Tekoälyn kehittämistä varmasti ohjasi ainakin ennen hype. Suuri ja mullistava Chat GPT tuli markkinoille noin kuusi vuotta sitten, ja tuolloin tietenkin puhuttiin paljon siitä, miten tekoäly kaappaa vallan sekä vie työpaikat ihmisiltä. Silloin lähes jokainen asia, mitä tekoäly tai laaja kielimalli sai aikaan seurattiin silmä tarkkana, ja lähes jokainen juttusarja uudesta välineestä päätyi vähintään tuomiopäivän skenaarioihin, joissa tekoäly luo terminaattoreita, jotka kaappaavat vallan sekä tietenkin tuhoavat ihmiskunnan.
Mutta nyt kuuden vuoden kuluttua tekoälyn hype on alkanut laskea. Tekoälyn kehitys ei ole siis mitenkään kovin hidasta, mutta sitä on opeteltu myös käyttämään tehokkaammalla tavalla. Mutta siis voimmeko me joskus tehdä niin sanotun keinotekoiseen yleisälyn tai yleisen tekoälyn (AGI, Artificial General Intelligence), joka osaa ja tietää kaiken? Onko olemassa ihmisiä, jotka osaavat ja tietävät kaiken? Siis mitä varten me lähdemme aina siitä, että jos tekoäly ei osaa kaikkea mahdollista, niin se on täysi fiasko, floppi jota ei edes kehdata esitellä?
Tekoälyn kehittämisen suurin ongelma on se, että sitä kehitetään yksityisten toimijoiden toimesta. Koska kehittäjänä on yksityisten yhtiöiden klusteri, jossa toimijat ovat kuitenkin erillään toisistaan, niin se merkitsee sitä, että tuo kehitystyö on hyvin hajallaan. Yksityiset yritykset eivät kykene kilpailulainsäädännön takia tekemään yhteistyötä tekoälynkään saralla. Eli niin kauan kuin tekoälyä kehitetään pelkästään yksityisten toimijoiden toimesta, niin tekoälyn kehittäminen tapahtuu ilman mitään sen suurempaa koordinaatiota. Asioita vaikeuttaa se, että tekoälyn kehittäjiä syyllistetään, ja heille luodaan raameja, mikä saa heidät sitten viemään asiantuntemuksensa jonnekin missä sitä joku ehkä voisi arvostaa.
Ja yksi noista tahoista on tietenkin Elon Musk sekä muut vastaavat toimijat, joiden visiot ulottuvat heidän pöytäänsä pidemmälle. Tekoäly on huomisen mahdollisuus, joka tarkoittaa sitä, että sillä on vielä paljon annettavaa. Sekä tietenkin tekoäly myös ottaa asioita pois. Mutta kuitenkin jos emme saa tekoäly-yhtiöitä pysymään EUssa sekä mieluiten Suomessa, niin niistä saatavat verorahat että myös tietotaito valuvat Donlad Trumpin sekä muiden maiden taskuihin. Ja esimerkiksi Kiinan kansantasavalta on varmaan erittäin kiinnostunut tekoälyn kehittämisestä.
Kaikesta tehokkuudestaan huolimatta tekoäly on periaatteessa samanlainen tietokone- tai tietojenkäsittelyjärjestelmä kuin muutkin. Siinä on neljä pääasiallista tasoa. Ohjelmisto, käyttöjärjestelmä, sekä kernel ja varsinainen mikropiiri. Tekoäly voi olla joko ohjelmisto, se voi olla integroitu käyttöjärjestelmään tai tuo ohjelmisto eli algoritmijoukko voi olla esimerkiksi kernelissä, joka tarkoittaa mikropiirien sisäistä ohjelmistoa. Mikäli tekoäly on integroitu kerneliin niin se luo kuvan "rautapohjaisesta tekoälystä". Tekoäly on siis ohjelmiston ja fyysisen laitteen yhteistoimintaa.
Tekoälyä eli laajaa kielimallia ei varmasti kukaan voi edes kuvitella lataavansa omalle kotikoneelleen, koska tekoäly vaatii suunnattomasti laskentatehoa. Joten tekoälyssä laaja kielimalli ohjaa syötteen palvelimelle, mikä tarkoittaa datakeskusta ja suorittaa operaation datakeskuksen tietokoneilla. Nuo tietokoneet vaativat saman verran sähköä kuin pieni kaupunki. Joten myös rautaa on kehitettävä. Siis nykyaikaiset tietokoneet eivät riitä tekoälyn vaatimaan kapasiteettiin. Joten sekä tietokoneiden että ohjelmistojen arkkitehtuuria on kehitettävä.
Yksi vastaus olisi ehkä aivoja jäljittelevä mikropiirien joukko, jossa mikropiirit toimivat kuin neuroni sekä sen peilineuroni. Tuolloin tietokoneeseen jäljennetään ihmisaivot. Eli nuo mikroprosessorit voivat toimia neljän prosessorin jonoissa. Tuolloin jonon äärimmäiset prosessorit ovat neuroni sekä sen peilineuroni. Ja keskellä olevat prosessorit jäljittelevät väliaivoja. Tuolloin kone analysoisi tuossa tasossa sen, mikä tieto sille on hyödyllistä ja minkä tiedon se voi unohtaa. Jokainen noista prosessoreista voisi pitää sisällään erittäin pienen muistiyksikön sekä ohjelmiston joka liittää tämän fyysisen rakenteen neuroverkoksi. Mutta noita mikropiirejä tarvitaan valtava määrä. Eli vaaditaan erittäin laaja neuroverkko, joka vaatii joko valtavasti sähköä, tai kvanttitietokoneita.
Kuinka me voimme edes kuvitella että joku perinteinen järjestelmä kykenee valvomaan sekä suorittamaan samaan aikaan jopa miljardeja algoritmeja? Siis meidän pitää kehittää sekä ohjelmistoja että fyysisiä koneita eli rautaa, jotta voimme ryhtyä rakentamaan yleistä tekoälyä. Ja vaikka meillä olisi maailman hienoin laskin, ja kaikki muut mahdolliset välineet, niin meidän tekoälymme ei ehkä saa kahvipannua päälle, koska siinä ei ole liitintä jolla kahvipannu saadaan täytettyä sekä kytkettyä päälle. Tuohon toimintaan tekoälymme tarvitsee tietenkin robotin joka täyttää suodattimen sekä myös samalla laittaa vettä pannuun ja kytkee virran päälle.
https://www.tivi.fi/uutiset/tekoalyn-hypekayra-kaantyi-laskuun-supertekoalyn-kehittamisessa-ollaan-vaaralla-tiella/5f2a181c-e1f6-4b62-9316-a0317566f873
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.