Vaalipiirejä sekä likaista peliä.

 

USAn sisäpolitiikassa eletään nyt kautta, jossa likaisia temppuja käytetään tehokkaasti sekä vastakkainasettelua korostetaan kaikin tavoin. Eli myös demokraatit ovat käyttäneet rumia keinoja. Ja yksi rumista keinoista on vaalipiirirajojen muuttelu sen puolueen hyväksi, joka sattuu silloin olemaan sen ja sen osavaltion suurin puolue. Se mitä tuo asia sitten parhaimmillaan tai pahimmillaan vie on tietenkin pienemmän puolueen mahdollisuudet saada yhtään ehdokastaan läpi. USAssa noudatetaan englantilaista vaalitapaa, jonka mukaan jokaisesta vaalipiiristä valitaan yksi ehdokas liittovaltion päättäviin elimiin. 

https://yle.fi/a/74-20193766

Se mikä tässä sitten on edessä saattaa olla tilanne, jossa republikaanien enemmistö kongressissa muuttuu hyvin pieneksi, tai toinen kamareista, eli senaatti tai edustajainhuone ajautuu demokraateille. Tämä asia ei varmaan ole Trumpin kannalta paras mahdollinen, koska jos vain ero vastapuoleen on vain parin edustajan verran, niin se saattaa vaikeuttaa päätöksiä, joissa vaaditaan tiettyä määräenemmistöä. Vaalipiirien säätämistä pidetään tietenkin esimerkiksi Suomen mediaoissa lyhytnäköisenä toimintatapana, ja tietenkin puolueiden valtasuhteet saattavat kääntyä ympäri. 

https://yle.fi/a/74-20192509

Mutta se että Trump on 79 vuotias saa aikaan sen, että hänelle saattaa riittää aivan hyvin se, että tuo vaalipiirijako takaa hänelle itselleen vallan. Ja sitten muut saavat miettiä, mistä he omat äänestäjänsä aikovat hankkia. Eli tuo vaalipiirien säätämisellä taattu valta voi tietenkin hyödyttää Trumpia itseään, mutta nuoremmat poliitikot eivät siitä ehkä samalla tavalla hyödy, kuin Trump hyötyy. Vanhoilla ihmisillä on varaa olla lyhytnäköisempiä kuin nuorilla. Kun sitten puhutaan siitä, mitä Trump ja hänen vastustajansa aikovat tehdä, niin varmasti verojen kevennys hyödyttää suurituloisia, kun taas esimerkiksi ilmainen joukkoliikenne hyödyttää pienituloisia. 

https://yle.fi/a/74-20193741

Ja aina voidaan ehdottaa melkein mitä tahansa, jos tiedetään että vastapuoli äänestää oman ehdotuksen kumoon. Trumpin hallinto siis on ehkä ajatellut pelata pelejään siten, että kongressissa vastustetaan heidän jokaista sanaansa, ja sitten ihmisten huomio käännetään siten, että vastapuoli torpedoi tarmokkaan presidentin määräykset byrokratialla. Näin saadaan syy omaan tehottomuuteen vieritettyä suoraan vastapuolen syliin. Periaatteessa tilanteessa, jossa edessä on vain vaikeita päätöksiä on helppoa sysätä nuo päätökset vastapuolelle. Trumpin kannatus on laskenut. Se ei ole hyvä asia, kun ajatellaan tulevia kongressivaaleja. Joten aina on mukavampaa antaa epäsuositun presidentin ja hänen hallintonsa jatkaa uurastustaan, kuin päästää heidät pois tilanteesta, joka ei ehkä ole kaikkein mukavin mahdollinen. 

Demokraatit antoivat hallinnon sulun yhteydessä kumman helposti periksi Trumpin edessä. Eli jokainen tällaisiin asioihin liittyvä teko on oikeastaan poliittista taktikointia. Voi olla että Trumpin hallinto on tahallaan pitkittänyt hallinnon sulkua tai ajatellut pitkittää sitä siksi, että he voisivat kääntää ihmisten huomion pois muista asioista. Tai sitten he voivat riitelyyn vedoten keskittyä riitelyyn, eikä heidän tarvitse tehdä kaikkia mahdollisia Agenda 2025teen kuuluvia päätöksiä. Joten demokraattien kannalta oli järkevää antaa periksi, jotta Trumpin hallinto pääsee seuraavan suuren kysymyksen pariin. Eikä pahamaineinen seksirikollinen Epstein jätä Trumpia rauhaan. Demokraattien julkaisemissa Sähköposteissa sanotaan, että Trump tiesi Epsteinin harjoittamasta toiminnasta. Eli hän "tiesi tytöistä". Joten varmaan tällaisetkin asiat merkitsevät paljon. 

https://yle.fi/a/74-20192509

https://yle.fi/a/74-20193741

https://yle.fi/a/74-20193766

Olisiko meidän pitänyt ostaa droneja F-35n sijasta?

Yllä: Anduril YQF-44

F-35 vastaan dronet, kumpi on parempi. Vastaus on sitten erikoinen. Dronet eivät suoraan korvaa hävittäjiä, mutta aiheuttavat uuden uhan, joka on vakavasti otettava huomioon. Suurilla parvilla tapahtuvat drone-iskut ovat hyvin ikäviä asioita, koska vaikka droneja ammutaan alas melko paljon, niin ne saavat silti aikaan erittäin suurta tuhoa. Tai siis vaikka drone itsessään sisältäisi esimerkiksi vajaa 10 kilogrammaa räjähteitä, niin osuessaan esimerkiksi tutkaan tai johonkin hävittäjään voi tuo drone saada aikaan todella pahaa jälkeä. 

