Kun aikuinen kiusaa..., niin se ei tee kiusaamisesta sen hyväksyttävämpää.

Siis heti aluksi minun pitää sanoa, etten ole tuo opiskelija, josta Helsingin Sanomien juttu kertoo. Eli olin jo silloin ajat sitten valmistunut, mutta tuo tapaus on hyvin ikävä.  Helsingin Yliopistossa on tapahtunut vakavia asioita, eli vaikka kyseessä on noin viisi vuotta vanha tapaus, niin silti se on aina vakava. Eli eräs opiskelija on jätetty kaiken ulkopuolelle, koska hän on ollut jotenkin epämieluisa tuttavuus. Opiskelijan nimi löytyy HS:n artikkelista, jota olen lainannut. 

Tapaus on siis tapahtunut vuonna 2018, ja kyseessä on ollut takana puhumista sekä kyseisen opiskelijan leimaamista. Yliopistossa ja tietojenkäsittelyn laitoksella tapahtunutta kiusaamista, mikä on ainakin Helsingin Sanomien mukaan tapahtunut tuutorien toimesta voidaan pitää hyvin ikävänä asiana. Tai siis kyseessä ei ole vain ikävä, vaan myös hyvin vakava asia, koska yliopistolla pitäisi olla kypsyystestit, joilla taataan opiskelijoiden sekä myös henkilökunnan asenne sekä se, että kaikki ovat niin sanotusti aikuisia. 

Mutta silti yliopistolla tai siihen liittyvässä opiskelijatoiminnassa on sattunut kiusaamista, joka vaatii tietenkin selvittämistä. Koska kyseessä on julkinen syytös, niin asioita pitää myös kommentoida julkisesti. Ja se mikä tietenkin tekee tästä selvitystyöstä vaikeaa on se, että ketään ei saa rangaista, ilman että asioita tutkitaan. Tuo asia mikä on tapahtunut liittyy Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelyn opiskelijoiden tutor-ryhmän viestintään, missä oli kyseisen artikkelin päähenkilöstä puhuttu pahaa selän takana, ja hänet oli sitten leimattu "sellaiseksi tyypiksi", jonka kanssa ei kannata olla. 

Kiusaamisen tarkoitus on joskus savustaa henkilö pois esimerkiksi opiskeluympäristöstä. Tai toisaalta joku saattaa tehdä tekaistuja ilmoituksia esimerkiksi juuri kiusaamisesta, jotta oma jostain muusta syystä heikentynyt koulumenestys saisi hyväksyttävän selityksen. Kiusaaminen on sikäli vaikea asia, että ei ole olemassa selvää määritelmää siitä, mikä on kiusaamista. Eli toinen saattaa ajatella samoista asioista toisin kuin toiset. 

Joskus kiusaamisen määritelmäksi on ehdotettu, että jos toisesta tuntuu joku asia pahalta, niin silloin kyseessä on kiusaaminen. Mutta uskaltaako tuo asiat ahdistavina kokeva henkilö tuoda tuota asiaa esiin? 

Mikäli ajatellaan alkoholinkäyttöä, niin joku jonka kotona viina on aiheuttanut paljon pahaa voi ajatella alkoholista hiukan toisin, kuin joku muu joka ei ole noita asioita itse kokenut. Samoin pienikin vitsi joka liittyy esimerkiksi väkivaltaan voi saada aikaan hyvin ahdistavan reaktion, jos joku joukosta on itse joutunut todistamaan henkirikosta. 

Kiusaamisen tuntomerkki on se, että siihen ei liity yksittäistä tapausta, johon olisi helppoa puuttua. 

Kun tuutori, jonka pitäisi tukea fukseja kiusaa, niin kyse on vakavasta asiasta. Koska kiusaaminen tapahtuu erillisessä tietojärjestelmässä, niin  asia on melko ikävä sekä samalla myös monimutkainen, koska kyseinen opiskelija ei ollut kuulunut tuohon ryhmään, ja noita viestejä ei oltu tarkoitettu hänen nähtäväkseen. Samoin kyseinen opiskelija oli poistanut joukon tuohon ryhmään lähettämiään viestejä, joita olisi tarvittu todisteiksi. Ongelmia lisää se, että opiskelijoiden Telegram-ryhmä on toiminut erillään yliopiston tietojärjestelmistä. Eli periaatteessa sitä ei yliopisto kykene valvomaan. 

