvin ikävät ihottumat sekä haavaumat ovat erittäin kipeitä, ja silloin tällöin kohtaa ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi sairasloma, joka on myönnetty atooppisen ihottuman takia on jotenkin väärin perustein annettu. Eli tällainen ihminen, joka joutuu jatkuvasti raapimaan itseään ja jolla on haavaumia on jotenkin esittänyt sitä, että hän e pysty työhön.

Samoin oletteko koskaan muuten miettineet sitä, että miltä tuollaisesta ihmisestä ylipäätään tuntuu, jos hän ei voi käydä vaikkapa uimassa? Tai ehkä hänestä on miellyttävää käyttää valkoisia sukkia, joiden pohjaan tulee sellaisia punaisia verijälkiä. Ja sitten tietenkin se, kun ihottuman kohdalla mielellään puhutaan esteettisestä haitasta ikään kuin lietsoo sitä, että ihmisen ei katsota olevan mitenkään oikeasti sairas. Kun puhutaan siitä, että millainen asenne esimerkiksi joillakin ruokapaikoilla on asiakkaan tekemiin valituksiin, niin heidän asenteensa on se, että asiakas on aina oikeassa.

Koska noissa paikoissa työskentelevät eivät tarvitse mitään erityistä koulutusta työhönsä, niin noiden paikkojen esimiesten on helppoa irtisanoa työsuhde, kuin ottaa henkilöä töihin sen jälkeen kun joku asiakas on tehnyt ilmoituksen tai valituksen jostain paikan työntekijästä. Ja tietenkin papereihin merkitään joko epäsopivuus tai koeajalla tapahtunut purku, jotta nuo paikat eivät saa syrjimisestä syytettä. Ja sitten tietenkin tämä syy on oikeasti koodattu työhönottajille, jotta he eivät sitten enää ota tätä henkilöä töihin. Näissä paikoissa saattaa vain esimiehillä olla joku koulutus, joten siksi niiden työntekijät on helppo vaihtaa.

Joten esimerkiksi some-kirjoittelu tai sellainen käytös, jota työnantaja ei hyväksy johtavat helposti potkuihin. Se että työntekijällä ei ole koulutusta tekee hänestä säyseän henkilön, jota voi mukavasti vähän pompottaa, jotta kaikki näkevät, että mikä on seuraus siitä, jos työnantajaa vastaan sitten sanotaan jotain. Samoin huono palkka pitää huolen siitä, että harva noista työntekijöistä edes viitsii lähteä potkujen jälkeen hakemaan oikeudesta lakimiehen kanssa oikeutta, koska pelkäävät että lakimiehen palkkio on liian kova työn arvoon sekä siitä saatavaan palkkaan nähden.

Ja jos vaikka työpaikan sitten saakin pitää, niin se takaa sen, että työtoverit eivät ehkä tuolle ihmiselle sano sanaakaan. Samoin pomo saattaa sitten muistuttaa tästä asiasta jokaisen vuoron alussa. Tai sitten tuolle onnettomalle ei anneta yhtään työtehtävää, sekä hänet ikään kuin näytetään kaikille sellaisessa valossa, että jos joku hänen kanssaan on, niin siitä sitten on seurauksena potkut.

Normaalit ihmiset sekä syrjäytyminen

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

On olemassa kaiken maailman normaaleja ihmisiä, joiden mielestä on oikein katsoa muita kieroon, koska heillä itsellään on kaikki asiat hyvin. Kuitenkin voidaan sanoa, että yhteiskunnassamme normaali tarkoittaa jokaisen ihmisen kohdalla vähän erilaisia asioita. Kun ajatellaan esimerkiksi moottoripyöräjengiläisiä, niin heistä on täysin normaalia, että ihminen omistaa Harley Davidsonin, ja ajelee ympäriinsä liivit päällä. Eli se millaisessa piirissä liikumme ja millaisia ihmisiä tunnemme määrää sen, millainen on meidän elämässämme normaalia. Jos taas ajatellaan esimerkiksi halveksuntaa kaikkea erilaista kohtaan, niin esimerkiksi joissakin puliukkojen piireissä halveksitaan ihmisiä, jotka eivät ole niin kuin tämän ryhmän jäsenet ovat.

