Siis heti aluksi minun pitää sanoa, etten ole tuo opiskelija, josta Helsingin Sanomien juttu kertoo. Eli olin jo silloin ajat sitten valmistunut, mutta tuo tapaus on hyvin ikävä. Helsingin Yliopistossa on tapahtunut vakavia asioita, eli vaikka kyseessä on noin viisi vuotta vanha tapaus, niin silti se on aina vakava. Eli eräs opiskelija on jätetty kaiken ulkopuolelle, koska hän on ollut jotenkin epämieluisa tuttavuus. Opiskelijan nimi löytyy HS:n artikkelista, jota olen lainannut.
Tapaus on siis tapahtunut vuonna 2018, ja kyseessä on ollut takana puhumista sekä kyseisen opiskelijan leimaamista. Yliopistossa ja tietojenkäsittelyn laitoksella tapahtunutta kiusaamista, mikä on ainakin Helsingin Sanomien mukaan tapahtunut tuutorien toimesta voidaan pitää hyvin ikävänä asiana. Tai siis kyseessä ei ole vain ikävä, vaan myös hyvin vakava asia, koska yliopistolla pitäisi olla kypsyystestit, joilla taataan opiskelijoiden sekä myös henkilökunnan asenne sekä se, että kaikki ovat niin sanotusti aikuisia.
Mutta silti yliopistolla tai siihen liittyvässä opiskelijatoiminnassa on sattunut kiusaamista, joka vaatii tietenkin selvittämistä. Koska kyseessä on julkinen syytös, niin asioita pitää myös kommentoida julkisesti. Ja se mikä tietenkin tekee tästä selvitystyöstä vaikeaa on se, että ketään ei saa rangaista, ilman että asioita tutkitaan. Tuo asia mikä on tapahtunut liittyy Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelyn opiskelijoiden tutor-ryhmän viestintään, missä oli kyseisen artikkelin päähenkilöstä puhuttu pahaa selän takana, ja hänet oli sitten leimattu "sellaiseksi tyypiksi", jonka kanssa ei kannata olla.
Kiusaamisen tarkoitus on joskus savustaa henkilö pois esimerkiksi opiskeluympäristöstä. Tai toisaalta joku saattaa tehdä tekaistuja ilmoituksia esimerkiksi juuri kiusaamisesta, jotta oma jostain muusta syystä heikentynyt koulumenestys saisi hyväksyttävän selityksen. Kiusaaminen on sikäli vaikea asia, että ei ole olemassa selvää määritelmää siitä, mikä on kiusaamista. Eli toinen saattaa ajatella samoista asioista toisin kuin toiset.
Joskus kiusaamisen määritelmäksi on ehdotettu, että jos toisesta tuntuu joku asia pahalta, niin silloin kyseessä on kiusaaminen. Mutta uskaltaako tuo asiat ahdistavina kokeva henkilö tuoda tuota asiaa esiin?
Mikäli ajatellaan alkoholinkäyttöä, niin joku jonka kotona viina on aiheuttanut paljon pahaa voi ajatella alkoholista hiukan toisin, kuin joku muu joka ei ole noita asioita itse kokenut. Samoin pienikin vitsi joka liittyy esimerkiksi väkivaltaan voi saada aikaan hyvin ahdistavan reaktion, jos joku joukosta on itse joutunut todistamaan henkirikosta.
Kiusaamisen tuntomerkki on se, että siihen ei liity yksittäistä tapausta, johon olisi helppoa puuttua.
Kun tuutori, jonka pitäisi tukea fukseja kiusaa, niin kyse on vakavasta asiasta. Koska kiusaaminen tapahtuu erillisessä tietojärjestelmässä, niin asia on melko ikävä sekä samalla myös monimutkainen, koska kyseinen opiskelija ei ollut kuulunut tuohon ryhmään, ja noita viestejä ei oltu tarkoitettu hänen nähtäväkseen. Samoin kyseinen opiskelija oli poistanut joukon tuohon ryhmään lähettämiään viestejä, joita olisi tarvittu todisteiksi. Ongelmia lisää se, että opiskelijoiden Telegram-ryhmä on toiminut erillään yliopiston tietojärjestelmistä. Eli periaatteessa sitä ei yliopisto kykene valvomaan.
