Täytyykö vähemmistöjen oikeuksia tukeakseen kuulua itse kyseiseen vähemmistöön? Vastaus on että ei tarvitse. Riittää että henkilö osoittaa tukensa tasa-arvolle sekä kohtelee muita ihmisiä siten, kuin hän haluaisi itseään kohdeltavan. Eli osoittaa huomaavaisuutta myös sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka tekevät asioita, joita hän itse ei tee. Ja kohtelee muita ihmisiä kohteliaasti sekä huomaavaisesti, vaikka näiden elämäntapa ei olisi sama kuin oma elämäntapa. Samoin tietenkin ihmisen pitäisi myös muistaa se, että jos hän katsoo muualle, kun toista syrjitään tai pahoinpidellään, niin samalla hän tukee syrjimistä sekä katuväkivaltaa.
Helsinki Pride on takanapäin, vaikka en itse tuohon tapahtumaan osallistunut. Kuitenkin tässäkin tapauksessa Helsinki on täyttynyt sateenkarilipuista sekä enemmän tai vähemmän seksuaalisiin vähemmistöihin viittaavista mainoksista. Samoin Pride-tapahtumaa on markkinointialustana hyödyntänyt joukko yrityksiä. Ja tästä sitten voidaan vetää sellainen johtopäätös, että yritykset käyttävät tällaisia tapahtumia erilaisten kaupallisten tuotteiden markkinointiin. Ja sitten varmasti joku huomauttaa näitä mainostajia niin sanotusta "pinkkipesusta".
Itse muistan että esimerkiksi joskus kauan sitten tietyissä vaatemerkeissä oli myös sateenkaaria, ja yllättäen joku sitten kehitti ajatuksen, että nuo vaatemerkeissä olevat sateenkaaret olivat jotenkin homojen merkkejä. Siis kun tuollainen tuote ostettiin tavallisesta suomalaisesta kaupasta joskus 1980, niin silloin ei kyllä kukaan tuosta asiasta muistanut mainita myyntitapahtuman yhteydessä. Ja olisiko jonkun 12-vuotiaan edes tuolloin pitänyt tuota asiaa tietää?
Tuolloin joku sai yllättäen kokea sellaisia reaktioita, joita ei voi kukaan normaali ihminen kuvitella. 1980-luvulla Hitleriä sekä holokaustia, jonka yhteydessä surmattiin miljoonia sekä etnisiin että seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvaa kammoksuttiin eikä rasismia virallisesti hyväksytty. Mutta samalla kuitenkin seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuvaa yllyttämistä sekä vihapuhetta ei jostain syystä samaisteta rasismiin.
Eli eikö myös seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien kiusaamista sekä uhkailua pitäisi käsitellä samalla tavalla kuin rasismia yleensäkin? Eli kaikkinainen vihapuhe pitäisi kieltää sekä diskriminoida, koski se henkilön uskonnollista, poliittista tai muuta vakaumusta tai seksuaalista suuntautumista, koska toisen uhkaaminen nyt vain sattuu olemaan ruma teko. Ja se että työpaikat sanoutuvat irti rasismista sekä syrjinnästä on erittäin tärkeä asia. Se että mielipiteet varsinkin seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi tietenkin on joillekin vähän vaikea hyväksyä.
Ennen kun riitti että joku vanhempi mies tai nainen ei voinut jotain asiaa hyväksyä, niin hän soitti poliisit paikalle. Samalla tietenkin unohtui se, että mikä oikeus toisella on pitää omaa mielipidettään niin tärkeänä, että muiden pitää sitä aina kunnioittaa, ja sovittaa omat mielipiteensä noiden ihmisten mielipiteisiin? Ja miksi kaikissa asioissa pitää aina haastatella ääriryhmiä? Tai huomautettava esimerkiksi noiden sateenkaaritunnusten käytöstä markkinoinnissa? Mitä jos joku muu ei voinut noiden ihmisten mielipidettä hyväksyä?
Tuolloin meidän pitää kysyä, että onko tuo "pinkkipesu" niin kauhean laitonta tai moraalitonta kuin sen halutaan olevan. Me tiedämme sen, että ihminen ei itse määrää kaikista asioista, mitä hän tekee tai miten hän suuntautuu. Eli miksi jotkut näkevät näissä tapahtumissa vain asioita, joita he eivät voi hyväksyä? Ja miten paljon me muut näemme tai koemme päivittäin asioita, joita meidän on vaikea hyväksyä? Kun puhutaan syrjinnästä, niin tietenkin varsinkin kaupan alan toimijat pelkäävät syrjimistä, koska se pelottaa asiakkaita.
Kaikki siis pyörii sellaisen kysymyksen ympärillä, että onko oikein käyttää vähemmistöä markkinointimateriaalin kohderyhmänä? Tässä tullaan sitten seuraavaan kysymykseen, eli voiko ihminen kannattaa oikeasti seksuaalista- ja muuta tasa-arvoa ja olla silti itse noiden vähemmistöjen ulkopuolella? Eli vaatiiko oikeasti jonkun asian hyväksyminen sitä, että henkilö itse kuuluu kyseiseen viiteryhmään? Kun me puhumme tuosta joitakin ihmisiä ärsyttävästä ilmiöstä, niin nykyään yksikään yritys ei voi suoraan lähteä markkinoimaan muuta kuin sitä, että kuinka mukavia ne oikeastaan ovat. Jos kauppaa ei koeta mukavana, niin se vie asiakkaat.
Jos kaupassa asioiminen koetaan epämukavana, niin silloin kauppa menettää hyvin nopeasti asiakkaita. Syrjinnässä on sellainen aspekti, että se alkaa nopeasti eskaloitua. Aluksi syrjinnän kohteet ovat joitakin mustia tai vähemmistöön kuuluvia, mutta lopulta syrjimiseen riittää syyksi se, että henkilö käyttää väärän värisiä sukkia. Itse olen sitä mieltä, että Helsinki Pride on osa sellaista kulttuuria, joka vastustaa kaikenlaista syrjintää.
Siis nykyään asenteet kaikenlaista syrjimistä kohtaan on hyvin kielteinen, ja se että joku ministeri saa potkut siksi, että hän on kertonut muutaman natsi-aiheiden vitsin on osoitus siitä, että maassamme on tapahtunut muutos. Tuo muutos on myös polarisoinut yhteiskuntaamme tavalla, mikä ei ehkä ole sopusoinnussa sen kanssa, mihin olemme tottuneet. Samaan aikaan kun Perussuomalaiset kohoavat toiseksi suurimmaksi puolueeksi, joka ehkä vielä pääsee kokoamaan hallitusta, niin samalla sen ongelma on myös polarisaatio.
Eli vaikka puolue olisi suurin ja kaunein, niin se ei kuitenkaan ainakaan kovin helposti aikaan tilannetta, jossa se voisi yksin muodostaa hallitusta. Ja pahimmillaan muut puolueet etääntyvät kyseisen puolueen arvomaailmasta, mikä saattaa tarkoittaa sitä että puolue jääkin yksin. Ja jos ajatellaan esimerkiksi Orpon hallitusta, joka vie asumistuen niiltä, jotka asuvat omistusasunnoissa, niin tuollainen leikkaus tuntuu erittäin suurelta, jos henkilö sattuu elämään Kelan tuilla. Ja ehkä sitten saattaa käydä niin, että jotkut puolueet vielä katuvat tähän hallitukseen menoa.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pinkkipesu-on-kaukana-tasa-arvosta-monet-yritykset-tekevat-voittoa-vahemmistojen-kustannuksella/607d429f-3b8d-4cd0-aa40-0121ad6f2c49
