Mediaa koskeva laatuvaatimus on neutraliteetti. Eli toimittajien pitäisi käyttää tasapuolisesti kaikkia saatavissa olevia lähteitä. Mutta sitten kun puhutaan lähteiden käytöstä, niin unohdetaan että on valtioita joissa median tehtävä on toimia valtion johdon äänitorvena. Siis me lännessä olemme tottuneet median puolueettomuuteen, mutta mitä jos sitten valtion valvoma media on muutettu koneistoksi, jonka avulla ihmisiä leimataan valtion vihollisiksi.
Me olemme myös tottuneet poliitikkoihin, jotka antavat rakentavia lausuntoja. Mutta sitten me kohtaamme tilanteen, missä valtion johtaja uhkailee muita sodalla, ja toimii muutenkin vastoin kansainvälistä lakia, niin me olemme täysin uuden tilanteen edessä. Mitä jos toinen osapuoli rikkoo kansainvälistä lakia ensin törkeästi esimerkiksi hyökkäämällä itsenäiseen valtioon?
Me syytämme mielellämme USAaa siitä, että se hyökkäsi Irakiin. No Irak ensin hyökkäsi Kuwaitiin, joka on myös itsenäinen valtio. Vaikka Kuwaitin parlamentti teki päätöksen liittymisestä Irakiin, niin tuo päätös tehtiin varmasti pakon edessä. Siis pitääkö pakolla tehtyä päätöstä kunnioittaa? Kas siinä vasta loistava kysymys. Myöhemmin YK sitten asetti Irakiin lentokieltoalueet sekä väärin tulkittu tiedustelutieto sai aikaan oletuksen, jonka mukaan Irak kehitteli massatuhoaseita. Sen jälkeen USA hyökkäsi tuohon maahan, ja syrjäytti Saddam Husseinin.
No, ehkä osasyy tähän hyökkäykseen oli se, että Irakin johto vitkasteli kaikkien sille asetettujen ehtojen täyttämisessä, kohteli uskonnollisia vähemmistöjään melko ankarasti tai jopa mielivaltaisesti. Sekä tietenkin esteli asetarkastajien työtä kaikin tavoin. Vaikka Irakilaisia sotilaita ei osallistunut mielenilmauksiin, jotka kohdistettiin esimerkiksi IAEA:n tarkastajiin, niin niiden takana ilmeisesti oli Baath-puolue tai sen puolisotilaallinen haara, mistä voidaan vetää linja ainakin Saddamin lähipiiriin. Ja Irakin johtajan käytös tietenkin vuoden 2001 Terrori-iskujen kanssa kiihdytti halua syrjäyttää Saddam Hussein.
Siis ainakaan Saddam ei kauheasti tehnyt mitään sellaista, minkä avulla esimerkiksi biologisten tai kemiallisten aseiden valmistaminen voitiin suoraan todistaa loppuneen. Siis Irakissa ydinaseen kehittäminen loppui kun Israel tuhosi sen osiris reaktorin, mutta myöhemmin Saddam kehitteli tai valmisti suuren määrän sekä konventionaalisia fosgeeni- tai muita myrkkykaasuja kuten sinappikaasua, sekä hermokaasuja. Siis Irakin massatuhoaseet olivat lähinnä kemiallisia aseita, joita se oli ennen käyttänyt mm. omaa kurdivähemmistöään vastaan.
Venäjä aikoinaan sääti lain, jonka mukaan hyökkäyssota on kielletty. Sen takia tuota maata kiiteltiin YKssa. Mutta sitten kun katsomme esimerkiksi tuota Ukrainan tilannetta, niin Venäjä lähti tukemaan separatisteja, jotka julistivat Krimin, Luhanskin sekä Donetskin kansantasavallat itsenäisiksi. Ja sitten vain pyytämään Venäjää apuun. Sen jälkeen alueen johto julisti kansanäänestyksen, jonka mukaan nuo tasavallat liittyivät Venäjään. Ja sitten tietenkään Venäläisen näkökulman mukaan kyseessä ei ole muuta kuin oman alueen puolustaminen.
Kun puhutaan Venäjästä, niin silloin varmasti mieleen tulevat gallupit, joiden perusteella 60-90% venäläisistä on Vladimir Putinin takana. Tässä sitten varmasti myös muistellaan sitä, kuinka esimerkiksi Venäjän kansa yhdistyy lippunsa taakse. Mutta mitä tapahtuu, jos Venäjän kansalainen oikeasti sanoo jotain tuota Putinin sotaa vastaan? Se saattaa aiheuttaa hyvin ahdistavan tilanteen, kun sisäministeriön joukot potkaisevat kello 12 yöllä oven auki, ja konepistooli painetaan päätä vasten.
On asioita, joista me emme ehkä pääse koskaan eroon, ja sen asian nimi on YYA-Suomi. Tuolloin kauan sitten meillä oli media, jonka toiminta oli todella erikoista. Median neutraliteetti oli tuolloin sellaista, että ulkopoliittiset suhteet sekä varsinkin idänsuhteet olivat kaikki kaikessa. Jos ihminen sanoi jotain, joka ei miellyttänyt esimerkiksi tasavallan presidenttiä, niin hän joutui välittömästi hyvin ikävään mediatulituksen kohteeksi.