Hs,28.2.2023

Vaikka ryhmä josta nuo viestit on hankittu ei ole tarkoitettu muille kuin tutoreille, niin kuitenkaan epäasiallinen sekä henkilöön käyvä viestittely ei ole hyväksyttävää. Meidän kaikkien pitäisi tietää siitä, että noilla viesteillä on tapana eskaloitua. Eli ne saattavat oikeasti aiheuttaa sen, että joku jätetään yksin. Eli aikuisten oppilaitoksissa sekä työpaikoilla tapahtuva kiusaamien on sellaista, että joku vain jätetään ulos joukosta. Tuolloin kyseinen henkilö vain eristetään muusta joukosta, eikä hänen kanssaan edes yritetä puhua. 

Samoin myös tuon toiminnan uhrista kerrotaan kaikkia vähemmän viehättäviä tarinoita, joilla eristäminen hyväksytetään. Tuolloin meidän pitää huomioida sellainen asia, että erityisesti takana puhuminen saattaa aiheuttaa että henkilöstä aletaan levitellä kaiken maailman perättömiä asioita. Kiusaamisen yksi vähemmän miellyttävistä piirteistä on se, että uhri saatetaan leimata esimerkiksi "turhan herkäksi", tai kiusaaja saattaa väittää että muillekin tai jopa hänelle itselleen tehdään samalaisia asioita, "eivätkä he ole valittaneet". 

Kun puhutaan esimerkiksi tietojenkäsittelyn opiskelijoiden fuksiaisista, joissa kamera kuvaa kaikki mitä tehdään, sekä lähettää materiaalin jonnekin kotisivuille, niin silloin varmasti on kyseessä asia, johon pitää puuttua. Mutta sitten kun tuon HSn jutun päähenkilö sitten on asiasta huomauttanut, niin silloin varmaan on ollut paikallaan muuttaa käytäntöjä, eli kyseessä on tietoturvaan kuuluva asia. Mutta sitten tuon toiminnan on varmaan annettu jatkua, koska siitä ei olla ennen valitettu, ja tuolla kampuksilla on paljon asioita, joiden on annettu jatkua, koska ne eivät ole aiheuttaneet ilmoituksia. 

Yllä HS:28.2023

Yllä on kuvakaappauksia tuosta HS:n jutusta. Kun joku jää kiinni kiusaamisesta tai muusta vastaavasta toiminnasta, niin hän saattaa väittää kaikkien olevan tuossa toiminnassa mukana. Eli tuolloin lähdetään vaatimaan vaitioloa, sekä sitä että kukaan ei puhu mitään noista asioista. Tuolloin ajatellaan, että jos kaikki saadaan hiljennettyä, niin kukaan ei saa tietää mitään siitä, mitä jossain opiskelu- tai työpaikassa on tapahtunut. 

Kuitenkin jos on kysytty lupaa kuvata, niin silloin toinen osapuoli näkee asian niin, että tuo kuvaaminen on aivan oikein, ja tuolloin jos ei halua tulla kuvatuksi, niin silloin henkilö voi jättää osallistumisen väliin. Tai niin ainakin yleisesti ajatellaan. Jos ihminen tekee tuollaisesta asiasta ilmoituksia, niin hänet leimataan erittäin usein pikkumaiseksi. Eli kyseessä on keskimääräistä vaikeampi asia, koska aina on olemassa sana sanaa vastaan. Muut puolustautuvat sillä, että kyseessä oli "ensimmäinen kerta", kun näistä asioista puhutaan. 

Samoin toinen puolustus on se, että tuon ryhmän viestit eivät ole tarkoitettu tuon kiusatuksi itsensä tunteneen henkilön nähtäväksi. Mutta tästä ainakin voidaan ottaa sellaista oppia, että kaikki tieto mitä netissä jaetaan voi päätyä myös sinne, minne sitä ei ole tarkoitettu. Ongelma on sitten siinä, että kyseinen ryhmä ei ole muille kuin tuoreille tarkoitettu. Ja mitä tehdään silloin jos toiminta ryhmässä on vastoin hyviä tapoja? Ihmisten haukkuminen selän takana ei ole nimittäin mitenkään erityisen mukavaa kuultavaa sekä katsottavaa. 

