Olisiko maamme pitänyt jättäytyä euron ulkopuolelle?

Vaikka teollisuudella menisi hyvin, niin kuitenkaan se ei välttämättä tuo yhtään työpaikkaa arvoketjun mihinkään osaan. 

USAssa Donald Trumpin tukijat ovat sanoneet että he palauttavat autojen tuotannon Meksikosta Detroitiin. Kuitenkin tuolloin unohtuu sellainen asia, että pääosa tuosta tuotannosta ehkä halutaan siirtää suoraan roboteille. Ja tässä tapauksessa ei varmasti synny uusia työpaikkoja. Vaan syy siihen että autojen valmistus halutaan siirtää takaisin Detroitiin on se, että kuljetuskustannukset ovat tuolloin pienemmät kuin autojen kuljettaminen Meksikosta Detrotiin. Detroitissa autot voidaan lastata juniin, jotka kuljettavat ne ympäri USAn, kun taas Meksikosta autot tuodaan rekoilla USAaan. Eli jos tämä malli jossa autot valmistetaan robottien avulla ja lastataan juniin toteutuu, niin yksikään rekkakuski ei saa työtä. Eikä sitä saa kukaan hitsari tai muukaan työläinen. 

Sama asia koskee EUta. Vaikka teollisuudella menisi hyvin, ja palkat olisivat korkeita, niin silloin saattaa käydä niin, että työ eli tuotanto siirretään ulkomaille tai roboteille. 

Siis jälkiviisaus on kaikkein parasta viisautta, ja aina voidaan jossitella asioilla kuten olisiko taloutemme kehitys toinen, jos emme olisi liittyneet euroon? Maassamme on tällä hetkellä hallitus, jonka toinen pääpuolue on vahvasti EU-vastainen tai EU-kriittinen. Mutta jos olisimme jättäytyneet pois eurosta, niin tietenkin taloutemme olisi toisella tavalla joustava, kuin mitä se nyt tällä hetkellä on. Eli devalvaation avulla voisimme sitten parantaa teollisuutemme kilpailukykyä. Ja samalla olisivat maamme työläisten palkat suurempia. Ja varmasti teollisuudella menisi paljon paremmin kuin nykyään. Tällä tavalla sitten voisimme kestää paremmin sellaisia asioita kuin Nokian romahduksen, sekä samalla myös moni muu asia olisi paremmin, sanotaan Helsingin Sanomien artikkelissa. 

Nokian konkurssi oli tietenkin valtava shokki. Silloin taloudestamme hävisi monoliittinen ydin, jonka korvaaminen on tietenkin tärkeä asia. Mutta kuitenkin me voimme sanoa että maamme talous ei vieläkään ole oikein selvinnyt Nokian konkurssin aiheuttamasta shokista. Ja alamme vähitellen muodostaa uutta taloutta, joka perustuu hybridi-ytimeen eli monialaiseen korkeaan osaamiseen, mikä vähentää talouden riippuvuutta yhdestä toimijasta. 

Eli meidän on unohdettava sellainen malli, missä koko talous pyörii yhden tuotteen ja toimijan ympärillä. Meidän on kehitettävä talouttamme niin, että on useita aloja, joilla voisimme olla maailman parhaita. Internetin kehitys sekä paperin myynnin vähentyminen yhdessä Nokian konkurssin kanssa ovat asioita, joita meidän pitää vain hyväksyä. 

Ennen ajateltiin että maamme kulttuuri sekä ilmasto pitävät ulkomaalaiset poissa Suomesta. Internet tuo eteemme sellaisen tilanteen, että suomalaiset insinööritoimistot ja varsinkin ICT-alan yritykset voivat palkata osaajia vaikka Intiasta. Ja nuo intialaiset voivat työskennellä etäyhteyden välityksellä, eli heille ei tarvitse edes matkalippua ostaa, vaan nuo henkilöt voivat istua kotonaan, ja tehdä töitä etäyhteyden avulla. 

Tekoälyn kohdalla asiakkaan antama kuvaus muuttuu vaatimusmäärittelyksi sekä suunnittelumalliksi, jonka asiakas sitten hyväksyy. Tämä automatisoiden tietojenkäsittelyn visio saattaa viedä valtavan määrän työpaikkoja. 

Mutta tuo visio on aiheuttanut sellaisen kysymyksen, että vaikka teollisuudella menisi hyvin, niin paljonko tuosta hyvästä valuu sitten työläisten käsiin? Automatisaatio aiheuttaa tilanteen, jossa noususuhdanne ei enää tuo automaattisesti työpaikkoja edes globaalissa skaalassa. 

Ja tätä ennen ulkoistaminen eli tuotannon vieminen halpatuotantomaihin on aiheuttanut tilanteen, missä työpaikkoja ei enää automaattisesti synny kotimaahan, vaan ne menevät johonkin kauemmaksi. 

Mutta kehittyvä tekoäly tekee mahdolliseksi tehdä monia töitä kuten talojen piirustuksia tai tietokoneohjelmistoja automatisoidun tekoälyn avulla, ilman että ihmiset puuttuvat tuohon toimintaan mitenkään. 

