Onko YLEn koulubarometri puolueellinen?

Helsingin yliopiston päärakennus (Wikipedia)

YLEn koulukone on ollut kritiikin kohteena, koska se kertoo S2 eli niiden nuorten jotka lukevat suomea toisena kielenä osuuden huonosti menestyneiden koulujen oppilaista olevan melko suuria. Eli onko tuossa koulukoneessa tarkoituksellisesti yritetty leimata maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka muutenkin ovat päässeet melko hyvin uutisiin kaikessa negatiivisessa. Siis onko tuo kritiikki oikeasti aiheellista, ja vetävätkö S2 nuoret koulujen tuloksia alaspäin. 

Vai onko syytä myös suomea kotonaan puhuvissa nuorissa itsessään sekä heidän opiskelumotivaatiossaan? Ja vaikka koulussa olisi 99% vieraskielisiä oppilaita, niin jokaisen oppilaan pitää itse omat tehtävänsä tehdä. Toki voidaan sanoa etä joissakin kouluissa varmasti on sellainen ilmapiiri, että siellä ei oppisi kukaan yhtään mitään. 

Miksi koulupudokkaiden lapsista tulee koulupudokkaita? He saavat kotonaan helposti mallin, missä koulutusta ei pidetä juuri minään. Tuo malli saattaa pitää sisällään myös sosiaalisen kokonaisuuden, missä kotona ei ole mitään opiskelurauhaa, ja samoin tuollainen nuori ympäröi usein itsensä samanhenkisellä joukolla, joka ei paljon aikaa koulussa viitsi käydä, kun ostarilla hengailu on paljon mukavampaa kuin koulukirjojen lukeminen.  

Ja tietenkin esimerkiksi se, että joku koulu saa aikaan hyvin menestyviä oppilaita houkuttelee kunnianhimoisia vanhempia sijoittamaan nuorensa tuollaiseen kouluun. Yleensä tuollaiset vanhemmat kannustavat nuoriaan opiskelemaan, ja he ymmärtävät sekä neuvovat nuoriaan, että opiskelu merkitsee todella paljon. Mutta sitten on vanhempia, joiden mielestä opiskelu on turhaa. He saattavat itse olla lyhytjännitteisiä, ja mennä niin sanotusti siitä missä on matalin aita.

Samoin voidaan suoraan kysyä, että tietävätkö maahanmuuttajat tai koulupudokkaiden lapset sitä, että mikä nyt ylipäätään on lukio, tai mihin tuo koulu, jota markkinoidaan jossain "paikkana mihin mennään miettimään mikä minusta tulee isona" oikeasti oikeuttaa? 

Eli heidän näkemyksensä mukaan koulujen jättäminen kesken on asia, joka kannattaa. Saahan esimerkiksi siivoojana tai apuhoitajana sellaisia summia, että korkeakoulua käyvä nuori varmaan kadehtii tuota siivoojaa. Mutta ehkä sitten kun mieleen tulee että korkeakoulu ei kestä koko loppuelämää, ja sitten kun sen on käynyt, niin ehkä koulutuksen merkitys avautuu myös muille. 

Koulu vaatii tietenkin oman aikansa lasten sekä nuorten elämästä. Jos nuoren kaikki aika menee johonkin muuhun kuten sosiaalisten sekä kehittävien harrastusten parissa, niin miten hän jaksaa enää koulua. Tai jos kotona ei koulua oikeasti arvosteta, eikä siellä kukaan saa rauhaa lukea, niin silloin varmaan alkavat oppimistulokset muuttua ala-arvoisiksi. Kun me kohtaamme Pisa-testien tulokset, niin silloin meidän on aika todeta että peruskouluissa on nyt jotain menossa pieleen. 

Toki peruskoulut ovat tasapäistäviä laitoksia, joissa ei oteta huomioon oppilaan kielitaidon heikkouksia tai esimerkiksi ADHDtä, niin kuitenkin meidän pitää sanoa, että ei yksi ihminen tai edes yhden kaupungin koulut saa aikaan sitä, että koko maamme Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Eli helsinkiläinen oppilas tuskin meluaa jokaisessa maamme koulussa. Joten onko jossain muualla vikaa? Onko jossain syntynyt sellainen asenne, että koulutusta ei juurikaan tarvita? Eli kannustaako joku meidän yhteiskunnassamme siihen, että koulut jätetään kesken eikä edes peruskoulua viitsitä käydä. 

Mutta sitten tietenkin meidän pitää kysyä, että onko tuossa barometrissa tai koneessa otettu oikeasti huomioon sitä, että käyvätkö oppilaat koulua, tai että onko noissa niin sanotusti huonoissa kouluissa eroteltu Suomea puhuvat nuoret erikseen omille luokilleen? Siis tuo asia tietenkin lisää eriarvoisuutta sekä samalla luo niitä paljon puhuttuja kuiluja eri nuorten välille, ja samoin jos ajatellaan että jos koulussa on yli puolet nuoria, jotka eivät puhua kotonaan suomea ja joiden kielitaito on sen takia puutteellinen, niin tietenkin noista kouluista ponnistaminen esimerkiksi lukioon on vähän hankalaa. Joten tietenkin meidän pitää esittää sellainen kysymys, että onko noiden koulujen mahdollisesti rauhaton opiskeluilmapiiri seurausta siitä, että noiden nuorten kotona ei koulutusta juuri arvosteta? 

Vai onko siellä myös ehkä opettajan taholla sellainen ilmapiiri, että "noista nuorista ei koskaan tule mitään", ja silloin tietenkin koulu tai koti saattavat aiheuttaa asenteellaan oppimistulosten alenemista. Kun keskustellaan esimerkiksi siitä, että millainen koulun pitäisi olla, niin ideaalinen koulu eroaa varmasti hyvin paljon siitä koulusta, jonka käytännön opetustyötä tekevät kohtaavat joka päivä, mutta jotenkin kaiken maailman koulubarometrejä voidaan pitää myös jotenkin tarkoitushakuisina. Eli onko tarkoitus jakaa nuoret heti ensimmäisellä luokalla kuumaan ryhmään, josta tulee jotain. Ja sitten loput pudotetaan kylmästi pois. Tai ehkä maahanmuuttajia syyllistämällä saadaan taas siirrettyä vastuuta jollekin toiselle. 

https://yle.fi/a/74-20019756