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009384273.html

Kaikki kuvat ja lanaukset ovat tuosta artikkelista. 

Liite: Helsingin yliopiston vastaus HSn tiedusteluun. Teksti on suoraan lainattu HS:n artikkelista, johon on linkki tekstin päällä ja alla. 

HELSINGIN yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Jussi Kangasharju kertoo HS:lle sähköpostitse, ettei voi kommentoida medialle yksittäiseen henkilöön liittyvää tapausta millään tavalla.

Samalla hän toteaa, ettei yliopistolla suvaita minkäänlaista kiusaamista tai epäasiallista kohtelua.

”Pyrimme aina parhaamme mukaan selvittämään tietoomme tulleet kiusaamistapaukset. Asiat pyritään ottamaan selvitykseen heti, kun se on mahdollista. Jokaisella yliopiston esihenkilöllä ja opettajalla on velvollisuus puuttua asiaan havaitessaan häirintää tapahtuvan työ- tai opiskeluyhteisössään”, hän kirjoittaa.

”Jos esimerkiksi opiskelija kokee, että toinen opiskelija kohtelee häntä epäasiallisesti, hän voi ensisijaisesti ottaa yhteyttä kyseisen kurssin opettajaan. Jos opiskelija kokee epäasiallista kohtelua opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumissa, hän voi ottaa yhteyttä ensisijaisesti HYY:n [Helsingin yliopiston ylioppilaskunta] häirintäyhdyshenkilöön.”

Kangasharju huomauttaa, ettei yliopisto voi esimerkiksi ryhtyä kurinpitotoimiin tai antaa määräyksiä tai ohjeita, jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen vapaa-ajan vietto. Yliopisto ei hänen mukaansa puutu sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan opiskelijoiden vapaa-ajan yhteydenpitoon tai opiskelijajärjestöjen toimintaan.

”Tapauksia yritetään kuitenkin selvittää hyvässä yhteistyössä yliopiston ja HYY:n häirintäyhdyshenkilöiden sekä kyseisen oppiaineen tai muun toimijan kanssa. Myös tuutoreiden perehdyttämistä on viime vuosien aikana vahvistettu.”

PETERIN tapauksesta tekee monimutkaisen se, että hän on poistanut valtaosan omista vanhoista viesteistään viestiketjuista, joten HS ei ole voinut nähdä niitä. Peterin mukaan hän on poistanut viestit itseään suojellakseen.

HS:n haastatteleman ainejärjestölähteen mukaan Peterin oma keskustelutyyli on ollut hyvin provosoiva ja kärkäs, ja tämä on vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat häneen suhtautuneet. Lähteen mukaan Peter on myös helposti kokenut asiat hyökkäyksinä itseään vastaan. Myös lähde on kuitenkin sitä mieltä, että Peteriä on kiusattu.

Lisäksi pahimmat solvaukset Peteristä on kirjoitettu tuutoreiden sisäisiin ryhmiin, eli niitä ei ole tarkoitettu hänen silmilleen. Osa suljetuissakin viestikeskusteluissa mukana olleista opiskelijoista kuitenkin ihmetteli, miksi kaikkeen Peterin sanomaan suhtauduttiin niin vihamielisesti.

”Mut en mä kyl ymmärrä myöskään miks kaikkeen mitä se [Peter] sanoo suhtaudutaan näin hostiilisti”, kirjoitti eräs suljetun tuutoriryhmän jäsen.

”No varmaan siks et se on about koko ajan ollut perseestä”, vastasi toinen ryhmäläinen.

HS myös tavoitti yhden henkilöistä, joka haukkui Peteriä suljetussa ryhmässä. Tämä kertoo miettineensä tapahtunutta jälkeenpäin, ja ”harjoittaneensa paljon itsereflektiota”.

