Tekoälyä voidaan käyttää väärin. Sen varmaan tietää meistä jokainen. Mutta ennen kuin syytämme tekoälyä petoksista ja vilpistä, niin tekoäly itse ei tee vilppiä. Se joka tekee vilppiä on tekoälyä vilppiin käyttävä ihminen. Siis eihän porakonekaan tee murtoja. Ihminen joka käyttää porakonetta on se, joka tekee murron. Siis aivan samalla tavalla kuin porakone, niin myös tekoäly on väline, jonka avulla pahantahtoinen ihminen pettää toista ihmistä. Kun syytettä petoksista luetaan, niin silloin porakoneelle niitä ei voida lukea. Vaan syytteessä on ihminen, joka käyttää tuota konetta väärin.
Ihminen ei enää välttämättä erota tekoälyä toisesta ihmisestä. Eli periaatteessa voidaan sanoa että tekoäly on läpäissyt Turingin testin. Toki tuo Turingin testin läpäisy voi vaikuttaa pikkuseikalta, mutta se osoittaa ensinäkin sen, että tekoäly kehittyy nopeammin kuin olemme odottaneet. Tai sitten meidän pitää ryhtyä kehittämään uutta versiota tuosta Turingin testistä. Turingin testi ei mittaa suoraan koneen älykkyyttä vaan ihmismäisyyttä. Siis periaatteessa kyse on siitä, että kykeneekö kone jäljittelemään ihmisen reaktioita kun se keskustelee ihmisen kanssa. Tuollaista tekoälyä joka kykenee kaiken lisäksi jäljittelemään ihmisten ääntä voidaan käyttää tietenkin väärin.
Kun Turingin testi kehitettiin ei tietokoneen koskaan edes pitänyt kyetä sitä läpäisemään. Mutta tuolloin ei ollut olemassa sellaisia välineitä kuin internet, joilla tietokone tai ohjelmisto kykenee hankkimaan melkein rajattomasti tietoa. Turingin testiä kehitettäessä puhuttiin siitä, että tuolloin kaikki tieto mitä tietokoneella oli, piti ladata sille manuaalisesti.
Mutta internetin aikaan tietokone voi automaattisesti etsiä tietoa, jota sen käyttäjä tai kehittäjä eivät edes tiedä olevan olemassa. Turingin testin läpäiseminen saattaa aiheuttaa sen, että tekoälyä aletaan entistä enemmän käyttää esimerkiksi puhelinmyyjinä tai asiakaspalvelijoina. Mutta ne voivat myös toimia tehokkaina propagandan sekä disinformaation levittämisessä. Tekoälyn vastaukset voidaan tahallaan muotoilla siten, että ne miellyttävät ihmistä joka niitä käyttää. Samoin tekoäly voi seurata sitä, että miten sen vastapuoli reagoi tuohon sen jakamaan tietoon. Se voi huomioida jos vastapuoli ärsyyntyy jotenkin sen antamasta informaatiosta.
Ja juuri disinformaation suurin ongelma on siinä, että disinformaatiota jaetaan siinä muodossa, että se miellyttää kohderyhmää. Disinformaation ja propagandan ero on siinä, että disinformaatio saattaa olla täysin tekaistua tietoa. Eli disinformaation tuottaja valmistaa ikään kuin romaanin tai elokuvan, jota sitten "myydään" ihmisille täytenä totena. Propaganda ei välttämättä perustu suoranaisesti tekaistuun tietoon. Se saattaa pitää sisällään esimerkiksi oikeaksi todistettavan tiedon siitä, että asevoimat ovat edenneet kaksi kilometriä.
Tuolloin ehkä unohdetaan mainita siitä, että eteneminen saattoi maksaa esimerkiksi 10 000 miestä. Koko disinformaation ja propagandan myyminen perustuu juuri klusteriajatteluun. Eli ihmisille kootaan mielenkiintoiselta näyttävä klusteri eli tietorypäs, jossa sitten on muutamia hyvinkin räikeitä kohtia, joita voidaan helposti osoittaa vääriksi. Tuolloin klusteriin upotetaan sydäntä särkeviä tarinoita, joilla saadaan metsä piilotettua yksityiskohtiin. Se että joku asia ei tapahtunut esimerkiksi jossain tietyssä paikassa ei merkitse sitä, että tuo asia ei olisi jossain muualla tapahtunut. Ihmisille myydään silloin asioita, joita he haluavat kuulla.
Klusteriajattelun avulla ihmisille myytiin mm. Brexit sekä Donald Trumpin valtaan pääsy. Ihmiset näkivät vain sen kuinka heille luvattiin halpaa viinaa sekä uusia työpaikkoja, eli Brexit oli ratkaisu, jolla oman maan talous saatiin nousuun. Lehdistö rakasti Brexitiä. Se oli asia jolla talous saatiin kohoamaan, EU kaadettua eikä sen jälkeen olisi huolen häivää. Ulkomaalaisten siirtäminen pois maasta vapauttaisi työpaikat suoraan Britannian kansalaisille, ja kaikki olivat onnellisia. Se mitä työpaikkoja vapautuisi on sitten toinen asia. Eli viihtyykö kukaan niin sanottuun kantaväestöön kuuluva noissa työpaikoissa, joita on annettu ulkomailta tuleville siirtotyöläisille.
Sitä kuinka moni työpaikka edes päätyy Amerikkaan tai Britanniaan ei välttämättä ole muistettu mainita. Jos keskustellaan esimerkiksi mineraaleista, niin Ukrainan uraaniesiintymiä ei voida suoraan ulkoistaa USAaan. Vaan uraani pitää ensin louhia ylös, jotta se voidaan siirtää rikastuslaitokseen. Tuolloin työtä tulee lähinnä noiden rikastuslaitosten työntekijöille, eikä esimerkiksi Kalliovuorten mainari saa yhtään työtuntia tuosta uraanista.
Samoin vaikka yhtiöiden tulos olisi kuinka hyvä tahansa, niin työläiset eivät välttämättä saa yhtään senttiä noista tuloista. Ne saattavat suoraan päätyä suurosakkaiden sekä johtokunnan taskuun. Mutta siis tekoäly voisi vastata, että nuo uraaniesiintymät voivat tuoda työpaikkoja esimerkiksi uraaniteollisuuteen. Työpaikat voivat syntyä esimerkiksi myös eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Eli tapa millä työpaikka syntyy voi olla melko erilainen, kuin mitä olemme ajatelleet. Ja kahden työntekijän eläköityminen voi myös muodostaa kaksi uutta työpaikkaa. Tekoäly ei tuolloin valehtele, jos se sanoo että tietylle toimialalle syntyy työpaikkoja. Se ei kertonut työpaikkojen määrää ja kaksi uutta rekrytointia ovat uusia työpaikkoja.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011143646.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.