Taisteludroneja on olemassa monenlaisia. On olemassa kamikaze droneja, ja sitten on droneja jotka pommittavat ja ampuvat ohjuksia. Ja on olemassa kamikaze-droneja tai risteilyohjuksia joissa on esimerkiksi tutkamaaleihin hakeutuvia ohjuksia. Samoin on olemassa myös tavallisista hävittäjistä muutettuja droneja, joita voidaan käyttää kamikaze-tehtäviin. Eli tuollainen, mahdollisesti IT-ohjusten maaliksi suunniteltu laite voidaan myös lentää päin jotain kohdetta. 

Hitaasti lentävät dronet aiheuttavat ongelmia hävittäjille. Eli on olemassa mahdollisuus, että noita droneja käytetään myös houkuttimena. Jos sitten hävittäjä käy niiden kimppuun, niin ne voivat joko yrittää törmätä tuohon hävittäjään. Tai sitten nuo hävittäjät voivat joutua vastapuolen hävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, kun ne joutuvat hidastamaan. Toisaalta droneissa olevat tekoälyt voivat säätää lennokkien nopeutta tilanteen mukaan. 

Eli dronessa voi olla esimerkiksi jopa jälkipolttimella varustettu suihkumoottori. Tai sitten potkurikäyttöinen drone voidaan varustaa apuraketilla, joka käynnistetään juuri ennen hyökkäystä. Ja juuri tuollaisia välineitä voidaan käyttää myös hävittäjiä tai helikoptereita vastaan. Dronet voidaan varustaa myös esimerkiksi pienillä Stinger- ohjuksilla tai niiden venäläisillä vastineilla, ja nuo pienet ohjukset voivat vahingoittaa jopa isoja lentokoneita erittäin pahasti. Eli pahimmillaan Geran-3 tyyppinen drone varustetaan SA-14 Gremlin (9K34 Strela-3) ohjuksin, jolloin niiden avulla voidaan vaurioittaa tai jopa tuhota hävittäjiä. 

Samoin hitaat, dronejen tuhoamiseen tarkoitetut koneet ja helikopterit voivat olla helppoja saaliita vastapuolen hävittäjille. 

Kun iskuun osallistuu ehkä tuhansia droneja, niin silloin niiden tuhoaminen voi olla vaikeaa, koska yhtään dronea ei saa päästää läpi puolustuksesta. Esimerkiksi sähkönjakeluun tarkoitettuja muuntamoita vastaan on helppoa hyökätä jopa taskukokoisella dronella. Samoin pienikin drone jossa on erittäin kuumana palavaa polttotaisteluainetta kuten termiittiä kykenee polttamaan reikiä yliäänikoneiden runkoon. Vedenalaiset droneparvet voivat myös tehdä reikiä isonkin sukellusveneen runkoon. 

Eli vaikka droneja saataisiin ammuttua alas, niin kuitenkaan niistä ei yksikään saisi päästä läpi. Samoin jos droneja käytetään tuhansittain, niin puolustajalta loppuvat ammukset. Se että Venäjän pitkän matkan droneissa ei ole tekoälyä käytössä on Ukrainalle suuri onni. Nykyisin on kehitetty tai kehitteillä esimerkiksi kuljetuskapseleita, joiden avulla raketteja voidaan käyttää toimittamaan lasteja kaukaisissa maissa oleville sotilaille tai jossain viidakossa toimiville tutkijoille. 

Noiden kapselien avulla voidaan toimittaa myös droneja esimerkiksi valtameren toiselle puolen. Samoin on esitetty malleja joissa pitkän matkan ohjuksiin kiinnitetään esimerkiksi tutkamaaleja vastaan tarkoitettuja ohjuksia tai ilmataistelu-ohjuksia. Nuo ohjukset voidaan vapauttaa vihollisen yläpuolella tai pudottaa jopa satelliitista. Ja ne voivat olla hyvin vaarallisia, varsinkin jos niitä käytetään suurta lentokoneryhmää vastaan. Tuollaiset ilmataisteluohjukset voidaan asettaa ballististen ohjusten taistelukärjen yhteyteen, ja niillä voidaan hyökätä vastustajan tutkia tai hävittäjiä sekä pommittajia vastaan. 

Kun nuo kapselit ovat palanneet ilmakehään, niin dronet voidaan vapauttaa. Eli periaatteessa noita droneja ei tarvitse ehkä kohta edes ohjata. Riittää että niihin on ohjelmoitu kohde, jota vastaan niiden pitäisi hyökätä. Toisaalta esimerkiksi lanka-ohjattuja droneja voidaan ohjata siten, että ohjausyksikkö ja dronet tuodaan alueelle, ja sitten ohjausyksikkö liittää suoraan internetiin. Tai sitten yksi droneista voi toimia ohjausyksikkönä joka kommunikoi maa-aseman kanssa joko valokaapelin tai laserin kautta. 

Aikoinaan uskottiin että esimerkiksi elektroninen sodankäynti voi estää dronen käytön. Mutta esimerkiksi tekoälyn ja konenäön kehittyminen tekee myös ainakin osasta häirintää tehottomia. Samalla jos sitten ajatellaan varsinaisia EMP aseita, joiden teho on niin suuri, että se yksinkertaisesti polttaa tuon dronen mikorpiirejä, niin silloin ei kuitenkaan omia koneita saa olla tuon ilmeisesti mikroaaltoihin perustuvan keilan sisällä. Nimittäin EMP-aseet vaikuttavat myös omiin koneisiin. Mikroaaltokeila voi pudottaa kokonaisen droneparven yhdellä kertaa. Ja tuota asetta vastaan ei dronen pieni koko auta. Mutta tuota asetta pitää käyttää oikealla hetkellä.  

