Tekoäly ei ole ongelma, käyttäjät ovat.

Kun keskustelu tekoälyn käytön eettisyydestä käy kuumana, niin me voimme todeta sen, että tekoälyn vika ei ole se, että sitä käytetään väärin. Tekoäly on siis vain työkalu työkalujen joukossa. Ja ihminen itse päättää siitä, mihin hän tuota välinettä käyttää. Kun me puhumme tekoälyn luomasta tekstistä, niin silloin kohtaamme oikeastaan plagioinnin yhden muodon. Plagiointi on toisen ihmisen tekemän tekstin tai muun tuotoksen esittämistä omana. Ja kuinka moni ihminen on joskus plagioinut?

Eli tuolloin ihminen saattaa ottaa jonkun runokirjan kirjahyllystä, ja sitten kopioida siitä runon. Siis tuossa asiassa ei muuten olisi mitään huomautettavaa, mutta jos tuo runo esitetään omana tuotoksena, niin silloin eteen ilmestyy ongelma tai asia, joka on täysin kiellettyä ainakin tieteellisessä kirjoittamisessa. 

Siis kuka vain meistä kykenee ottamaan kirjan ja kopioimaan siitä jotain hemaisevia rakkausrunoja, joita voi lähettää omalle kullalle. Mutta onko tuolloin asiallista mainita se, mistä runo on saatu? Jos se on oma tekele, niin silloin varmaan asia on aivan selvä. Mutta jos runo on kopioitu, niin silloin kyllä olisi parempi tai ainakin eettisempää merkitä myös lähde tuohon tekstiin. Mutta jos sitten tuota plagiointia verrataan tekoälyn luomaan tekstiin, niin miten se eroaa siitä, että kopioidaan jonkun kirjan tekstejä ja sitten esitetään niitä omina tuotoksina? 

Tekoäly on muuttumassa ongelmaksi tieteellisessä kirjoittamisessa. Se saattaa aiheuttaa jopa kielimallien romahtamisen, ja samalla myös tieteellisiä aiheuta käsittelevät tekstit muuttuvat epäluotettavaksi. Mutta samalla meidän pitää muistaa sellainen asia, että osa tutkijoista käyttää laajoja kielimalleja tekstien korjaamiseen. 

Tuolloin kyseessä saattaa olla pelko siitä, että esimerkiksi jossain oikolukua varten tehdyssä sovelluksessa näkyvät siniset, punaiset sekä keltaiset viivat aiheuttavat jotain ongelmia. Eli tieteellisen tekstin tekijä saattaa pelätä kielioppivirheitä todella paljon. Mutta sitten tietenkin on ihmisiä jotka huijaavat. Eli he antavat tekoälyn luoda tekstejä, joita he eivät itse osaa tai halua tehdä. Tuo ilmiö ei ole mikään uusi asia. 

Kautta koko historian on ollut ihmisiä jotka ovat käyttäneet esimerkiksi omia alaisiaan tieteellisten tekstien tekemiseen, ja sitten esittäneet noita tekstejä ominaan. Eli huijaaminen ei ole mitään uutta edes tieteellisen tekstin tuottamisessa. Vaan se että tekoälyä käytetään on uutta. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa tekstejä joiden kielioppi on täysin oikeaa, mutta samalla unohdetaan se, että tekoäly voi tuottaa sisällöltään täyttä puppua olevia tekstejä. Tekoälyn avulla tehdyissä teksteissä saattaa esimerkiksi sisältö olla täysin toista kuin mitä sen pitäisi olla. 

Mutta tekoäly saattaa tietenkin aiheuttaa ongelmia esimerkiksi lähteiden valinnassa. Nimittäin jos tekoäly käyttää usein samoja lähteitä samankaltaisissa hauissa, niin se saattaa nostaa tiettyjä kotisivuja ylemmäksi kaikissa page-ranking luetteloissa. Ja juuri tämä on se asia mikä saa aikaan ongelmia. Nimittäin jos noiden lähteenä käytettyjen sivujen sisältöä muutetaan, niin silloin jokainen joka niitä käyttää lähteenä saattaa tehdä virheitä. 

Yksi asia mikä saattaa tapahtua on se, että kaksi eri kielimallia eli tekoälyä alkaa ikään kuin pallotella jotain tekstiä edestakaisin. Se saattaa aiheuttaa tilanteen jossa aluksi järkevä teksti muuttuu joksikin aivan muuksi. Ja toki jos esimerkiksi suuresta datamäärästä puuttuu jopa miljoonia bittejä, niin se saattaa muuttaa lopulta koko tuotoksen sisällön. Eli ei yksi puuttuva bitti merkitse kovin paljon, mutta jos dataa käsitellään kerralla triljoonia teratavuja, niin silloin puuttuvien bittien määrä saattaa kohota hyvin korkeaksi. 

Karkeasti sanoen: tekoäly ei tee huijauksia. Eikä työkalu tee ylipäätään rikoksia. Tekoäly on siis työkalu työkalujen joukossa. 