Tässä taas sitten pääsemme siihen, että ihminen hakeutuu kaltaistensa seuraan. Mikäli seura on kovin äänekästä, tai sitten sen jäsenistö muuten torjuu kaikki, jotka eivät esimerkiksi juo viskiä, niin tuolloin kohtaamme ihmissuvun kirouksen. Se että me olemme esimerkiksi päihderiippuvaisten ryhmän jäseniä saattaa aiheuttaa sen, että ikään kuin suljemme korvamme kaikilta yrityksiltä saada meidät lopettamaan itsetuhoinen käytöksemme. Joissakin huume jengeissä on sellainen asenne, että jos henkilö ei osoita käyttävänsä aineita esimerkiksi piikittämällä amfetamiinia suoraan suoneen muiden nähden, niin silloin ei ole mitään asiaa tuohon ryhmään.

Ja joskus narkomaanit suoraan sanottuna halveksivat niitä, jotka "vain juovat viinaa". Päihteiden käyttö saa aikaan sen, että ihmisen minäkuva vääristyy, ja samoin samanhenkinen toveripiiri saa aikaan tunteen siitä, että ihminen on hyväksytty, kun hän viettää kesäpäivää Hakaniemen rannassa virvokkeita nauttien ja aurinkoa ottaen, ja muut ihmiset eivät vain ymmärrä sitä, kuinka erinomainen tuo ihminen on, kun hän vaikka astuessaan Metroon saa puolet vaunussa olevista päähänsä astua ulos junasta. Tuollainen ihminen vain on niin paljon muita ylempänä, että hänen elämäntapaansa eivät kaikki kukkahattutädit ymmärrä, kun siinä rannassa on niin mukava kertoa miehisiä juttuja esimerkiksi armeijasta sekä siitä ,kun kaverille on juotettu glykolia.

Nuo tarinat ovat kaikuja maailmasta, missä elämä on nopeaa ja lyhyttä, ja jossa kaikki olivat niin kauhean kovia, että oikein itku tulee vanhalla silmään. Tai ainakin tarinoissa noilta ihmisiltä löytyy aina joku sotilasarvo, ja jostain syystä nämä alkoholistit mielellään suorittavat jonkinlaisia lainvalvonta-tehtäviä, kun he soittavat jokaisesta setelistä KELA:aan, ja tietenkin noiden ihmisten mielestä on tärkeää että muut noudattavat lakia, joten siksi kaikkien muiden pitää tehdä verottajalle ilmoitus jopa jokaisesta pullosta, jonka he vievät kauppaan, kun laki sanoo, että kaikista tuloista pitää vero maksaa. Nuo puliukot joskus soittelevat muuten KELA:aan, että henkilö tekee pimeää työtä, joten heillä on erittäin suuri rooli tässä järjestelmässä valvomassa muiden ihmisten toimien laillisuutta. Ja auta armias, jos tuossa joukossa joku rikkoo lakia. Silloin saattaa pulloon sujahtaa jotain jäänestoainetta, jolla sitten saadaan kaveri aisoihin.

Glykoli-pullon pelko poistaa mukavasti päästä sellaiset ajatukset, kuin että ihminen voisi vaikka mennä hoitoon. Kuka sitten porukan viinat maksaa, jos joku noista "untuvikoista" saa päähänsä lähteä taloon asumaan. Ja onhan heillä vielä 300 päivän tukia jäljellä, jotka voi kantaa Alkoon, jotta kaverit saavat viskiä ja konjakkia niiden normaalien hiivasta, sokerista sekä perunoista valmistettujen kotipolttoisten aineiden sijaan. Kun tuollainen "untuvikko" sitten menettää tukensa, niin hänet on helppo potkia pois porukasta lähettämällä tuo henkilö juomaan ihan yksin omia viinojaan. Se sitten hitsaa tuota ydinryhmää tiukemmaksi, ja kasvattaa "me" henkeä todella paljon.

