"Ansiosidonnainen työttömyysturva halutaan ulottaa kaikille. Nykyisin ansiosidonnaista päivärahaa saa työntekijä, joka on kuulunut työttömyyskassaan riittävän kauan ja täyttää työssäoloehdon". (STT/Liike Nyt ajaa vaaliohjelmassaan isoja uudistuksia työelämään ja työttömyysturvaan – ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille, yleissitova työehtosopimusjärjestelmä purettava). Eli käsittääkseni tuo tarkoittaisi ansiosidonnaisen ulottamista myös niihin, jotka eivät vielä ole olleet työelämässä.
Siis otetaan uudestaan. Liike Nyt aikoo ulottaa ansiosidonnaisen päivärahan koskemaan kaikkia, eli myös ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat saisivat ansiosidonnaista. Miten Liike Nyt laskisi ansiosidonnaisen päivärahan suuruuden niiltä, jotka ovat ensimmäistä kertaa tulossa työmarkkinoille, ja jotka eivät vielä ole saaneet palkkaa?
Tai mitä jos työntekijä jää työttömäksi vain parin kuukauden tai viikon työssäolon jälkeen? Lasketaanko tuolloin hänen ansiosidonnaisensa sen mukaan, mitä hänen tulonsa olivat työssä ollessa, vai lasketaanko ne sitten vuositasolla. Ja tuolloin ei edes korkea tuntipalkka ei merkitse sitä, että ansiosidonnaista saisi muuta kuin muutaman euron kuukaudessa.
Liike Nyt, jonka puheenjohtaja Hjallis Harkimo on maamme Eduskunnassa puolueen ainoana kansanedustajana on ilmoittanut joukon asioita, joita se haluaa ajaa. Ja yksi noista asioista on se, että puolue aikoo ajaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikkiin työssäkäyviin. Tuolloin ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluisi myös niille, jotka eivät ole vielä olleet työelämässä. Ja tässä vaiheessa me joudumme sitten miettimään, että mistä tuo ansiosidonnainen lasketaan, jos henkilö ei vielä ole ollut työelämässä?
Ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu siihen, että tietty prosentti palkasta talletetaan kassaan, ja sitten siitä lasketaan tuo ansiosidonnaisen päivärahan suuruus. Tuo asia varmaan vaikuttaa hyvältä, mutta miten sitten lasketaan niiden ansiot, jotka eivät vielä ole olleet työelämässä? Kyseinen asia varmaan kiinnostaa kaikkia.
Muuten Liike Nyt edustaa kokoomuslaista tai niitä, joilla on paljon pääomaa. Eli esimerkiksi tulopoliittisen ratkaisun kokonaissitovuus halutaan nurin. Tuolloin jokainen työnantaja tai yrittäjä joutuisi neuvottelemaan oman sopimuksen työntekijöiden kanssa. Ja silloin varmasti ne yrittäjät, jotka kykenevät tarjoilemaan paljon etuja peittoavat ne yrittäjät, jolla ei ole samanlaisia etuja.
Tietenkin suuri joukko yrityksiä voi vapaasti valita työvoimasta, mutta jos sitten joku yhtiö tarvitsee koulutettuja henkilöitä, joilla on oltava tietyt toimiluvat, niin silloin ei työvoimaa ole niin paljon tarjolla. Ja mikäli esimerkiksi start-up kilpailee osaavista henkilöistä suurempien yhtiöiden kanssa, niin silloin voidaan kysyä, että kumman tuo työntekijä jolla on tiettyjä erikoislupia valitsee? Valitseeko hän ehkä start-upin vai valitseeko hän yhtiön, joka voi tarjota palkan lisäksi esimerkiksi ilmaisia punttisalikertoja?
Eli aiheuttaisiko tuo malli, missä työehtosopimukset eivät ole yleissitovia sen että pääoma lopulta kasaantuu suurten toimijoiden käsiin, koska muut yrittäjät eivät saa palkattua työvoimaa? Kun työsopimuksia laaditaan, niin silloin noissa asioissa kannattaa käyttää pätevää juristia, ja pätevien juristien palkkiot ovat erittäin suuria. Joten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus palkata työntekijää laskevat, koska palkkauksen oheiskustannukset nousevat.
Työntekijöiden määrä-aikaisuus voidaan helposti piilottaa koeaikana tapahtuvalla työsuhteen purkamisella, jos työtekijöiden koe-aikaan tulee pidennyksiä.
Tietenkin työntekijöiden koeaikoja halutaan korottaa sekä samalla irtisanomissuojaa heikentää, jotta kilpailukyky pysyy korkeana. Tuo koeaikojen pidennys tietenkin mahdollistaa sen, että työntekijä otetaan töihin, ja sitten kun projekti on valmis, niin hänet voidaan irtisanoa, koska hän ei ole työhönsä sopiva. Tuolloin määräaikainen työsuhde voidaan korvata suoraan yhtiön palvelukseen palkatulla työntekijällä, joka sitten voidaan surutta irtisanoa. Näin ei kukaan näe tuota määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista, vaan työläinen voidaan leimata pätemättömäksi.
Tuolloin voidaan projektin pituus määritellä vaikka 9 kk mittaiseksi ajaksi, ja sitten otetaan työläinen koeajalle. Sen jälkeen tuo työläinen voidaan huomaamattomasti poistaa yhtiön riveistä, eli tuolloin tuo työllistäminen tehdään piilotetusti määräaikaisesti, mutta muille ilmoitetaan sitten että kyseessä on purku koeajalla.
Ja varmasti työperäinen maahanmuutto pitää saada nousuun. Tuolloin ei suomalaisia työntekijöitä taritse ollenkaan palkata. Näin saadaan oma yhtiö taatusti kannattavaksi. Eikä esimerkiksi 9 kk. ajaksi maahamme tullut intialainen joka asuu jossain kommuunissa edes osaa pyytää sitä palkkaa, minkä suomalainen ja suomessa pysyvästi asuva työläinen tarvitsee, jotta hän voi elää omassa kodissaan sekä maksaa tarvittavat menot.
Siis miksi Suomi on kallis maa? Meillä elinkustannukset ovat kalliita, verot ovat korkeat ja esimerkiksi ilmastomme lisää tietenkin vaatteiden sekä muihin vastaaviin kohteisiin kuluvia kustannuksia. Samoin meillä on maassamme melko korkea arvonlisävero. Eli jokaisen tuotteen hintaan oli se palvelu tai fyysinen tuote kuluu periaatteessa 24% veroja.
Ja sitten tietenkin joissakin tuoteryhmissä kuten ruoassa on alennettu arvonlisävero, joka on 14%. Kirjojen ja lehtien arvonlisävero on 10% Ja jos yhtiön liikevaihto on alle 15000 euroa vuodessa, niin sen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Mutta tuolloin yrittäjällä pitää olla muuta tuloa yhtiönsä lisäksi. Myös se asia pitää huomioida, että tuo 15 000€ raja lasketaan 12 kk. pituiselle jaksolle. Eli koko vuoden tulot eivät saa ylittää 15 000€. (https://kevytyrittajaksi.com/arvonlisavero-eli-alv/)
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/liike-nyt-ajaa-vaaliohjelmassaan-isoja-uudistuksia-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-ja-ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvaan-ansiosidonnainen-ty%C3%B6tt%C3%B6myysturva-kaikille-yleissitova-ty%C3%B6ehtosopimusj%C3%A4rjestelm%C3%A4-purettava/ar-AA17VSWN?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=dc5e36f79e854905c0e3360ea042b452&ei=20
https://kevytyrittajaksi.com/arvonlisavero-eli-alv/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.