Mutta drone ei siis edelleenkään ole ainoa mahdollinen väline. Eikä ainakaan vielä pelkkä droneihin panostaminen riitä. Eli edelleenkään ei kannata panostaa vain yhteen asejärjestelmään. Toisin sanoen, jos esimerkiksi joku taistelukentän päällä leijuva lentokone pudottelee droneja laserilla, niin silloin sen kimppuun voidaan hyökätä esimerkiksi hävittäjällä.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/86e7315b-3a28-4444-8b9c-f7332a32ea7e

https://yle.fi/a/74-20177026

https://www.twz.com/air/a-29-super-tucano-light-attack-aircraft-being-pitched-as-drone-hunter

https://www.twz.com/space/arc-orbital-supply-capsule-aims-to-put-military-supplies-anywhere-on-earth-within-an-hour

https://en.wikipedia.org/wiki/9K34_Strela-3

https://en.wikipedia.org/wiki/Anduril_YFQ-44

Miksi eräiden päätösten pitkän aikavälin vaikutukset huomioidaan vasta nyt?

Kun maassamme otettiin käyttöön malli, jossa yhtiöt esittävät tilinpäätöksensä kolmen kuukauden välein, niin se tietenkin houkutteli joitakin johtajia tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä. Eli se että henkilö sai kolmen kuukauden aikana aikaan kaikkien aikojen huipputuloksen näytti hyvältä hänen CV:ssään. Mutta tuo asia sitten tietenkin sai aikaan ajatuksen, että jos tuo tulos saadaan aikaan esimerkiksi keplottelemalla laskujen maksupäivissä tai antamalla paljon vapaata omille työntekijöille samalla, kun laskutuksesta saatavat rahat päätyivät tileille, niin jos johtajalla oli mahdollisesti edessä työpaikan vaihto, niin hän saattoi sysätä tuota mallista seuraavat ongelmat seuraajansa niskoille. Eli esimerkiksi tämän tilausvahvistuksen eli tilinpäätösmallin haittavaikutuksia ei tuolloin kauan sitten tutkittu tarpeeksi, tai onko koskaan kukaan edes muistanut mainita sitä, että tuollainen malli on ylipäätään mahdollinen. 

Samoin se, että jos vielä kolme kuukautta pyöritetään samoja vanhoja koneita, niin se antaa säästöjä. Mutta samalla se tietenkin sysii vanhentuneen tuotanto-ekosysteemin aiheuttamia ongelmia vain seuraaville johtajille. Ja tuotannon uudistaminen tietenkin tarkoittaa sitä, että noihin uusiin välineisiin on investoitava. Nuo investoinnit sitten laskevat yhtiön tulosta. Eli tuolloin ei huomioida sitä, että mitä pitkäaikaisia vaikutuksia vanhentuvalla ja tehottomalla tuotanto-infrastruktuurilla on. Sen sijaan säästöjä, joita investoinnit aiheuttavat on kiitettävästi huomioiti. 

Samalla ei etätyön kohdalla myöskään huomioida kuin esimerkiksi etätyön haittavaikutuksia. Eli mitään hyvää ei etätyössä edes haluta nähdä. 

Etätyön pitkäkestoiset haittavaikutukset ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua. Näin sanoo suomalainen media. Ja siitä sitten pääsemme miettimään sitä, miten paljon lyhytjännitteisiä päätöksiä on maassamme oikeastaan tehty. Samoin voimme miettiä sitäkin, miksi noiden muiden päätösten pitkän kantaman vaikutuksia ei olla samalla tavalla käyty mediassa läpi, kuin mitä etätyön pitkäaikaisvaikutuksia on pohdittu. Kun puhutaan esimerkiksi ICT-alasta, sekä yhteen aikaan vallalla olleesta IT-palveluiden ulkoistamisboomista, niin tuolloin puhuttiin usein siitä, kuinka paljon palkkakustannuksissa "nörttien siirtäminen pois nurkista" millinkin sattui säästämään. Tuolloin tietenkin unohdettiin sellainen asia, että tuo työn ulkoistaminen suurille toimijoille saattoi tietenkin maksaa vähemmän, niin se tuo eteemme toisen ongelman. Eli emme tunne noita ihmisiä, joille annamme pääsyn tietoihimme. 

Mutta samalla tärkeämpi asia eli se, että silloin jos olemme ulkoistaneet jonkun palvelun toiselle yhtiölle, niin silloin me emme edes pääse tarkastamaan sitä, mikä tuon toisen yhtiön, eli alihankintana ICT-palveluita tarjoavan yrityksen työntekijöiden koulutus tai osaaminen sattuu olemaan. Tai sitäkään emme pääse varmaan katsomaan, että ketä muita noissa toimistoissa istuu, kuin vain ne hymyilevät työntekijät, joiden kuvia saamme ihastella päivittäin. Se että saamme jotain tietoa yrityksen periaatteista ei tarkoita sitä, että nuo periaatteet oikeasti toteutuvat. Ja vakoilun maailmassa on tärkeää myös se, mitä ei muisteta mainita. 

Ja samalla emme voi oikeastaan vaikuttaa siihen, mihin tuo yritys oikeasti varastoi tietoa. Eli jos palvelun tarjoaja istuu vakkapa Tshekin tasavallassa, niin se ei takaa sitä, että palveluntarjoajan serverit sijaitsevat oikeasti tuolla Prahan kaupungissa. Vaan ne voivat sijaita esimerkiksi Pekingissä, Shanghaissa tai Moskovassa, ja RAID-teknologia mahdollistaa datan kopioinnin esimerkiksi Moskovaan. Tuo asia varmaan ei ole tullut mieleen silloin, kun palveluita lähdettiin ulkoistamaan. Eli jos palvelut sijaitsevat pilvessä, niin joku voi sen kautta kopioida tärkeimmät tietomme jonnekin kauas paikkaan, jota emme voisi edes pahimmissa painajaisissamme kuvitella. 