Tänään luin MTV3:n kotisivuilta "Markusta", eli miehestä, jonka on onnistunut elää 20-vuotta tuilla ilman, että kukaan välittää tarkastaa tätä asiaa, ja jotenkin mieleeni tuli se, että jossain kyllä on tehty jonkinlainen virhe, koska yleensä KELA sekä sosiaaliviranomaiset ovat näistä asioista melko tarkkoja. Ja jos ihminen suunnilleen saa jonkun euron ylimääräistä, niin siitä ollaan pyytämässä  kaiken maailman kuitteja tai sitten ollaan ottamassa rahaa pois. Tällaiset "Markut" ovat ainakin oman kokemukseni tai mielikuvani mukaan kuitenkin jonkinlaisia ääritapauksia, joiden avulla ei voida tehdä mitään sen suurempia yleistyksiä

Mutta kai tämä sitten on sellainen asia, mistä kaikki haluavat kertoa kavereilleen lehdissä tai julkisessa mediassa. Jos puhutaan esimerkiksi huumeiden kuten LSD:n käytöstä, niin itse olen joskus kuullut vastaavista tapauksista, missä henkilö väittää käyttävänsä kyseistä ainetta päästäkseen pois armeijasta. LSD:tä ei juurikaan näissä tapauksissa ole löytynyt verestä tai muutenkaan ei tämä aineiden käyttäjien seura ole miellyttänyt, joten jos tuollainen henkilö on kokeillut tätä ainetta, niin hän on sitten ehkä löytänyt noita lappusia jostain. Joskus syyksi tällaiseen epämääräiseen psykoosiin tai aineiden kokeilemiseen paljastuu sitten tappelu esimerkiksi upseerin kanssa, ja sitten pelätään seuraamuksia. Joten tuolloin lähdetään hädissään hakemaan jotain laitospaikkaa, että vältetään armeijan putka tai joku muu ikävä asia.

Mikäli puhutaan sitten huumeista sekä niiden kokeilemisesta, niin kun ihminen viedään psykiatriseen sairaalaan, niin silloin saattaa esimerkiksi verikoe mennä piloille, jos hän on saanut rauhoittavia lääkkeitä ennen testiä. LSD:n toteaminen verikokeesta on muuten aika vaikeaa, ja jos oikeasti puhutaan mahdollisista huumekokeiluista, niin silloin tällöin vastaan tulee nuoria, jotka väittävät kovaan ääneen noita aineita kokeilleensa, koska haluavat näin ikään kuin samaistua joukkoon, missä he liikkuvat. Ja joskus toveripiiri on sellaista, että siellä näistä asioista puhutaan erittäin "avoimesti", ja silloin sitten joku alkaa keksiä noita huumejuttuja, koska hän saattaa pelätä putoavansa joukosta pois, tai sitä että häntä pidetään "vasikkana".

Ihminen joka istuu 20 vuotta asunnossaan yksin on tietenkin syrjäytynyt. Hän tarvitsee jotain, jolle voi puhua asioista, ja tietenkin psykiatri on sellainen, että hänelle voidaan puhua esimerkiksi mielenterveyden ongelmista. Kuitenkin esimerkiksi se, että kaikki ihmiset olisivat niin sanotusti "normaaleja" on täysin absurdi. Ja sitten kun aletaan määritellä sanaa "normaali", niin totta kai jokainen tietää, että jokaisen ihmisen elämässä on tuolle sanalle erilainen määritelmä. Se millaisessa joukossa ihminen liikkuu määrittelee normaaliuden.

Ja tässä sitten kohtaamme sellaisen asian, mitä kutsutaan "puliukoksi".  Puliukko pitää normaalina sitä, että kaikki ihmiset juovat jäänestoaineita. Narkomaani pitää normaalina sitä, että ihminen käyttää huumeita. Ekonomi taas pitää normaalina sitä, että ihminen pukeutuu pukuun sekä lukevat pitkään ja hartaasti kauppakorkeakoulussa. Joten tietenkin tästä voidaan vetää se päätelmä, että jokaisella ihmisellä on oma näkemys normaalin määritelmästä. Joten sen takia esimerkiksi hoitosuunnitelmaa tehtäessä pitää miettiä sitä, millaiset ovat hoidon kannalta realistiset tavoitteet tuon henkilön kohdalla. Ja kenestäkään ei voida väkisin tehdä samanlaisia kuin kaikki muut ovat, joten siksi psykiatrit ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden pitää saada tehdä työtään potilaan kanssa rauhassa. Eivätkä mitkään lääkkeet vaikuta sekunnissa, vaan niitä pitää vähän aikaa syödä, jotta saadaan aikaan haluttu vaikutus. Joten potilaan hoitaminen psykiatrian piirissä on pitkäjänteistä työtä eikä tuloksia saada muutamassa päivässä.