Henkilö esiintyy jutussa nimettömänä, sillä tapahtumista on kulunut jo niin pitkä aika eikä hän ollut pääosassa Peterin tapauksessa.

”Siinähän oli kyse selän takana puhumisesta, enkä usko, että kukaan siinä ryhmässä silloin mielsi sitä kiusaamiseksi. Se oli enemmänkin harkitsematon reaktio Peterin toimintaan ja oman ärsytyksen sekä turhautumisen purkamista”, hän sanoo.

”Vaikka kyse ei ollut määrätietoisesta toiminnasta, kyllä se minusta menee kiusaamisen kattotermin alle. Sellaisella puheella, mitä ryhmässä harjoitettiin, on tarttuva vaikutus. Se lietsoo ja ruokkii itseään. Olenkin pyytänyt tapahtunutta anteeksi myöhemmin.”

Yllä Suora lainaus HS:n artikkelista:

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009384273.html

Pykälä 230 aiheuttaa kysymyksiä Internetin tulevaisuudesta

Sanotaan että Internet on pilalla. Sen ovat pilanneet ne ihmiset jotka ovat käyttäneet sitä väärin. Kun internet syntyi, niin silloin sen mahdollisuudet olivat rajalliset. Ne rajoittuivat keskustelupalstoihin, mutta nykyään tilanne on toinen. Internetin kautta voidaan ihmisiä valvoa rajattomasti, ja sen kautta voidaan ohjata fyysisiä aseita kohteisiin. Eli internet on kaukana siitä, mitä se oli joskus 1990-luvulla. 

Internet on muuttunut 1990-luvulta aivan toisenlaiseksi toimintaympäristöksi, kuin mitä se oli, kun esimerkiksi "pykälä 230" nimellä kulkeva lakipykälä hyväksyttiin USAn senaatissa. Tuolloin internetissä kulki lähinnä informaatiota, ja pykälä 230 säädettiin suojelemaan Internet-palveluntarjoajia, joita vastaan tehtailtiin syytteitä kunnianloukkauksista, joita tapahtui tuolloisen tavallisen puhelinverkon kautta käytettävissä chat-palveluissa. Tuo pykälä suojaa siis internetin palveluntarjoajia syytteiltä, jotka johtuvat käyttäjien lisäämästä sisällöstä. 

Tuolloin tietoverkon siirtonopeus oli muutamia kilobittejä sekunnissa, mikä tietenkin rajoitti netin käyttöä eli tuolloin eivät edes filmit toimineet, ja lyhyenkin elokuvan lataaminen kesti lähes koko yön. Eli tuolloin kauan sitten ei kenenkään tarvinnut pelätä sitä, että netistä hyppäisi joku mörkö, joka voisi muuten kuin esimerkiksi jakamalla vaikkapa joidenkin turvamiesten henkilötietoja uhata ihmisten fyysistä turvallisuutta. 

Nykyään tilanne on monella tavalla toinen kuin tuolloin kultaisella 1990-luvulla. Twitter sekä monet muut yhteisöpalvelut ovat muuttuneet paikaksi jossa kuka vain voi jakaa melkein mitä vain. Ja esimerkiksi ääriryhmät käyttävät sosiaalisen median alustoja omassa viestinnässään. Samoin nykyään elokuvia voidaan katsella suoratoistona, joten enää ei riitä että verkosta estetään lataaminen, ja samalla tietenkin pitää muistaa että monet mobiilisovellukset sekä niiden tietoturva vaativat että sovellus voi päivittää itsensä nopeasti. 

Ja yksi ohjelma joka vaatii jatkuvaa päivittämistä on tietenkin virustorjunta. Virustorjunta jos on päivittämättä, niin silloin kone on jatkuvasti hyökkäyksen uhan alla, koska vanhentunut virustorjunta ei tunnista uusimpia haittaohjelmia, joista perinteinen virus on kaikkein vaarattomin. Vakoiluohjelmat joiden avulla tyhjennetään pankkitilejä sekä murretaan käyttäjien yksityisyys ovat vielä vaarallisempia kuin perinteinen tietokonevirus, joka tyhjentää kovalevyn.  