Mikrotuen kohdalla tilanne on mennyt siihen, että mikrotukea annetaan paljon erityisesti verkon takaa etänä, mikä tietenkin rajoittaa mahdollisuuksia antaa ohjausta paikan päällä. Se että vieras yhtiö antaa jotain palveluita tarkoittaa sitä, että tuo palvelun tarjoaja tarjoaa sopimusta, jossa määritellään tarkasti se, että mitä tuo yhtiö tekee, ja mitä se ei tee. Joten kun jotain palveluita pyydetään, niin tuo langan päässä oleva henkilö katsoo ensin, että kuuluuko tuo pyyntö sopimuksen piiriin, ja sitten vasta hän saa luvan tehdä asioita. Ehkä tuota asiaa ei pidetä mitenkään tuottavuutta rajoittavana tekijänä, kun sopimuksessa lukee, että palveluita tarjotaan siten, että ensin katsotaan listoista, että mitä palveluita kuulu sopimuksen perushintaan, ja mistä sitten laskutetaan erikseen. Eli peruskäyttäjä ilmeisesti osaa kuvailla tarvitsemansa palvelun siten, että sen sisältö tunnistetaan välittömästi joko lisämaksulliseksi tai perushintaan kuuluvaksi. Mutta se ei ehkä ketään kiinnosta. Kun me sitten ulkoistamme erilaisia palveluita, niin se ei tarkoita, että noita palveluita ei tarvita. 

Samaan aikaan kun paasaamme siitä, että miksi me luovutamme tärkeää tietoa USAaan, niin emme edes välitä siitä, että kuka pääsee meidän vaalijärjestelmäämme. Eli siirrämme hymyssä suin oman vaalijärjestelmämme Amazonin pilvipalveluiden päälle pyörimään, koska haluamme edistää EUn ja Suomen riippumattomuutta Microsoftista. Amazon on toki upea ja tunnettu kumppani, jonka oikeusministeriömme on varmaan tarkan harkinnan perusteella valinnut yhteistyökumppaniksi. Mutta tuo järjestelmä sattuu kuulumaan yritykselle, jonka päämaja sijaitsee Seattlessa Washingtonin osavaltiossa, eli kotimaana on jälleen kerran USA. Se että haluamme ravistautua irti USAn ylivallasta ei oikein istu tähän malliin, jossa tärkeitä palveluita ostetaan USAn yhtiöiltä. Kun puhutaan esimerkiksi tuotteista, joita USAn teknoylivallasta vapautuminen vaatii, niin me emme EUssa ilmeisesti kehittele mitään sellaisia jokapäiväisiä toimistotuotteita, joiden avulla voimme edes ajatella vapautuvamme Microsoftin tuotteiden käytöstä. 

Se että ICT palveluita ulkoistetaan yksityisille yritykselle ei vapauta niitä valtiollisesta ohjauksesta. Eli jos joku tuomari nyt antaa esimerkiksi NSAlle oikeuden tarkastaa jotain tietoja, joita on noille palvelimille asetettu, niin se varmasti tarkastaa nuo tiedot. Mutta jos lähdetään Kiinaan asti, niin tuossa maassa turvallisuusviranomaisilla on rajaton oikeus tutkia esimerkiksi kovalevyjä ja palvelimia, eikä heillä tarvitse olla erikseen lupaa tuohon toimintaan. Samalla nuo viranomaiset hankkivat tietoja kansanarmeijan käyttöön. Eli pahimmassa tapauksessa me länsimaiset toimijat olemme itse antaneet kansanarmeijan uudet välineet Kiinan käyttöön. 

Miksi joku tekee murhan?

 

Miksi kaikki eivät kykene hallitsemaan väkivaltaisia fantasioitaan? Mikäli ajatellaan tilannetta, missä joku kutsuu murhaajan kotiinsa, ja sitten tuo suhde päätyy lehtien otsikoihin, niin aina mieleen tulee kysymys, että mitä tuo murhaaja on tehnyt vakuuttaakseen tuon uhrinsa? Tässä luin jutun YLEn sivuilta siitä, miten jotkut ihmiset omaavat fantasioita murhista. Ja samalla tietenkin pitää huomioida sekin asia, että ihminen on väkivaltainen laji. Suurimmalla osalla ihmisistä on noita fantasioita tai ainakin toiveita siitä, että joku heidän vihamiehensä kuolisi, mutta he ovat kyenneet hallitsemaan tunteensa, mutta miksi kaikki eivät kykene tuohon, vaan antavat väkivallan purkautua tekona, jota voimme kauhistella lukiessamme siitä jostain iltapäivälehden lööpistä. 

Kun mietimme esimerkiksi siitä että pitääkö murhaa koskevista ajatuksista puhua julkisesti, niin sanotaan että joku voi käyttää noita ajatuksia tai tietoja niistä hyväkseen. Eli joku joka oikeasti haluaa jonkun kuolevan voi esimerkiksi saadessaan tietää jonkun salaisista ja likaisista fantasioista käyttää noita tietoja hyväkseen, eli tehdä vaikka murhan jonka hän vyöryttää toisten niskoille. Juuri tuollaisten tapausten takia esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kanssa  työtä tekevillä henkilöillä on vaitiolo-velvollisuus asiakkaistaan tai potilaistaan. 