MTV:3.n juttu "Markusta"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-tarina-markku-eli-tuilla-20-vuotta-sulkeutui-kotiinsa-ja-oli-ylpea-siita-ettei-tehnyt-mitaan-ei-ole-mitaan-jarkea-tehda-matalapalkkaduunia-koska-saman-rahan-saa-ilmaiseksi/7157040

 Alla on "Kotiteollisuus"-yhtyeen musiikkivideo kappaleesta "Kevät"

https://www.youtube.com/watch?v=Ps0Juk_oTJ4

Uusia tuulahduksia tieteeseen sekä valtaan.

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaaa



Helsingin Sanomat-lehden artikkeli “Näytetään humanoideille valomerkkiä on osoitus tieteen sekä kulttuurin muuttumisesta sallivammaksi. Eli nykyään näistäkin asioista voidaan kirjoittaa myös ilman, että kenenkään tarvitsee joutua mihinkään laitokseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Eikä kenenkään tarvitse noiden asioiden takia lähteä maanpakoon. Joten selvää edistystä on yhteiskunnassamme tapahtunut, jos muistelen niitä aikoja, kuin pelkkä frisbeen heittäminen tulkittiin jonkinlaiseksi pseudotieteen harrastamiseksi. Kun ennen puhuttiin tieteestä, niin jokaisen lauseen tai sanan, mitä ihminen kirjoitti piti perustua johonkin tieteelliseen julkaisuun, mikä sitten tietenkin tehokkaasti tappoi maastamme sen, mitä kutsutaan omilla aivoilla ajattelemiseksi. 


Jos ajatellaan sitä, että jokainen meidän tekemämme  kirjoituksen pitäisi jotenkin perustua jonkun muun ihmisen kirjoitelmiin tai sanomisiin, niin silloin kyllä olisi aika apeaa tämä elämä. Nimittäin olisi varmaan todella hienoa ajatella, että kukaan ihminen ei osaa muodostaa omia mielipiteitä asioista, kuin sellainen jolla on varaa hankkia kaiken maailman tieteellisiä lehtiä tai kirjoja, joista sitten voidaan tehdä tarkasti määritetyt lainaukset sekä alaviitteet, joiden avulla kirjoittamisesta tehdään erittäin jäykkää, kaavamaista sekä erityisesti vaikeaa sekä pitkäveteistä sekä lukijan että tekijän kannalta katsottuna. 

Syy miksi tästä asiasta nyt sitten avaudun, on siinä, että esimerkiksi jopa ala-asteen oppilas voi kirjoittaa tieteellisen artikkelin tämän menetelmän avulla. Jos ajatellaan tekstin puhdasoppisia kopiointeja, niin kirjoituksen tekijän ei tuolloin tarvitse ymmärtää yhtään mitään siitä, että hän kirjoittaa tieteellistä artikkelia. Eikä myöskään tekstin sisältämä sanoma välttämättä aukea, vaikka ihminen osaa kopioida kuinka tarkasti sen tekstin, mikä hänen eteensä tuodaan. 

Tekstin tekijäksi oppii vasta vuosien päästä ensimmäisistä lainauksista. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamisen kautta, mikä  vaatii hiukan rohkeutta olla eri mieltä valtavirran kanssa, ja sen takia on hyvin tärkeää muistaa se, että tiede tai filosofia eivät ole demokraattisia asioita. Mutta demokratian avulla voidaan tietenkin muuttaa tiedemaailmaa, niin että se palvelee esimerkiksi suurimmalla äänellä karjuvan puhujan etua. Ja siksi tiede on vaarallinen väline väärissä käsissä. 