YYA n aikaan maassamme oli tietenkin oikeus olla kriittinen, mutta mitään mitä Neuvostoliitto sattui tekemään ei saanut tietenkään arvostella. Oli tapana että jos Neuvostoliitto jäi kiinni jostain ikävistä asioista, niin silloin myös länsimaiden ongelmista piti tehdä juttu, jossa kerrottiin kuinka epädemokraattinen länsimaa X sattui olemaan. YYA suomessa esimerkiksi rauhanmarsseissa vain USAn "Pershing"-ohjuksia sai vastustaa, Neuvostoliittolaisten SS-20 ohjusten kuvien näyttäminen rauhanmarsseilla oli kiellettyä.
Siis vaikka maassamme ei ollut sensuuria eikä myöskään esimerkiksi viranomaisilla ollut virallista oikeutta tehdä poliittisia pidätyksiä, niin kuitenkin väärät mielipiteet saattoivat aiheuttaa hyvin suuria vaikeuksia ihmisille. Eli heidät ikään kuin poistettiin yhteiskunnasta länsimaiden myötäilijöinä. Vaikka virallisesti ei ollut kysymys poliittisesta pidätyksestä, niin YYA Suomessa vääränlaiset kirjoitukset veivät henkilön suoraan hyllylle. Sotarikokset ovat aina hyvin ikäviä asioita, mutta kun esimerkiksi ajatellaan Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1978, niin olisiko sitten sieltä jäänyt jotain mahdollisesti putkissa tapahtunutta toimintaa raportoimatta?
Amnesty International on syyttänyt Ukrainaa siitä, että se sijoittaa joukkojaan kouluihin keskelle asutuskeskuksia. Irak sijoitti samalla tavoin joukkojaan asutuskeskuksiin, ja jos noihin joukkoihin isketään, niin se tietenkin vaarantaa siviilejä. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että jos joukot ovat erillään jossain pellolla, niin niiden tuhoaminen käy käden käänteessä. Amnesty syyttää myös vuonna 2014 Ukrainan sisällissodan osapuolia sotarikoksista, mutta kuten olen Twitterissä kirjoittanut, niin miksi nämä asiat ovat nyt tulleet mieleen?
Ukrainan tilanne on siitä mielenkiintoinen, että mitä olisikaan tapahtunut jos hyökkääjä olisi ollut USA? Miten suuria mielenosoituksia silloin olisi saatu aikaan? Tai ehkä Venäjää tai sen liittolaisia arvioidaan vähän eri kriteerien pohjalta kuin länsimaisia toimijoita. Nimittäin Israel ei ole ainoa maa maailmassa, missä palestiinalaisten asema on huono. Se on huono lähes kaikkialla. Mutta palataan taas aiheeseen, mikä liittyy hyökkäyssotaan. Milloin vieraan valtion kansalaisen saa oikeastaan mestata?
Mitä jos joku ihminen vain huutaa täyttä kurkkua kuolemaa kaikille länsimaille sekä julkisesti puolustaa terroria? Pitääkö länsimaiden vain katsella sivusta, jos joku hyväksyy terrorin, sekä tarjoaa terroristeille tukikohtia? Tai mitä jos valtion toiminta on sellaista, että pelkkä sana valtion johtoa vastaan tarkoittaa pidätystä sekä mahdollista kidutusta ja kuolemaa? Siis pitääkö meidän siis katsoa sivusta, jos joku valtio päättää että siellä saa tehdä mitä hyvänsä, jos sattuu kuulumaan poliisivoimiin, jos kohteena on henkilö, joka lähettää pari twiittiä, joissa arvostellaan valtion johdon tapaa toimia.
Siis tässäpä hyvä kysymys, koska myös sota joka kohdennetaan siviileihin on terroria. Jos tuhansia jonkun valtion kansalaisia tapetaan, niin valtion velvollisuus on puolustaa kansalaisiaan. Ja jos sitten puhutaan puhtaasti esimerkiksi terroristien tukijaksi ilmoittautuneen henkilön surmaamisesta salamurhassa, niin olisiko sitten vaihtoehtona oleva täysimittainen sota parempi?
Putinin masinoimat vakoojalait ovat laeista vaarallisimpia. Niiden perusteella henkilö voidaan tuomita sakkoihin, tai hänet voidaan leimata vakoojaksi, mikä tuo sitten vaikeuksia lähes jokaisella elämän alueella. Ja miten esimerkiksi työtön venäläinen maksaa 5000 euron sakkoja? Ja vaarana aina on se, että joku avaa esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tilin toisen nimiin, ja lähettää muutamia kriittisiä arvioita esimerkiksi viranomaistyöstä.
Vaikka ehkä ketään ei ole vielä tuomittu noiden lakien perusteella, niin jos laki on olemassa, niin silloin varmasti myös tuomioita voidaan sen perusteella jakaa. Ja jos esimerkiksi oikeudenkäyntikulut ovat kovin suuret, niin silloin niiden maksamisesta voi tulla vaikeuksia. Ja sitten voidaan tuo henkilö pidättää esimerkiksi sakkomuunnon perusteella. Eli koska henkilö ei maksa sakkoja, niin hänet haetaan kotoa, ja pannaan vankilaan. Tuo asia on tietenkin helpommin perusteltavissa kuin esimerkiksi pelkkä poliittinen pidätys.
Kuva:) https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2020/03/moskova-nakyma.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.