Hs,28.2.2023
Vaikka ryhmä josta nuo viestit on hankittu ei ole tarkoitettu muille kuin tutoreille, niin kuitenkaan epäasiallinen sekä henkilöön käyvä viestittely ei ole hyväksyttävää. Meidän kaikkien pitäisi tietää siitä, että noilla viesteillä on tapana eskaloitua. Eli ne saattavat oikeasti aiheuttaa sen, että joku jätetään yksin. Eli aikuisten oppilaitoksissa sekä työpaikoilla tapahtuva kiusaamien on sellaista, että joku vain jätetään ulos joukosta. Tuolloin kyseinen henkilö vain eristetään muusta joukosta, eikä hänen kanssaan edes yritetä puhua.
Samoin myös tuon toiminnan uhrista kerrotaan kaikkia vähemmän viehättäviä tarinoita, joilla eristäminen hyväksytetään. Tuolloin meidän pitää huomioida sellainen asia, että erityisesti takana puhuminen saattaa aiheuttaa että henkilöstä aletaan levitellä kaiken maailman perättömiä asioita. Kiusaamisen yksi vähemmän miellyttävistä piirteistä on se, että uhri saatetaan leimata esimerkiksi "turhan herkäksi", tai kiusaaja saattaa väittää että muillekin tai jopa hänelle itselleen tehdään samalaisia asioita, "eivätkä he ole valittaneet".
Kun puhutaan esimerkiksi tietojenkäsittelyn opiskelijoiden fuksiaisista, joissa kamera kuvaa kaikki mitä tehdään, sekä lähettää materiaalin jonnekin kotisivuille, niin silloin varmasti on kyseessä asia, johon pitää puuttua. Mutta sitten kun tuon HSn jutun päähenkilö sitten on asiasta huomauttanut, niin silloin varmaan on ollut paikallaan muuttaa käytäntöjä, eli kyseessä on tietoturvaan kuuluva asia. Mutta sitten tuon toiminnan on varmaan annettu jatkua, koska siitä ei olla ennen valitettu, ja tuolla kampuksilla on paljon asioita, joiden on annettu jatkua, koska ne eivät ole aiheuttaneet ilmoituksia.
Yllä HS:28.2023
Yllä on kuvakaappauksia tuosta HS:n jutusta. Kun joku jää kiinni kiusaamisesta tai muusta vastaavasta toiminnasta, niin hän saattaa väittää kaikkien olevan tuossa toiminnassa mukana. Eli tuolloin lähdetään vaatimaan vaitioloa, sekä sitä että kukaan ei puhu mitään noista asioista. Tuolloin ajatellaan, että jos kaikki saadaan hiljennettyä, niin kukaan ei saa tietää mitään siitä, mitä jossain opiskelu- tai työpaikassa on tapahtunut.Kuitenkin jos on kysytty lupaa kuvata, niin silloin toinen osapuoli näkee asian niin, että tuo kuvaaminen on aivan oikein, ja tuolloin jos ei halua tulla kuvatuksi, niin silloin henkilö voi jättää osallistumisen väliin. Tai niin ainakin yleisesti ajatellaan. Jos ihminen tekee tuollaisesta asiasta ilmoituksia, niin hänet leimataan erittäin usein pikkumaiseksi. Eli kyseessä on keskimääräistä vaikeampi asia, koska aina on olemassa sana sanaa vastaan. Muut puolustautuvat sillä, että kyseessä oli "ensimmäinen kerta", kun näistä asioista puhutaan.
Samoin toinen puolustus on se, että tuon ryhmän viestit eivät ole tarkoitettu tuon kiusatuksi itsensä tunteneen henkilön nähtäväksi. Mutta tästä ainakin voidaan ottaa sellaista oppia, että kaikki tieto mitä netissä jaetaan voi päätyä myös sinne, minne sitä ei ole tarkoitettu. Ongelma on sitten siinä, että kyseinen ryhmä ei ole muille kuin tuoreille tarkoitettu. Ja mitä tehdään silloin jos toiminta ryhmässä on vastoin hyviä tapoja? Ihmisten haukkuminen selän takana ei ole nimittäin mitenkään erityisen mukavaa kuultavaa sekä katsottavaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009384273.html
Kaikki kuvat ja lanaukset ovat tuosta artikkelista.
Liite: Helsingin yliopiston vastaus HSn tiedusteluun. Teksti on suoraan lainattu HS:n artikkelista, johon on linkki tekstin päällä ja alla.