Tänään on kulunut 80-vuotta siitä, kun Juutalaisvainot ovat alkaneet Saksassa. Tuolloin tiede valjastettiin palvelemaan aatetta, ja se loi sitten sellaisen ilmapiirin, että juutalaiset ja muut vähemmistöt olivat ikään kuin valtavirran sekä valtaväestön alapuolella. Kun puhutaan juutalaisista, niin heidän kärsimyksensä tietenkin muistetaan, mutta kukapa muistaa niitä muita, jotka lähetettiin aatteensa tai taipumuksen takia, jolle he eivät mitään voineet keskitysleireille. Ja mukana oli seksuaalisia vähemmistöjä sekä ihmisiä, joiden kirjoittamat tekstit eivät natseja miellyttäneet. 

Natsien aikaan Saksassa piti jokaisen tiedemiehen kirjoittaa tekstejä, jotka olivat sopusoinnussa arjalaisen aatteen kanssa. Ja auta armias, jos joku sitten oli toista mieltä, kuin joku natsien pomo, niin silloin lähti auto kohti keskitysleirejä. Natsien harjoittamasta juutalaisiin kohdistuvasta vainosta puhutaan paljon, mutta esimerkiksi poliittisista vangeista tai kehitysvammaisista ei juurikaan mainintoja kuulu. Kun puhutaan esimerkiksi juutalaisista, niin kyseessä on uskonto, mikä tarkoittaa sitä, että oikeastaan kuka vain voi olla juutalainen, joten Gestapo saattoi pidättää kenet hyvänsä, jos häntä epäiltiin juutalaiseksi. Eli tämän katsantokannan mukaan juutalaiset eivät ole rotu, kuten natsit väittävät. 

Mutta kun ajatellaan vainoa, mikä jatkui monissa maissa sodan jälkeen, niin silloin tietenkään ei esimerkiksi voida olankohautuksella sivuuttaa esimerkiksi seksuaalisuutta sääteleviä lakeja, joissa  homoseksuaalisuus kriminalisoitiin. Noiden lakien sisältö voidaan mielestäni rinnastaa natsien juutalais- sekä muihin vastaaviin lakeihin. Kyseisten lakien mukaan ihminen voidaan pidättää siksi, että hän ei ole kuten muut. 

Ja sitten palataan taas kampukselle sekä demokratiaan. Demokratia on sellainen asia, että se on oikein toteutettuna hyvä hallintomuoto, mutta samalla riskinä on se, että ihmisiä on helppo manipuloida jonkun katupuhujan taakse. Tiedonvälityksen polarisoituminen sekä se, että tietoa on olemassa paljon, mutta se on yksinkertaisesti joko vääristeltyä tai sitten tietoa jaetaan yksinkertaisesti niin, että se antaa hyvin yksipuolisen kuvan jostain tapahtumasta. Ja tuolloin sitten joillekin tulee mieleen lähteä suoraan uhkailemaan niitä, jotka ovat eri mieltä jostain asiasta. 

Paras ase populistien käsissä on se, että vaikkapa tiedemiesten kirjoitukset ohitetaan olankohautuksella, ja sitten kysytään mitä konkreettista hän on saanut aikaan? Tuolloin konkreettisesti tarkoitetaan sitä, että miten paljon rahaa kyseinen tiedemies tai muu bloggaaja on elämänsä aikana tienannut, jotta sitten voidaan jatkaa siitä, että mitä niille ihmisille pitäisi tehdä, jotka ovat erimielisiä valtavirtaan kuuluvien ihmisten kanssa. 

Ja jos joku on kirjoittanut sellaista, mitä muiden on vaikea hyväksyä, niin silloin tietenkin voidaan ottaa pesäpallomaila mukaan, ja hakata tämä henkilö, niin siinä oppii häirikkö pitämään suunsa kiinni. Tuollainen tapa toimia on tietenkin vastoin kaikkia hyviä tapoja sekä muita vastaavia asioita, mutta sitten voidaan sanoa, että TV-väittelyistä sekä monista muistakin asioista voidaan tehdä mielenkiintoisia, jos ne ratkaistaan esimerkiksi nyrkkeilykehässä. 