Netin nopeuden kasvaminen aiheuttaa sen, että yhä monimutkaisempia sekä sitä kautta monipuolisempia haittaohjelmia voidaan ladata internetistä. Ja tietenkin paras temppu lähettää haittaohjelma koneelle on  esiintyä esimerkiksi pankin tai viranomaisen nimissä, ja sitä kautta sitten huijata vastaanottaja painamaan linkkiä, joka vie pankin kotisivun näköispainokselle, josta sitten tuo onneton käyttäjä lataa haittasovelluksen koneelleen. 

Mutta nykyään internet on väline, jonka kautta voidaan aiheuttaa myös fyysistä uhkaa ihmisille. Internetin kautta voidaan henkilö paikantaa muutamassa sekunnissa, jos hänen puhelimensa paikkatietoihin päästään käsiksi. Tuolloin vihamielinen taho voi lähettää esimerkiksi kidnappaus- tai muuhun vihamieliseen toimintaan tarkoitetun yksikön tuohon kohteeseen. Samoin internetin kautta voidaan ohjata vaikkapa kamikaze-drone kohteeseensa, joka voi olla jonkun hallituksen tai muun voimakkaan toimijan kannalta ikävä taho. Eli tämä on yksi versio siitä paljon puhutusta hybridivaikuttamisesta. 

Internet takaa jokaiselle julkaisijalle saman mahdollisuuden päästä esille. Se tarkoittaa että netissä jokainen meistä periaatteessa voi tehdä asioita, jotka onnen olivat mahdollisia vain valtiolle. Ja sen takia netin kaltainen toimintaympäristö vaatii uusia lakeja, joilla korvataan vanhentuneet pykälät, jotka on säädetty aikaan, jolloin netin kautta ei voinut ohjata esimerkiksi robotteja. Internet on mahtava väline, jonka mahdollisuudet ovat rajattomat. Mutta joku aina käyttää tuollaista välinettä väärin. Ja sen takia meidän pitää kannustaa ihmisiä kehittämään niitä hyviä asioita. 

Wikipedian johtajan kommentti pilalle menneestä internetistä 

https://yle.fi/a/3-11770643

Pykälä 230

https://yle.fi/a/74-20019864

Kuva: https://www.kaspersky.co.uk/blog/amazing-internet-maps/6420/

Liike Nyt ja sen arvot ovat todella hyvän näköisiä, mutta...

"Ansiosidonnainen työttömyysturva halutaan ulottaa kaikille. Nykyisin ansiosidonnaista päivärahaa saa työntekijä, joka on kuulunut työttömyyskassaan riittävän kauan ja täyttää työssäoloehdon". (STT/Liike Nyt ajaa vaaliohjelmassaan isoja uudistuksia työelämään ja työttömyysturvaan – ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille, yleissitova työehtosopimusjärjestelmä purettava). Eli käsittääkseni tuo tarkoittaisi ansiosidonnaisen ulottamista myös niihin, jotka eivät vielä ole olleet työelämässä. 

Siis otetaan uudestaan. Liike Nyt aikoo ulottaa ansiosidonnaisen päivärahan koskemaan kaikkia, eli myös ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat saisivat ansiosidonnaista. Miten Liike Nyt laskisi ansiosidonnaisen päivärahan suuruuden niiltä, jotka ovat ensimmäistä kertaa tulossa työmarkkinoille, ja jotka eivät vielä ole saaneet palkkaa?

Tai mitä jos työntekijä jää työttömäksi vain parin kuukauden tai viikon työssäolon jälkeen? Lasketaanko tuolloin hänen ansiosidonnaisensa sen  mukaan, mitä hänen tulonsa olivat työssä ollessa, vai lasketaanko ne sitten vuositasolla. Ja tuolloin ei edes korkea tuntipalkka ei merkitse sitä, että ansiosidonnaista saisi muuta kuin muutaman euron kuukaudessa. 