Mutta suuri kysymys on se, miksi kaikki eivät kykene hallitsemaan tunteitaan. Miksi joku vaanii henkilöä tuntikausia tappaakseen tämän? Murha on äärimmäinen väkivaltarikos. On tietenkin olemassa tapauksia että henkilö on ollut mustasukkainen tai hänelle on maksettu väkivallasta, mutta kuitenkin esimerkiksi mustasukkaisuus ei ole selitys tapauksille, jossa täysin tuntematon henkilö tappaa toisen. Mustasukkaisen henkilön ajattelutapa on se, että he saavat hakata toista miten heitä huvittaa.  Usein he perustelevat tekojaan halulla "opettaa tai kouluttaa" uhriaan. Uhriksi voi tietenkin mustasukkaisuuteen liittyvissä väkivalta- ja murhissa päätyä myös joko entinen aviomies, tai tuleva kilpakosija. Joka voi olla toki nais- tai miespuolinen.

Toki joskus nainen voi käyttää asemaansa hyväkseen, ja kertoilla keksittyjä tarinoita siitä, kuinka heidän poikaystävänsä lyö heitä, vaikka nämä tarinat eivät olisi muita kuin valheita. On naisia jotka haluavat katsella kun entistä seuralaista "koulutetaan". Tai kuten Hitchcockin elokuvissa kohtalokas nainen saattaa yllyttää uutta elämänkumppania suoraan murhaamaan entisen kumppaninsa. Eli ihmismieli on koukeroinen ja synkkä paikka, vaikka emme sitä ehkä muista. Me emme usein puhu siitä, millaisia asioita ihminen voi miettiä sen hymyn takana jonka me näemme edessämme. Hymy saattaa olla vain naamio, jonka takana on jotain synkkää ja pelottavaa. 

Jos ihmistä alistetaan jatkuvasti, niin jossain vaiheessa häneltä loppuu jaksaminen. Mutta se ei suinkaan selitä kaikkia mahdollisia murhia. Jos ihminen surmaa jonkun sattumanvaraisen uhrin, niin silloin kyseessä ei ole kosto. 

Rikos on motiivi, yllyke sekä tilaisuus. Motiivi ja tilaisuus eivät tee ihmisestä rikollista. Mutta jos tuohon yhtälöön lisätään yllyke, niin silloin henkilö saattaa astua viiva ylitse, ja tehdä asioita, joita emme voi kuin kauhistella. 

Usein kaikki lähtee liikkeelle siitä, että toinen tekee pienen virheen, kuten paistaa kananmunan väärin. Tuloksena on väkivaltainen reaktio. Tai sitten toinen on ottaut aviopuolison vain hakatakseen häntä.  Noiden sairaiden ihmisten paikka on joku mielisairaala. Mutta jos ihminen valitsee sattumanvaraisen uhrin, ja sitten surmaa hänet, niin silloin kyseessä on asia, mikä laittaa epäilemään sarjamurhaajan olevan teon takana. Sarjamurhaaja on kuitenkin useimmiten rituaalisurmaaja. Kaikki sarjamurhaajan uhrit ovat samanlaisia. He pukeutuvat samalla tavalla. Ja heidän pitää tehdä tunnusteko, joka laukaisee väkivaltaisen reaktion. Kotiväkivalta aiheuttaa vihaa. Viha purkautuu joskus väkivaltaisena reaktiona, eli lopulta uhri saa tarpeekseen. Tai hakkaaja menee liian pitkälle. Ja jompi kumpi löytyy kuolleena. Mutta tuolloin kyseessä on usein vuosia jatkunut väkivallan kierre. Uskonnollinen fanaatikko usein kyllä antaa merkin aikeistaan. 

Kun puhutaan esimerkiksi murhista ja niihin liittyvistä fantasioista, niin tietenkin meidän pitää huomioida sekin asia, että lähes kaikki ihmiset ovat jossain elämänsä vaiheessa halunneet jonkun kuolevan. Se että ihminen ajattelee pahoja ajatuksia ei tarkoita, että hän toteuttaa yhtään tuollaista pahaa ajatusta. Eli suurin osa ihmisistä kykenee käsittelemään halujaan ja fantasioitaan siten, että niistä ei koidu vaaraa kenellekään 

Suurin osa noista fantasioista liittyy tilanteisiin jolloin ihminen on aivan yksin omien ajatustensa kanssa, eli hän on ikään kuin valveen sekä unen rajamailla. Toisinaan tai yleensä ihmiset häpeävät noita ajatuksia, mutta joskus ihminen joutuu hakemaan apuaan noihin pelottaviin ajatuksiin, jotka kumpuavat jostain kaukaa ihmismielen sydämestä sieltä mielen takamailta, jonne me kaikki siirrämme sellaiset fantasiat, joita emme uskalla edes ääneen sanoa itsellemme. 

Mutta aina silloin tällöin näemme uutisissa tai jossain muussa mediassa juttuja ihmisistä, joiden motiivi vahingoittaa muita johtuu yksinkertaisesti halusta tehdä henkirikos. Siis ihminen ei välttämättä löydä muuta motiivia murhaan, kuin sen että hän halusi tehdä tuon äärimmäisen teon, joka tuhoaa monen ihmisen elämän ehkä hyvinkin pitkäksi aikaa, eli lopun elämäksi. Sarjamurhaaja saattaa sanoa motiiviksi teoilleen sen, että toinen ei osannut miellyttää häntä tarpeeksi. Tai että hän vain halusi kunnioitusta. 

Mutta kuten tiedämme rikoksen tekee mahdolliseksi motiivi ja tilaisuus. Jos henkilö on pitkään unelmoinut jostain sellaisesta, mitä me näemme rikoksista kertovista elokuvista, niin joskus joku ottaa elokuvista liikaa mallia, on yleinen selitys. Mutta tuo selitys vaatii hiukan lisäselvityksiä. Suurin osa ihmisistä jotka katsovat väkivaltaisia elokuvia eivät tee murhia. Joten jos ihminen surmaa toisen, niin hänen on kerrottava se, että mitä varten hän on valinnut juuri tuon nimenomaisen henkilön uhriksi. Eli miksi juuri tuo kyseinen henkilö on astunut tuon paljon puhutun kynnyksen ylitse, ja lähtenyt tekemään tekoa, joka leimaa hänet lopun elämäkseen. Pelkkä elämän alamäki ei ole riittävä selitys murhaan. 

