Periaatteessa yksi läppäri riittää tietojenkalastelu- ja hakkerointioperaatioiden välineeksi. Tuo läppäri voidaan tuoda maahan Kiinasta, ja sitten kiinalaiset, viranomaisten kanssa yhteistyössä toimivat hakkerit voivat käyttää tuota tietokonetta etäkäytön avulla kiinalaisesta sotilastukikohdasta käsin.
Kiinalaisten operoima datakeskus Suomessa herättää keskusteluja. Kun puhutaan noista muodollisesti yksityisten toimijoiden omistamista datakeskuksista, niin meidän pitää huomioida se, että nuo operaattorit toimivat Kiinan kansantasavallasta käsin, ja he ovat velvollisia noudattamaan kansantasavallan lakeja aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kiinalaiset. Sen takia voidaan hyvin oikeutetusti olettaa, että kansantasavallan viranomaiset haluavat kaikessa hiljaisuudessa hyödyntää tuota datakeskusta vakoiluun sekä mahdollisesti omien kansalaistensa valvontaan.
Tuo valvonta voidaan kohdentaa esimerkiksi Suomessa opiskeleviin vaihto-opiskelijoihin, joista pitäisi tulla Kiinan eliittiä. Eikä Kiinassa katsota hyvällä, jos sen eliittiin kuuluvat suoraan haukkuvat tuon maan hallintoa.
Eli tuolloin datakeskusta hyödynnetään esimerkiksi puolustusteollisuuteen kohdistuvassa tiedustelussa. Datakeskus ei ole mikään akkutehdas, jonka tietokoneita voidaan samalla tavalla hyödyntää tiedustelutoiminnassa. Datakeskus on paljon laajempi laite kuin joku akkutehtaan tietokone, eli se kykenee ajamaan paljon monimutkaisempia algoritmikoodeja kuin joku toimistotietokone tai kaappiin sijoitettu serveri. Ja juuri tuon takia datakeskukset ovat suuri uhka erityisesti länsimaisten teollisuuslaitosten tietoturvalle.
Datakeskus on väline jonka avulla voidaan toteuttaa suuren luokan hakkerointioperaatioita. Jos hakkerointi tapahtuu pitkälti automatisoidun tekoälyn avulla, niin silloin tietenkään ei hakkerien eli operaattorien tarvitse niin paljon altistua länsimaisille vaikutteille, kuin jos he operoisivat perinteisten menetelmien avulla. Ja juuri kyky suorittaa suuren luokan operointia tekee dataksekuksista tehokkaita välineitä. Siis kun puhutaan tällaisesta toiminnasta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että se mitä asioista ei kerrota saattaa olla tärkeämpää kuin mitä asioista kerrotaan. Ja kun joku tarjoilee ilmaisia tuotteita, niin pitää muistaa kultainen sääntö, eli ilmaisia lounaita ei ole.
Kun Kiinalaiset verkkokaupat tyrkyttävät tuotteitaan kuten tabletteja ilmaiseksi, niin silloin tietenkin pitää kysyä, että miksi moinen hyväntekeväisyys on nostanut päätään? Jos yksikin noista mahdollisesti haittaohjelman saastuttamista laitteista päätyy väärään verkkoon, niin ne saattavat suoraan välittää tietoja Kiinan viranomaisille.
Tai sitten jos tabletti vaikka hajoaa viikon kuluttua käyttöönotosta, niin siihen saattaa jäädä esimerkiksi verkkojen kirjautumistietoja, joita hakkerit voivat myöhemmin hyödyntää. Tuolloin tabletin verkkokortissa pitää olla pieni siru, joka ehkä tallentaa vain nuo kirjautumistiedot, ja niitä hakkerit voivat hyödyntää omissa toimissaan.
https://yle.fi/a/74-20160638
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.