Eli ehkä tulevaisuudessa luovat tekoälyt kuten Chat GPT ja sen seuraajat suorittavat monia töitä, joita ennen tekivät insinöörit. Tekoäly voi aivan helposti luoda talon pohjapiirroksen sekä työpiirustukset. Joten ehkä tulevaisuudessa tekoäly on se, joka tekee esimerkiksi talojen piirustukset tai koneiden työpiirustukset sen mukaan miten asiakas tehtävää kuvailee. Tuolloin asiakaan tekemä kuvaus muuttuu vaatimusmäärittelyksi, jonka tekoäly sitten toteuttaa. 

Olisivatko työläisten paremmat palkat aiheuttaneet tuotannon siirtämisen ulkomaille tai roboteille? 

Tuossa artikkelissa mainitaan että maamme työläisten palkat olisivat parempia, koska devalvaatio olisi antanut mahdollisuuden tehdä radikaaleja palkankorotuksia. Samoin teollisuuden vienti vetäisi paremmin, jos emme olisi eurossa.

Eli devalvaatio on rahan arvon tarkoituksellista pudottamista suhteessa muihin valuuttoihin. Jos pudotamme siis rahan arvoa 30%, niin voimme nostaa palkkoja 30%. Koska palkkaan on tullut 30% lisää, mutta devalvaatio pudottaa rahan arvoa 30%, niin periaatteessa tuon muutoksen arvo palkansaajan palkkapussissa olisi plus miinus nolla. Devalvaatio on siis oikeasti kontrolloitu inflaatio. 

Euro saattaa ennaltaehkäistä valuutan horjuttamista, joka on yksi hybridivaikuttamisen muoto. 

Samoin jos olisimme euroalueen sekä EUn ulkopuolella, niin olisivatko meidän tullimaksumme sellaisia, että tuotteidemme hinnat olisivat kilpailukykyiset muiden maiden tuotteiden kanssa? Euro myös aiheuttaa yhden asian, mitä ei heti tule ajatelleeksi.

Nimittäin yksi hybridihyökkäysten muoto on valtion talouden horjuttaminen. Tuolloin kohdevaluuttaa ostetaan sekä myydään yllättäen. Tuo vaikuttaa suoraan valuutan arvoon muihin valuuttoihin nähden, ja se sitten vaikuttaa myös siihen, että miten meidän kanssamme käydään kauppaa. 

Automaatio sekä tuotannon ulkoistaminen ulkomaille ei tuo yhtään työpaikkaa Suomeen tai edes koko maailmaan. Näet jos tuotannosta pääosa siirretään suoraan roboteille, niin silloin ei työtä ole tarjolla yhdellekään ihmiselle. 

Siis montako työpaikkaa maahamme olisi muodostunut? Tai olisiko tuotanto sekä työpaikat valuneet ulkomaalaisille, kuten rakennus- ja monilla muilla aloilla on käynyt. Eli työ teetetään halpatuotantomaissa tai Suomeen tuoduilla siirtotyöläisillä. Jos taas ajatellaan että työt siirretään automaattien hoidettavaksi, niin tietenkin silloin tehtaiden ei tarvitse palkata ketään. Ja jos ketään ei tarvitse palkata, niin palkkaa voidaan luvata niin paljon kuin sielu sietää. 

Ja sitten tietenkin voidaan miettiä sitä, että jos meillä olisi todella hyvät palkat tässä maassa, niin olisiko niin että nuo palkat päätyvät oikeasti suomalaisille työläisille? Vai olisivatko ne vain porkkanoita ulkomaalaisille insinööreille, jotka sitten maksavat veronsa omaan maahansa? Tai olisiko niin että jos palkat ovat "liian korkeita", niin yhtiöt siirtävät tuotannon suoraan johonkin toiseen maahan. 

Mutta sitten mieleen tulee pari kriittistä kysymystä, joista ensimmäinen on se, että olisiko suomalaisten työläisten korkea palkkataso aiheuttanut sen, että tuotanto siirretään maastamme kuitenkin ulkomaille, jolloin työpaikkoja kyllä saadaan, mutta nuo työpaikat syntyvät ulkomaille. Samoin jos puhutaan ylipäätään maltillisista palkkaratkaisuista, niin eikö suuri syy siihen, että maamme teollisuuden kilpailukyky on olevinaan niin huono ole se, että maamme työläiset saavat "liikaa palkkaa". Joten olisiko tuo malli missä palkankorotukset eivät ole maltillisia aiheuttanut kuitenkin sellaisen tilanteen, että teollisuuden tuotanto olisi liputettu ulos sellaisiin maihin kuten Kiina ja Venäjä? 

Mutta sitten kuitenkin voidaan saman tien kysyä että kuinka paljon tuosta spekuloidusta teollisuuden nousukiidosta sekä työläisten hyvistä palkoista olisi oikeasti päätynyt tavallisten suomalaisten käsiin? Eli olisiko kaikki palkankorotukset oikeasti menneet kuitenkin ulkomaisten työläisten taskuihin, tai olisiko tuotanto sitten joka tapauksessa siirretty monissa tapauksissa maihin, joissa pienet palkat tuovat lisää kilpailuetua. Joten siis miten tavallinen työläinen olisi tuosta euron ulkopuolelle jättäytymisestä hyötynyt, vai olisiko hyötynyt ollenkaan? 

https://www.hs.fi/talous/art-2000009926264.html