Meillä kaikilla on ollut elämässä ylä ja alamäkiä, ja lukemattomia ihmisiä on jollain tavalla hyväksikäytetty, ja heitä on lyöty kotona tai kiusattu koulussa, eikä läheskään kaikista noista ihmisistä tule seksuaalirikollisia tai sarjamurhaajia. Mikäli ajatellaan että murhaaja on psykoosissa, niin hän on silloin ihminen on yleensä rauhaton sekä lyhytjännitteinen. Hänen mielestä on yhtä kaaosta. Eikä häneltä ehkä onnistu edes kassajonossa seisominen. Joten miten tuollainen ihminen kykenee vaanimaan uhriaan ehkä jopa tuntikausia? Tai miten hyvin impulsiivinen murhaaja kykenee keskustelemaan ihmisten kanssa ilman, että kukaan näkee tai kuulee jotain outoa? Eli voiko tuollainen henkilö edes keskustella kenenkään kanssa, ilman että hän herättää toisessa pelkoa? 

Siis impulsiivinen tai muuten vain rauhattomassa tilassa oleva henkilö seuraa uhriaan kapakasta kotiovelle, missä hän sitten puukottaa uhriaan taskustaan ottamalla veitsellä. Kukaan ei koko iltana ole mitenkään voinut huomata tuon henkilön käytöksestä mitään outoa.Vai onko murhaaja odotellut mahdollisesti uhria ehkä pihalla, mutta mistä hän on tiennyt uhrin tulevan juuri sillä hetkellä, tai käyttävän sellaista sisäänkäyntiä että hän saa haluamansa. Mistä hän tietää ettei uhri käytä jotain muuta sisäänkäyntiä? Tai mistä hän tietää ettei kukaan katsele pihalle kun hän toteuttaa tuon fantasiansa. Eli onko tuollaisella murhaajalla avustaja, joka osoittaa hänelle sopivan uhrin? 

Ja miten tuo avustaja valitsee uhrin, tai miten hän päätyy avustajaksi rikoksessa, josta seurauksena on tuomio, joka vie tekijän lopun iäksi vankilaan.. Ja miten hän on joutunut murhaajan vaikutus piiriin, niin että murhaaja on ehdottanut tuota tekoa Joten aina murhien kohdalle herää perustavan laatuinen kysymys: Eli toimiiko murhaaja omasta aloitteestaan? Vai onko joku yllyttänyt häntä? Onko joku tahattomasti tarkoituksellisesti vahvistanut murhaajan ajatusta siitä, että uhri on jotenkin paha ihminen, jolloin murhaaja ehkä kuvittelee toimivansa jonkinlaisessa "järjestysmiehen" roolissa?  Se miksi joku tekee murha, ja valitsee uhrinsa pitää aina selvittää tarkasti. 

https://yle.fi/a/74-20190813

Kun ruskea paketti paljasti vakoiluringin.

SUPOn etsivät paljastivat suuren vakoiluringin vuonna 1954. Tuolloin maamme oli 9 vuotta aikaisemmin ollut sodassa, ja sen jälkeen oli esimerkiksi Karjala sekä Porkkala luovutettu Neuvostoliittoon. Sen jälkeen maamme painiskeli uuden ystävän eli Neuvostoliiton esittämien vaatimusten sekä länsimaiden välillä. Tuolloin 1954 oli maamme ulkopolitiikka sidottu Neuvostoliittoon. Porkkala oli tuolloin vielä Neuvostoliiton parenteesialuetta, ja Helsingissä pelättiin että Neuvostoliitto alkaisi ampua pääkaupunkiamme tuolloin sen hallinnassa olleelta alueelta tykistöllä.

Neuvostoliiton tiedustelutoiminta oli maassamme vilkasta, ja vuonna 1954 asiaa mutkisti se, että maamme johto oli syvästi Neuvostoliiton otteessa. Kun tätä taustaa vasten katsomme vakoilua, jonka kohteena tuossa jutussa, josta liitteenä oleva Iltalehden artikkeli kertoo, niin voi olla että nuo vakoilijat, jotka olivat työssä ilmavoimissa sekä mm. Valmetin tehtailla saattoivat ainakin osittain kuvitella toimivansa valtion johdon luvalla. Eli koska maassamme oli käynnissä voimakas suomettumis-ilmiö, niin osa noista vakoilijoista saattoi oikeasti kuvitella, että heillä on lupa tuohon toimintaan. 

Eli kuvittelivatko he että yhteistyö vuonna 1944 maahamme saapuneen  liittoutuneiden valvontakomission kanssa, joka poistui vuonna 1947 sekä myöhemmin YYA-sopimus vuodelta 1948 sitä, että heillä oli oikeus- tai jopa velvollisuus luovuttaa asiakirjoja Neuvostoliitolle sekä myös Ruotsiin? 

He luovuttivat tietoja Neuvostoliitolle esimerkiksi ilmavoimien mahdollisesti kriisiaikana käyttöönsä varaamista pienlentokentistä. Kyseisen toiminnan takana oli silloinen ilmakuvauskeskuksen johtaja kapteeni Salo, joka ilmeisesti katkeroituneena oli muuttunut varsinaiseksi helmeksi Neuvostoliiton tiedustelulle. Salo ja eräs hänen alaisenaan toiminut kersantti antoivat Neuvostoliitolle erittäin tärkeitä tietoja juuri ilmavoimien toiminnasta. 