HELSINGIN yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Jussi Kangasharju kertoo HS:lle sähköpostitse, ettei voi kommentoida medialle yksittäiseen henkilöön liittyvää tapausta millään tavalla.
Samalla hän toteaa, ettei yliopistolla suvaita minkäänlaista kiusaamista tai epäasiallista kohtelua.
”Pyrimme aina parhaamme mukaan selvittämään tietoomme tulleet kiusaamistapaukset. Asiat pyritään ottamaan selvitykseen heti, kun se on mahdollista. Jokaisella yliopiston esihenkilöllä ja opettajalla on velvollisuus puuttua asiaan havaitessaan häirintää tapahtuvan työ- tai opiskeluyhteisössään”, hän kirjoittaa.
”Jos esimerkiksi opiskelija kokee, että toinen opiskelija kohtelee häntä epäasiallisesti, hän voi ensisijaisesti ottaa yhteyttä kyseisen kurssin opettajaan. Jos opiskelija kokee epäasiallista kohtelua opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumissa, hän voi ottaa yhteyttä ensisijaisesti HYY:n [Helsingin yliopiston ylioppilaskunta] häirintäyhdyshenkilöön.”
Kangasharju huomauttaa, ettei yliopisto voi esimerkiksi ryhtyä kurinpitotoimiin tai antaa määräyksiä tai ohjeita, jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen vapaa-ajan vietto. Yliopisto ei hänen mukaansa puutu sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan opiskelijoiden vapaa-ajan yhteydenpitoon tai opiskelijajärjestöjen toimintaan.
”Tapauksia yritetään kuitenkin selvittää hyvässä yhteistyössä yliopiston ja HYY:n häirintäyhdyshenkilöiden sekä kyseisen oppiaineen tai muun toimijan kanssa. Myös tuutoreiden perehdyttämistä on viime vuosien aikana vahvistettu.”
PETERIN tapauksesta tekee monimutkaisen se, että hän on poistanut valtaosan omista vanhoista viesteistään viestiketjuista, joten HS ei ole voinut nähdä niitä. Peterin mukaan hän on poistanut viestit itseään suojellakseen.
HS:n haastatteleman ainejärjestölähteen mukaan Peterin oma keskustelutyyli on ollut hyvin provosoiva ja kärkäs, ja tämä on vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat häneen suhtautuneet. Lähteen mukaan Peter on myös helposti kokenut asiat hyökkäyksinä itseään vastaan. Myös lähde on kuitenkin sitä mieltä, että Peteriä on kiusattu.
Lisäksi pahimmat solvaukset Peteristä on kirjoitettu tuutoreiden sisäisiin ryhmiin, eli niitä ei ole tarkoitettu hänen silmilleen. Osa suljetuissakin viestikeskusteluissa mukana olleista opiskelijoista kuitenkin ihmetteli, miksi kaikkeen Peterin sanomaan suhtauduttiin niin vihamielisesti.
”Mut en mä kyl ymmärrä myöskään miks kaikkeen mitä se [Peter] sanoo suhtaudutaan näin hostiilisti”, kirjoitti eräs suljetun tuutoriryhmän jäsen.
”No varmaan siks et se on about koko ajan ollut perseestä”, vastasi toinen ryhmäläinen.
HS myös tavoitti yhden henkilöistä, joka haukkui Peteriä suljetussa ryhmässä. Tämä kertoo miettineensä tapahtunutta jälkeenpäin, ja ”harjoittaneensa paljon itsereflektiota”.
Henkilö esiintyy jutussa nimettömänä, sillä tapahtumista on kulunut jo niin pitkä aika eikä hän ollut pääosassa Peterin tapauksessa.
”Siinähän oli kyse selän takana puhumisesta, enkä usko, että kukaan siinä ryhmässä silloin mielsi sitä kiusaamiseksi. Se oli enemmänkin harkitsematon reaktio Peterin toimintaan ja oman ärsytyksen sekä turhautumisen purkamista”, hän sanoo.
”Vaikka kyse ei ollut määrätietoisesta toiminnasta, kyllä se minusta menee kiusaamisen kattotermin alle. Sellaisella puheella, mitä ryhmässä harjoitettiin, on tarttuva vaikutus. Se lietsoo ja ruokkii itseään. Olenkin pyytänyt tapahtunutta anteeksi myöhemmin.”
Yllä Suora lainaus HS:n artikkelista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009384273.html