Liike Nyt, jonka puheenjohtaja Hjallis Harkimo on maamme Eduskunnassa puolueen ainoana kansanedustajana on ilmoittanut joukon asioita, joita se haluaa ajaa. Ja yksi noista asioista on se, että puolue aikoo ajaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikkiin työssäkäyviin. Tuolloin ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluisi myös niille, jotka eivät ole vielä olleet työelämässä. Ja tässä vaiheessa me joudumme sitten miettimään, että mistä tuo ansiosidonnainen lasketaan, jos henkilö ei vielä ole ollut työelämässä? 

Ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu siihen, että tietty prosentti palkasta talletetaan kassaan, ja sitten siitä lasketaan tuo ansiosidonnaisen päivärahan suuruus. Tuo asia varmaan vaikuttaa hyvältä, mutta miten sitten lasketaan niiden ansiot, jotka eivät vielä ole olleet työelämässä? Kyseinen asia varmaan kiinnostaa kaikkia. 

Muuten Liike Nyt edustaa kokoomuslaista tai niitä, joilla on paljon pääomaa. Eli esimerkiksi tulopoliittisen ratkaisun kokonaissitovuus halutaan nurin. Tuolloin jokainen työnantaja tai yrittäjä joutuisi neuvottelemaan oman sopimuksen työntekijöiden kanssa. Ja silloin varmasti ne yrittäjät, jotka kykenevät tarjoilemaan paljon etuja peittoavat ne yrittäjät, jolla ei ole samanlaisia etuja. 

Tietenkin suuri joukko yrityksiä voi vapaasti valita työvoimasta, mutta jos sitten joku yhtiö tarvitsee koulutettuja henkilöitä, joilla on oltava tietyt toimiluvat, niin silloin ei työvoimaa ole niin paljon tarjolla. Ja mikäli esimerkiksi start-up kilpailee osaavista henkilöistä suurempien yhtiöiden kanssa, niin silloin voidaan kysyä, että kumman tuo työntekijä jolla on tiettyjä erikoislupia valitsee? Valitseeko hän ehkä start-upin vai valitseeko hän yhtiön, joka voi tarjota palkan lisäksi esimerkiksi ilmaisia punttisalikertoja? 

Eli aiheuttaisiko tuo malli, missä työehtosopimukset eivät ole yleissitovia sen että pääoma lopulta kasaantuu suurten toimijoiden käsiin, koska muut yrittäjät eivät saa palkattua työvoimaa? Kun työsopimuksia laaditaan, niin silloin noissa asioissa kannattaa käyttää pätevää juristia, ja pätevien juristien palkkiot ovat erittäin suuria. Joten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus palkata työntekijää laskevat, koska palkkauksen oheiskustannukset nousevat. 

Työntekijöiden määrä-aikaisuus voidaan helposti piilottaa koeaikana tapahtuvalla työsuhteen purkamisella, jos työtekijöiden koe-aikaan tulee pidennyksiä.

Tietenkin työntekijöiden koeaikoja halutaan korottaa sekä samalla irtisanomissuojaa heikentää, jotta kilpailukyky pysyy korkeana. Tuo koeaikojen pidennys tietenkin mahdollistaa sen, että työntekijä otetaan töihin, ja sitten kun projekti on valmis, niin hänet voidaan irtisanoa, koska hän ei ole työhönsä sopiva. Tuolloin määräaikainen työsuhde voidaan korvata suoraan yhtiön palvelukseen palkatulla työntekijällä, joka sitten voidaan surutta irtisanoa. Näin ei kukaan näe tuota määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista, vaan työläinen voidaan leimata pätemättömäksi. 

Tuolloin voidaan projektin pituus määritellä vaikka 9 kk mittaiseksi ajaksi, ja sitten otetaan työläinen koeajalle. Sen jälkeen tuo työläinen voidaan huomaamattomasti poistaa yhtiön riveistä, eli tuolloin tuo työllistäminen tehdään piilotetusti määräaikaisesti, mutta muille ilmoitetaan sitten että kyseessä on purku koeajalla. 

Ja varmasti työperäinen maahanmuutto pitää saada nousuun. Tuolloin ei suomalaisia työntekijöitä taritse ollenkaan palkata. Näin saadaan oma yhtiö taatusti kannattavaksi. Eikä esimerkiksi 9 kk. ajaksi maahamme tullut intialainen joka asuu jossain kommuunissa edes osaa pyytää sitä palkkaa, minkä suomalainen ja suomessa pysyvästi asuva työläinen tarvitsee, jotta hän voi elää omassa kodissaan sekä maksaa tarvittavat menot. 