Heidät oli toimintaan värvännyt mukaan henkilö, joka oli itse joko pakotettu tai vapaaehtoisesti ilmoittautunut vakoilijaksi sotavankeudessa. Tuon henkilön nimi ilmenee lähteestä.  Se miten miehiä värvättiin vakoojiksi sotavankileirillä on ilmeisesti melko hyvin tiedossa. NKVD:n toimintatapa oli se, että sairas vanki pakotettiin yhteistyöhön joko uhkaamalla häntä itseään tai muita vankeja esimerkiksi lääkintä-avun menetyksellä tai vielä pahemmilla asioilla kuten teloituksilla tai jäädyttämällä uhrit kuoliaaksi. 

Värväysmetodeja on ollut erittäin vaikea vastustaa. Niihin on yleensä kuulunut esimerkiksi kommunististen kirjojen lukeminen sekä tekstien ulkoa opettelemista. Samoin sellaiset asiat kuin ilmiantaminen tietenkin nostivat henkilön pisteitä salaisen poliisin kuulustelijoiden silmissä. Ilmiantaminen on asia, jolla nostettiin muureja värvättävän ja muiden vankien väliin. Käytettävien metodien tarkoitus oli saada vanki tai sotavanki tuntemaan kuuluvansa samaan joukkoon NKVD-miesten kanssa. Tuota palkitse- ja rankaise mallia kutsutaan yleisesti nimellä aivopesu, vaikka virallisesti menetelmän nimi on  Pavlovin klassinen ehdollistumisen malli. Eli aluksi henkilön piti tietenkin ilmiantaa kavereitaan. 

Jos henkilö valeteli, niin hän sai rangaistuksen, jos hän puhui totta eli kertoi mahdollisista pakoaikeista tai nimesi muita, jotka halusivat suklaata, johon oli ilmeisesti lisätty jotain huumeita tai tarvitsivat erityiskohtelua, niin hän sai karamellin. Kyseessä oli ilmeisesti melko yksinkertainen mutta tehokas tapa manipuloida henkilöä pettämään toverinsa. Tuolloin jos henkilö miellytti kuulustelijaa, niin hän saattoi saada suklaata, jossa voi olla heroiinia. Ja jos hän ei miellyttänyt kuulustelijaansa, niin seurauksena oli rangaistus. Tuolloin noudatetaan perinteistä Pavlovin klassisen ehdollistumisen mallia, eli aivopesua jossa myönteinen eli haluttu kehitys palkitaan hyvällä ololla. Ja kielteinen kehitys aiheuttaa rangaistuksen. Tuolloin usein unohdetaan että NKVD määrittelee tuossa tapauksessa sen, mikä on toivottavaa ja mikä on ei toivottavaa edistystä 

Kun sitten ajatellaan sitä, miten vakoilijat toimivat, niin nuo venäläiset saattoivat oikeasti väittää olevansa SUPOn käskystä toimivia henkilöitä. Mutta kuten tapauksesta voisimme ottaa oppia, niin me varmasti tiedämme, että merkityksetöntä tietoa ei ole. Vakoojan ja tiedustelutoiminnan kannalta voidaan sanoa, että myös esimerkiksi tiedot, joita välitetään työpaikkojen ilmapiiristä ovat tärkeitä. Kapteeni Martti Salo oli ilmakuvaukseen erikoistunut upseeri. Tuo mies oli samalla ilmeisesti jonkin verran katkeroitunut, ja sen takia häntä oli osattu lähestyä oikein. Eli hänet oli ilmeisesti melko helposti suostuteltu yhteistoimintaan venäläisten hyväksi. 

Olivatko nuo mukana olleet upseerit käsittäneet, että koska heidän piti toimia yhteistyössä valvontakomission kanssa, asian niin, että he saattoivat luovuttaa asiakirjoja oma-aloitteisesti liittoutuneille? Ja käsittikö ilmakuvaustoimiston päällikkö kapteeni Salo, että YYA-sopimus velvoitti häntä luovuttamaan tärkeitä asiakirjoja suoraan Venäjälle kertomatta asiasta omalle esimiehelleen. 

Saattaa olla että ainakin osittain tuota päätöstä myydä oma maa venäläisille helpotti esimerkiksi SKDLn ja muun vasemmiston lehdistössä toitottama Ystävyys, Yhteistyö ja Avunantosopimus jonka Neuvostoliitto solmi Suomen kanssa vuonna 1948 saattoi aiheuttaa sen, että Salo kuvitteli että hänellä on oikeasti lupa antaa noita kuvia ja muita tietoja venäläisille. Samoin ennen vuotta 1948 oli maassamme voimassa Valvontakomission valta, jota johtivat neuvostoliittolaiset. Valvontakomissio oli maassamme vuodesta 1944 vuoteen 1947, ja silloin periaatteessa liittoutuneiden, mutta käytännössä neuvostoliittolaisten johtama valvontakomissio piti käytännössä käsissään maamme poliittista sekä sotilaallista valtaa. 

Jos ajatellaan että Kapteeni Salo oli kuvitellut että hänellä oli lupa toimia tuolla tavalla, niin ehkä hän ensin oli antanut tietoja valvontakomissiolle. Ehkä hän oli jotenkin käsittänyt että koska valvontakomissiolla oli oltava vapaa pääsy kaikkiin papereihin sekä arkistoihin, niin hän voi aivan hyvin antaa papereita ilmakuvakeskuksesta, vaikka niitä ei erikseen oltu pyydetty. Samoin kun sitten siirryttiin YYA-aikaan valvontakomission poistumisen jälkeen, niin ehkä Salo ja muut tuohon toimintaan liittyneet upseerit, jotka olivat antaneet papereita Ruotsiin, kun Salo toimitti niitä Neuvostoliittoon kuvittelivat toimivansa YYA-hengen mukaisesti. 

