Koronatoimien kohdentamisesta

Koronatoimien kohdentamisesta

Kun keskustellaan siitä, mikä on oikea tapa käsitellä koronavirusta sekä mikä on oikea tapa esimerkiksi kohdentaa koronatoimia, niin silloin vastakkain ovat kulkutauti sekä esimerkiksi lasten sekä äänestäjien edut. Eli onko esimerkiksi kohtuullista vaatia sitä, että lapset voivat aloittaa koulun lähiopetuksessa, jotta he edes näkisivät ketä heidän luokallaan on? Siis lapset eivät voi olla samaan aikaan kotona että koulussa. Ja samalla tietenkin myös yhtenä koulupäivänä voi saada sen kamalan delta-variantin. 

Mutta kyllä tuon variantin voi saada myös jääkiekkotreeneissä, tanssitunneilla, ostoskeskuksessa, armeijassa, ravintolassa, herätysliikkeiden juhlissa sekä  kirkonmenoissa. Ja jos sitten esimerkiksi armeijassa tulee vastaan henkilöitä, jotka ovat saaneet koronan päivää ennen kuin astuvat palvelukseen, niin silloin eteen tulee tilanne, missä myös ainakin rokottamattomat sotilaat saavat koronan. Koronan saamiseksi riittää lähikontakti sairastuneeseen. 

Kun ihmiset viettävät viimeisiä lomapäiviä, niin silloin riski saada korona on hyvin suuri. Ja siksi on pelko siitä, että korona tarttuu myös työpaikoilla sekä kouluissa. Sitä myös sitten pelätään, ja korona leviää todella tehokkaasti kontaktien välityksellä. Joten jos sitten rajoituksista halutaan kaikki teho irti, niin silloin myös yksityisten urheiluseurojen sekä muiden tapahtumien järjestäjien pitäisi sulkea ovensa. 

Tai onko kohtuullista, että esimerkiksi ravintoloita suljetaan tai niiden aukioloa rajoitetaan eri tavalla kiihtymis ja leviämisvaiheen alueilla? Siis miksi kaikkia kapakoita ei suljeta, sekä oppilaita määrätä etäopetukseen kuten ennen on tehty? Kun ajatellaan että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, niin silloin aina vastakkain ovat lopulta se, että vaatiiko hyvinvointi ehkä muutakin kuin Netflixiä sekä etänä pidettäviä palavereja? 

Siis vastakkain ovat muu hyvinvointi sekä koronaviruksen aiheuttama uhka. Ja aina on ihmisiä jotka muistavat että esimerkiksi AIDS-virus ei aiheuttanut samaa paniikkia tai tarvetta sulkea yhteiskuntaa, vaikka tuolloin myös oli ihmisiä kuollut tähän tautiin. Tuolloin ei vielä tiedetty, että AIDS-virus ei tartu ilman välityksellä. Mutta tuolloin ei yhtään kauppaa tai yökerhoa suljettu siksi, että joku on kuollut immuunikatoon. 

Tietenkin delta-variantti on hyvin vaarallinen tauti, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta kuten tiedämme, niin elämme ankeita aikoja, jonka takia meidän pitää sitten jossain vaiheessa ryhtyä suhteuttamaan koronaa esimerkiksi siihen, mitä joku muu virus on aiheuttanut. Pitäisikö meidän jokaisen oikeasti vähän hellittää omista periaatteistaan ja ottaa rokote, vaikka se olisi vakaumuksemme vastaista. Tai ehkä meidän pitäisi vähän aikaa välttää terasseja sekä pysyä iltaisin kotona, vaikka se tarkoittaisi että viimeiset lomapäivät menisivät hukkaan. 

On varmasti hyvin ikävää luettavaa, että koronatartuntoja on maassamme lähes tuhat, mutta samalla meidän pitää muistaa se, että vaikka korona tietenkin on hyvin dominoiva osa uutisista, niin se ei ole kuitenkaan koko elämä. Eli meidän pitää välillä tehdä muutakin kuin vain lueskella sitä, kuinka monta korona tartuntaa tänään on kirjattu, eikä tavallinen ihminen voi muuta tehdä. Paitsi tehdä etätyötä, käyttää maskia pestä kädet sekä samalla muistaa turvavälit. Mutta ennen kaikkea rokote olisi varmasti oikea tapa ainakin vähentää omaa mahdollisuutta joutua sairaalahoitoon.