Tuolloin kansakunnat voivat ryhtyä valitsemaan isokokoisia presidenttejä, jotta nämä pärjäävät kehässä, mutta kuitenkaan tämä tapa ei ole vielä kovin yleinen, eikä kaikissa maissa tätä varmaan ymmärrettäisiin. Mutta asiaa sietää tutkia, koska se sitten varmaan olisi loistava vaihtoehto sodalle. 

Liian usein vaihtuva työpaikka vie työhalut vähän jokaiselta.

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Työnantajan asia on, että tarjoaako se työtä työntekijälle, mutta jotta työntekijöitä olisi tarjolla aina, kun työnantajalla on tarve tekijöihin, on työvoimapalveluilla oltava työvoimaa tarjolla, ja siksi esimerkiksi nollatuntisopimuksia on paljon tehty. Eli työntekijä sitoutuu tulemaan työhön silloin, kun työnantajalle niin sopii, ja silloin hän saa palkkaa työstään. Mutta kun hän on “valmiudessa”, niin silloin ei palkkaa tule, ja tämän tarkoitus lienee se, että työntekijöistä tehdään näin kilttejä sekä säyseitä, koska jos he liikaa meluavat tai kirjoittavat sopimattomia asioita, niin silloin ei enää tunteja ole luvassa.


Joten tietenkin tuolloin kannattaa olla kiltti poika tai tyttö, jotta sitten myös seuraavana jouluna pääsee siivoamaan jotain saunaa. Se että työntekijä kirjoittaa tai puhuu työpaikastaan pahaa saattaa nimittäin aiheuttaa sen, että enää ei puhelin soi, ja vuoroja tarjota samaan tahtiin kuin ennen. Eli tuolloin prekariaattiin kuuluva voi viettää myös jouluviikon kotona, kun se vuoden ainoa pätkä meni jollekin toiselle, joka osasi paremmin mukautua työelämän koviin arvoihin, mikä tarkoittaa pään painamista alas, sekä sokeaa tottelevaisuutta ja uskoa johdon erehtymättömyyteen, ja näin saadaan maamme nousemaan lamasta, kun verotuloista pääosa sitten alkaa tulla siivoustyöstä. Siinä sitten taas saadaan tilastot näyttämään hyviltä, kun jopa 80% työvoimasta on työllistynyt vähintään 16 tunniksi vuodessa.


Työntekijöiden kohtelu työpaikalla on joskus hyvin eriarvoista. Saattaa olla niin, että esimerkiksi vuokratyöntekijä ei saa työkaluja “kun ei ole työhaluja”. Tai sitten hänelle teetetään vain esimerkiksi jotain siivoustöitä tai vastaavaa. Samoin syrjimiseen tai suoranaiseen kiusaamiseen riittää se, että joku on erilainen kuin muut. Se että ihminen on tullut vaikka työkokeiluun on joidenkin mielestä oikeutus halventaa tätä henkilöä miten huvittaa.


Kaikkein parasta tietenkin on tilanne, missä työnantaja lupaa parhaalle vuokramiehelle vakituisen paikan, ja silloin tilanne on usein samanlainen, kuin jos kahdelle koiralle heittää luun tai makupalan. Tuolloin kaksi vuokratyöntekijää pannaan tappelemaan tuosta paikasta, joka on luvattu parhaalle työntekijälle. Yhtenä edellytyksenä päästä tähän vuokratyönantajan kautta tarjottuun paikkaan on se, että henkilö kohtelee työnantajaa sekä esimiestään kunnioittavasti eikä kirjoita mitään negatiivista blogeihin tai Facebookiin, koska se saattaa sitten vaikuttaa negatiivisesti hänen mahdollisuuteensa saada tulevia työpaikkoja.