Siis miksi Suomi on kallis maa? Meillä elinkustannukset ovat kalliita, verot ovat korkeat ja esimerkiksi ilmastomme lisää tietenkin vaatteiden sekä muihin vastaaviin kohteisiin kuluvia kustannuksia. Samoin meillä on maassamme melko korkea arvonlisävero. Eli jokaisen tuotteen hintaan oli se palvelu tai fyysinen tuote kuluu periaatteessa 24% veroja. 

Ja sitten tietenkin joissakin tuoteryhmissä kuten ruoassa on alennettu arvonlisävero,  joka on 14%. Kirjojen ja lehtien arvonlisävero on 10% Ja jos yhtiön liikevaihto on alle 15000 euroa vuodessa, niin sen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Mutta tuolloin yrittäjällä pitää olla muuta tuloa yhtiönsä lisäksi. Myös se asia pitää huomioida, että tuo 15 000€ raja lasketaan 12 kk. pituiselle jaksolle. Eli koko vuoden tulot eivät saa ylittää 15 000€. (https://kevytyrittajaksi.com/arvonlisavero-eli-alv/)

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/liike-nyt-ajaa-vaaliohjelmassaan-isoja-uudistuksia-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-ja-ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvaan-ansiosidonnainen-ty%C3%B6tt%C3%B6myysturva-kaikille-yleissitova-ty%C3%B6ehtosopimusj%C3%A4rjestelm%C3%A4-purettava/ar-AA17VSWN?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=dc5e36f79e854905c0e3360ea042b452&ei=20

https://kevytyrittajaksi.com/arvonlisavero-eli-alv/

Onko YLEn koulubarometri puolueellinen?

Helsingin yliopiston päärakennus (Wikipedia)

YLEn koulukone on ollut kritiikin kohteena, koska se kertoo S2 eli niiden nuorten jotka lukevat suomea toisena kielenä osuuden huonosti menestyneiden koulujen oppilaista olevan melko suuria. Eli onko tuossa koulukoneessa tarkoituksellisesti yritetty leimata maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka muutenkin ovat päässeet melko hyvin uutisiin kaikessa negatiivisessa. Siis onko tuo kritiikki oikeasti aiheellista, ja vetävätkö S2 nuoret koulujen tuloksia alaspäin. 

Vai onko syytä myös suomea kotonaan puhuvissa nuorissa itsessään sekä heidän opiskelumotivaatiossaan? Ja vaikka koulussa olisi 99% vieraskielisiä oppilaita, niin jokaisen oppilaan pitää itse omat tehtävänsä tehdä. Toki voidaan sanoa etä joissakin kouluissa varmasti on sellainen ilmapiiri, että siellä ei oppisi kukaan yhtään mitään. 

Miksi koulupudokkaiden lapsista tulee koulupudokkaita? He saavat kotonaan helposti mallin, missä koulutusta ei pidetä juuri minään. Tuo malli saattaa pitää sisällään myös sosiaalisen kokonaisuuden, missä kotona ei ole mitään opiskelurauhaa, ja samoin tuollainen nuori ympäröi usein itsensä samanhenkisellä joukolla, joka ei paljon aikaa koulussa viitsi käydä, kun ostarilla hengailu on paljon mukavampaa kuin koulukirjojen lukeminen.  

Ja tietenkin esimerkiksi se, että joku koulu saa aikaan hyvin menestyviä oppilaita houkuttelee kunnianhimoisia vanhempia sijoittamaan nuorensa tuollaiseen kouluun. Yleensä tuollaiset vanhemmat kannustavat nuoriaan opiskelemaan, ja he ymmärtävät sekä neuvovat nuoriaan, että opiskelu merkitsee todella paljon. Mutta sitten on vanhempia, joiden mielestä opiskelu on turhaa. He saattavat itse olla lyhytjännitteisiä, ja mennä niin sanotusti siitä missä on matalin aita.