Huijausten tekijä on aina ihminen. Tekoäly on siis työkalu kuten porakone. Siis emmehän me syyttele porakoneita murroista, vaan syytteessä on aina ihminen joka käytti porakonetta murtoon. Samoin yhdessäkään oikeussalissa ei ole koskaan syytetty esimerkiksi Ruger Redhawk 44 magnumia henkirikoksesta, vaan syytteessä on aina ollut se ihminen, joka on käyttänyt tätä asetta rikokseen. Siis ihminen kantaa vastuun siitä, mihin hän käyttää työkalua tai asetta. Ase on teknisesti ajatellen työkalu, joka on tehty vahingoittamaan jotain olentoa. Mutta ihminen vastaa siitä, mihin hän asetta käyttää. 

Kuten monesti ennenkin, niin älä syytä tekoälyä tai mitään muuta tahdotonta olentoa siitä, että olet käyttänyt sitä huijaukseen. 

Siis emmehän me syytä esimerkiksi Photoshop-ohjelmaa nettikiusaamisesta, vaan me syytämme Photoshopin käyttäjiä noista väärinkäytöksistä. Tai emme koskaan syytä esimerkiksi ohjelmointi editoreja siitä, että niillä on kirjoitettu joukko haittaohjelmia. 

Tekoäly on tietokoneohjelma. Eli sitä voidaan käyttää oikein tai väärin. Periaatteessa tekoäly, laaja kielimalli, LLM tai miksi tätä upeutta tai apeutta halutaan kutsua on samanlainen ohjelma kuin Photoshop. Tällä tarkoitan sitä, että Photoshop ei tee mitään itse. Sen käyttäjä tekee kaikki asiat. Me kaikki tiedämme esimerkiksi photoshopin avulla käsitellyt kuvat, joissa kaiken maailman marsilaiset hyppivät meidän pihallamme. 

Noiden kuvien avulla voidaan esimerkiksi pilata jonkun tutkijan työpäivä. Ja voi kun on hauskaa kun joku nörtti sitten saadaan lankaan. Toki tuo asia vie tutkijan sekä kaikkien muiden aikaa. Mutta missään ei tuota hauskanpidon välinettä ole koskaan kritisoitu. Siis tällä hiukan sekavalla asialla huomautan siitä, että tekoäly ei itse tee tekstejä. Tai se ei ainakaan tee oma-aloitteisesti mitään tohtorin väitöskirjoja. 

Vaan tekoäly vaatii sitä, että käyttäjä antaa sille komentoja. Eli jos tekoälyä verrataan vaikkapa Photoshopiin, niin eihän kukaan meistä syytä Photoshopia siitä, että sillä tehdään “hauskoja piloja” internetiin. Siitä syytetään photoshopin käyttäjiä. Joten samalla tavalla tekoälyn kanssa pitää menetellä. Tekoäly ei ole se, joka huijaa väitöstilaisuudessa. Vaan huijari on se, joka esittää tekoälyn tuottamia tekstejä ominaan. 

Tekoälyn käyttöön kuvien luomisessa on tietenkin puututtu ainakin keskusteluissa. Itse olen sitä mieltä että tekoälyn luomia kuvia voidaan käyttää aina jos kuva ei ole tuotoksen pääasia. Tuotoksen ollessa pääasiallisesti tekstiä, ja kuvan ollessa pelkkä koriste, niin silloin tekoälyn tuottamia kuvia voidaan käyttää sellaisenaan. Mutta jos kyseessä on luontokuvakilpailu, niin silloin tietenkin tekoälyn luoman kuvan käyttäminen on huijausta. 

Mutta miten tekoälyn luoma kuva poikkeaa perinteisestä photoshoppauksesta? Itse olen sitä mieltä, että ainoa ero tekoälyn tuottamassa kuvassa ja photoshopatussa kuvassa on se, että toiseen on käytetty Photoshop-ohjelmaa. Tekoälyn tuottamassa kuvassa taas kuva luodaan siten, että tekoälylle kuvaillaan se, mitä halutaan luoda. Tuolloin väline muuttuu Photoshopista johonkin laajaan kielimalliin eli LLMään. 

Photoshop huijausten avulla on varmaan aiheutettu monia hyvin hauskoja hetkiä, kun joillekin tutkijoille on esitetty photoshopin avulla luotuja UFO-kuvia. Ja sitten käyty netissä nauramassa kun joku menee halpaan. Noita kuvia ei ole ennen kyllä pidetty minään ongelmana, vaan hauskana kepposena, joilla patistetaan tutkijoita oikeiden töiden ääreen. Toki myös photoshopin avulla voidaan luoda kuvia, joissa joku enemmän tai vähemmän tunnettu henkilö harrastaa asioita, joita me itse emme ehkä harrasta. 

Sekä tietenkin esimerkiksi murhapaikalta otettuja kuvia voidaan photoshopata. Jos ihmisellä on aikaa olla ilkeä, niin hän voi sitten photoshopata kokonaisen elokuvan. Ja esimerkiksi Windowsin oman Paint-sovelluksen avulla voidaan tehdä niitä paljon puhuttuja pään siirtoja ihmisille, joita kohtaan meillä ei ole hyvää tahtoa. Kuitenkaan noista asioista ei olla puhuttu milloinkaan. 

Eli noista asioista ei ole koskaan muistettu mainita. Mutta se että tekoälyn eettisyyttä korostetaan on tietenkin muodikasta. Tekoäly on kaikessa hyödyllisyydessään tai hyödyttömyydessään ohjelma. Se on samanlainen tietokonesovellus kuin esimerkiksi Photoshop tai joku muu vastaava tuote.