Eikä työnantajia tai työnjohtajia saa koskaan ärsyttää liikaa, tai nämä sanovat, että meillä ei sinulle enää ole siivoustöitä, vaan saat ihan oikeasti elää ilman vuokratyövoiman välitystä hoitavalta yhtiötä tulevaa soittoa. Tällöin ryhdyin miettimään omaa asemaa tässä kovaakin kovemmassa työelämässä, ja päätin kuitenkin kirjoittaa tämän esseen, koska itse pidän melko epätoivoisena ajatusta, että saisin tästä maasta ainakaan lähiaikoina oikeaa tai vakituista työtä. Joten siksi kädet vapisten sekä kylmän hien valuessa tämän kirjoituksen teen, ja siitä sitten itse vastuun kannan.


Työ on kaikkien oikeus, mutta kun tätä asiaa vähän tarkemmin ajatellaan, niin silloin kun puhutaan työstä, niin monille tämän päivän ihmisille työpäivä on sitä pelkkää työtä. Tuo asia tietenkin hieman stressaa, kun koko päivän aikana ei kukaan työkaveri tule mitään puhumaan mistään muusta, kuin siitä, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Tietenkin työaika on sellainen asia, mikä on pyhitetty työnantajalle, mutta kuitenkin työpäivän mittaan on varsin mukava huomata, kuinka vakituiset työntekijät pitävät yhtä.


Ja yhtä mukavaa on huomata, kun keskustelukumppani kääntyy siten, että hänestä näkyy vain selkä, kun pitää sitä vakituisten työntekijöiden välistä kaveruutta siinä edessä ruveta osoittamaan. Tämä asia tietenkin on erittäin kiemurainen, koska me jokainen itse valitsemme omat kaverimme, ja tietenkään kenenkään ei tarvitse ketään sellaista ottaa kaveripiirinsä sisään, jota ei niihin piireihin halua.


Kun puhutaan tilanteesta, että jollakin vuokratyöntekijällä on mahdollisuus sitten tulla vakinaiseksi työntekijäksi, niin kyllä tuolloin työnantaja pitää huolen siitä, että tämä vuokratyöntekijä ei koskaan saa mitään kavereita työpaikalta, koska varmasti tuo paikka on todella hyvin kilpailutettu, ja silloin vain se “paras” saa tuon halutun vakinaisen paikan, sekä oikeuden tulla työryhmän jäseneksi. Mutta tietenkin tämä asia on varmaan niitä kaikkein suurimpia kysymyksiä työelämästä. Nimittäin miten työntekijä voi olla edes motivoitunut tai halukas tekemään kaikkensa työpaikan eteen, jos hän tietää, että kuitenkin kahden viikon päästä edessä on vaihto uuteen paikkaan, tai sitten työnhaun uusiminen.


Se että työnantaja tai työnjohtaja on jotenkin ikävä persoona, joka simputtaa alaisiaan on varmasti sellainen vähän nolo asia, joten tällaista tuskin kukaan haluaa itsestään kuulla, mutta luuletteko, että tämä nyt niin kauhean mukavaa oikeasti olisi? Kun työpaikkoja kilpailutetaan viimeisen päälle, niin silloin voi eteen tulla sellainen asia, että työpaikalla jollekin tulee mieleen esimerkiksi vahingoittaa toista, jolloin hän sitten tapaturman takia on pakotettu jäämään pois töistä.


Mutta sitten tietenkin mieleen tulee sellainen asia, että esimerkiksi vammaiset työntekijät eivät juuri koskaan näe mitään muuta kuin oman työpisteensä. Kun puhutaan vammaisten työllistymisestä, niin silloin kyllä itseäni hiukan ihmetyttää sellainen asia, että jos tarkoitus on esimerkiksi kehittää työrajoitteisen ihmisen sosiaalisia taitoja tai auttaa häntä elämään normaalia elämää, niin miksi tuollainen työrajoitteinen henkilö laitetaan yksin koppiin istumaan, tai sitten hän saa tehdä kaikki työnsä yksin, ilman että kukaan edes käy kysymässä häneltä koko päivänä, että miten menee?