Samoin voidaan suoraan kysyä, että tietävätkö maahanmuuttajat tai koulupudokkaiden lapset sitä, että mikä nyt ylipäätään on lukio, tai mihin tuo koulu, jota markkinoidaan jossain "paikkana mihin mennään miettimään mikä minusta tulee isona" oikeasti oikeuttaa? 

Eli heidän näkemyksensä mukaan koulujen jättäminen kesken on asia, joka kannattaa. Saahan esimerkiksi siivoojana tai apuhoitajana sellaisia summia, että korkeakoulua käyvä nuori varmaan kadehtii tuota siivoojaa. Mutta ehkä sitten kun mieleen tulee että korkeakoulu ei kestä koko loppuelämää, ja sitten kun sen on käynyt, niin ehkä koulutuksen merkitys avautuu myös muille. 

Koulu vaatii tietenkin oman aikansa lasten sekä nuorten elämästä. Jos nuoren kaikki aika menee johonkin muuhun kuten sosiaalisten sekä kehittävien harrastusten parissa, niin miten hän jaksaa enää koulua. Tai jos kotona ei koulua oikeasti arvosteta, eikä siellä kukaan saa rauhaa lukea, niin silloin varmaan alkavat oppimistulokset muuttua ala-arvoisiksi. Kun me kohtaamme Pisa-testien tulokset, niin silloin meidän on aika todeta että peruskouluissa on nyt jotain menossa pieleen. 

Toki peruskoulut ovat tasapäistäviä laitoksia, joissa ei oteta huomioon oppilaan kielitaidon heikkouksia tai esimerkiksi ADHDtä, niin kuitenkin meidän pitää sanoa, että ei yksi ihminen tai edes yhden kaupungin koulut saa aikaan sitä, että koko maamme Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Eli helsinkiläinen oppilas tuskin meluaa jokaisessa maamme koulussa. Joten onko jossain muualla vikaa? Onko jossain syntynyt sellainen asenne, että koulutusta ei juurikaan tarvita? Eli kannustaako joku meidän yhteiskunnassamme siihen, että koulut jätetään kesken eikä edes peruskoulua viitsitä käydä. 

Mutta sitten tietenkin meidän pitää kysyä, että onko tuossa barometrissa tai koneessa otettu oikeasti huomioon sitä, että käyvätkö oppilaat koulua, tai että onko noissa niin sanotusti huonoissa kouluissa eroteltu Suomea puhuvat nuoret erikseen omille luokilleen? Siis tuo asia tietenkin lisää eriarvoisuutta sekä samalla luo niitä paljon puhuttuja kuiluja eri nuorten välille, ja samoin jos ajatellaan että jos koulussa on yli puolet nuoria, jotka eivät puhua kotonaan suomea ja joiden kielitaito on sen takia puutteellinen, niin tietenkin noista kouluista ponnistaminen esimerkiksi lukioon on vähän hankalaa. Joten tietenkin meidän pitää esittää sellainen kysymys, että onko noiden koulujen mahdollisesti rauhaton opiskeluilmapiiri seurausta siitä, että noiden nuorten kotona ei koulutusta juuri arvosteta? 

Vai onko siellä myös ehkä opettajan taholla sellainen ilmapiiri, että "noista nuorista ei koskaan tule mitään", ja silloin tietenkin koulu tai koti saattavat aiheuttaa asenteellaan oppimistulosten alenemista. Kun keskustellaan esimerkiksi siitä, että millainen koulun pitäisi olla, niin ideaalinen koulu eroaa varmasti hyvin paljon siitä koulusta, jonka käytännön opetustyötä tekevät kohtaavat joka päivä, mutta jotenkin kaiken maailman koulubarometrejä voidaan pitää myös jotenkin tarkoitushakuisina. Eli onko tarkoitus jakaa nuoret heti ensimmäisellä luokalla kuumaan ryhmään, josta tulee jotain. Ja sitten loput pudotetaan kylmästi pois. Tai ehkä maahanmuuttajia syyllistämällä saadaan taas siirrettyä vastuuta jollekin toiselle. 

https://yle.fi/a/74-20019756