Kun vajaakuntoisen työsopimusta tehdään, niin hiukan ihmettelen, että kuka sen työpaikan nyt ylipäätään hänelle hakee? Tai millaista työtä hänelle on tapana teettää? Ja eikö siellä ole mitään muuta kuin siivousta tarjolla? Vajaakuntoisia työllistettäviä on todella monenlaisia ihmisiä, ja se tarkoittaa sitä, että kaikki vajaakuntoiset eivät ole päältä katsottuna mitenkään erityisen poikkeavia.


Ja kun mietitään sitä, millaiset vaatimukset työelämä ihmisille asettaa, niin kuinka moni ADHD tai jostain muusta keskittymishäiriöstä kärsivä on saanut pelkkää huutoa pomoiltaan sekä työtovereiltaan. Se että ihmisellä ei ole päällepäin näkyvää sairautta tai epänormaalia ulkonäköä saattaa joskus aiheuttaa sen, että häntä pidetään vain laiskana, ja se että ihminen ei ole mitenkään ulkonäöltään poikkeava, antaa joidenkin mielestä oikeuden huutaa tälle henkilölle päin naamaa, ja näyttää kaikille omaa erinomaisuutta.

Ihmisten asenne poikkeavuuteen on jotenkin sellaista, että sitä ei kyllä mielellään halua itse kohdata. On ihmisiä, joille jokainen erilainen ihminen on jotenkin sellainen, että hänelle näytetään kaikkien edessä omaa ylemmyyttä. Kun tätä maassamme hyvin yleistä kulttuuria katselee niin silloin kyllä ihmettelen suuresti, että täällä ei tapahdu enempää murhia, koska joissain paikoissa tapana on näyttää, kuinka alaisia tulee kohdella, ja silloin ei empatiaa ole luvassa. Päinvastoin edessä on usein tilanne, missä johtaja sekä työtoverit kohtelevat toista alentuvasti, ja saattaa olla, että toinen lähetetään kotiin kesken päivän, tai hänelle ei anneta työkaluja, jotta työpaikalle voidaan luoda syntipukki, jonka syyksi voidaan laittaa kaikki mahdolliset asiat.

Some homepages, what are connected to this blog have been removed by the owner and the end of this blog

http://gamesandtehories.blogspot.com/p/why-im-closing-some-blogs-sometimes.html

Kimmo Huosionmaa

Some of the pages, where the links of this blogs are connected are removed, so those links would not work anymore. The reason for removing those pages and photos is personal. I will tell you more about it at the link, what would come above this text maybe tomorrow, or maybe in next week, I don't know exactly when.

And here I must say, that I know that some of the texts, what I make, are the little bit different than normal, but I continue this hobby somewhere else. But some of the homepages, what are connected to this blog would be removed, and if there would be some changes, you might read that from here.

As I told before this blog is not updated anymore. It was nice to know you, and here I must say, that some feedback, what I got was interesting. But the world is changing, and I must clean my hard drive from trash because space in there is limited.

Some last words for this blog

Kimmo Huosionmaa

Renewing is sometimes the interesting process, and invisible sun, the way of life is the thing, what every person, who works in the thing, called science must remember. So I have thought about the things, what in these blogs and homepages, what is connected to them are written. The thing, what the people should think when they publish something, is that nothing is forever, and we must know that there are many ways, what have put the limits to the publications.

And that is the space, what Google offers the users for free. When I looked about those publications, I almost laughed. Why everything must be published, what people see. When we are thinking about the pictures, what in these blogs have been published, some of them might be the little bit different now, when I look them now, and there is one thing, what I should do.

Some of those homepages and writings are very interesting, but I must say, that I have only limited space in my hard disk, and that's why I must remove some or maybe most of those homepages. So the links to those homepages would not work, and here I must say, that this can be disturbing some of you. But the life is like the river, it just continues to flow, and that's why there are texts, what will be removed.

If I sometimes continue to update those blogs, where you see this text, you must realize, that there have been many years, when I have done those texts and homepages. And when the number of texts would be over 2000, there would not many people, who would even look for the writings, what have been made in the situations, what was different than, what I live today, but now I will leave these blogs for a while. I would not simultaneously continue with these blogs, because there are too many texts. But writing is the nice hobby, and for the writer, the texts are only for merchandise.