He saattoivat käsittää niin, että YYA-sopimus oikeutti yksittäiset sotilashenkilöt luovuttamaan papereita liittoutuneille. Eli nuo kaksi miestä jotka toimittivat papereita Ruotsiin olivat varmaan tietoisia siitä, että nuo paperit päätyisivät briteille eli MI-6 ja USA:n  CIA:lle. Eli onko kyseessä tapaus, jossa joku upseeriryhmä on käsittänyt, että heillä on käsky luovuttaa tietoja valvontakomissiolle sekä myöhemmin länsimaiden että Neuvostoliiton tiedustelulle. Eli käsittivätkö he ehkä sanan "yhteistoiminta" väärin? 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/95ce14ec-656b-4b63-9851-87ba7d4ea3d4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liittoutuneiden_valvontakomissio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_vuokra-alue

https://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

Pankakoskella häädettiin joukko romaneja yön pimeyteen 28.10.1956.

https://yle.fi/a/74-20187369

Yllä oleva lehtileike, joka on leikattu YLEn kotisivulta kertoo 1950-luvun asenteista romaneita kohtaan. Nykyään tätä artikkelia ei ehkä olisi otsikoitu tällä tavalla. 

Rasistiset rikokset eivät ole mikään uusi ilmiö. YLEn artikkelin mukaan Pankakosken kylältä häädettiin kaikki romanit paikallisen tehdastyöläisten joukon toimesta. Ja varmaan tuo Pankakosken tapaus ei ole ainutlaatuinen maamme tai Euroopan mittakaavassa. Pankakosken romanien karkottamisessa on käytetty niin sanottua vahvemman oikeutta tai kuten pahasti sanotaan, niin käytössä oli omankädenoikeus eli "korpilaki".  Siis oliko tuo Pankakosken häätö, josta Susanna Äke on kirjoittanut oikeasti rasistinen teko, vai onko syynä se, että ihmiset halusivat uskoa romaneista pahaa, ja tietenkin romanien harjoittama viinakauppa oli yksi syy siihen, miksi Pankakosken miehet hyökkäsivät romanien kimppuun. Mutta oliko syy siihen puhdas viha, vai se että joku valtaväestöön kuuluva viinakauppias oli halunnut noille apajille? 

Tuosta tapauksesta on aikoinaan vaiettu, eikä kukaan ilmeisesti ole koskaan joutumut vastuuseen tästä tapahtumasta. Tuolloin asiat kärjistyivät valtaväestön sekä romanien välillä ilmeisesti kateuden sekä molemminpuolisen epäluulon takia. Tuolloin romanit eivät käyneet tuon paikan tehtaassa töissä, missä suurin osa paikallisista miehistä työskenteli. Yksi syy tuohon asioiden kärjistymiseen oli viinakauppa, jota romanit pyörittivät. He saattoivat myydä ALKOn tuotteita työläisille kovaan hintaan, ja kääriä noista pulloista suuret voitot. 

https://yle.fi/a/74-20187369

Tässä kohdassa meidän pitää huomioida se, että Pankakoskella oli voimakas "me" ja "he" henki. Tehtaan työläiset ajattelivat romanien olevan muutenkin ulkopuolisia, ja tietenkin se että romanit olivat erilaisia ruokki epäluuloja. Toisaalta jos ajatellaan että viinan myynti oli se syy, miksi tuo häätö pantiin toimeen, niin silloin voidaan kuitenkin kysyä, että olisiko myös se, joka osti viinaa romaneilta ollut vastuussa siitä, mitä hän osti. Tietenkin joku saattoi väittää romanien laittaneen viinaan huumeita, jotta ne menisivät paremmin kaupaksi. Mutta siitä ei ole näyttöä. Siis väitteestä eikä aineeseen lisätystä mahdollisesta huumeesta löydy mainintaa lähdetekstissä, joten tämä huomautus perustuu vain omiin ajatuksiini. 

Mutta jos ihmisellä oli alkoholiongelma, niin se olisi paljastuttuaan saattanut aiheuttaa eron koko henkilön sosiaalisesta yhteisöstä. Eli jos henkilö olisi saanut potkut, niin hän olisi menettänyt kaikki ystävänsä sekä yhteisön, johon hän oli kuulunut. Tehtaan työväki oli paljon yhdessä myös vapaa-aikanaan, joten viinan takia annetut potkut olisivat olleet henkilön loppu. Tuolloin esimerkiksi henkilötietoja ei suojattu ollenkaan niin hyvin kuin nykyisin. Ja sen takia jos yhdestä tehtaasta tuli potkut, niin se tarkoitti että vastaavia töitä sai lähteä etsimään Amerikasta. 

Tuolloin ALKOssa vaadittiin viinakortti, ja noilta tehtaan miehiltä odotettiin säntillisyyttä. Eli jos viinaa juotiin liikaa, niin silloin edessä saattoi olla potkut. Ja sen tähden viinaa ostettiin romaneilta. Tuollainen toiminta tietenkin aiheutti ongelmia sekä kateutta. Tietenkin työväki sanoutui irti viinan käytöstä, eikä kukaan varmaan tunnustanut ostavansa viinaa romaneilta. Tai ainakaan kukaan ei varmaan veloistaan muistanut mainita, joten sen takia alkoivat tunteet kuumeta. Varmasti ainakin joku noista miehistä väitti, ettei hän ollut ostanut viinaa, ja väitti romanien perivän keksittyjä saatavia. Tuolloin tietenkin teollisuustyöläisten "me" henki yllytti ihmisiä toimimaan. 

Voidaan sanoa, että Pankakosken tapauksessa romanit eivät ehkä olleet niin syyttömiä omaan kohtaloonsa, jos syy tuohon oman käden oikeudella tapahtuvaan häätöön olivat viinakaupat. Eli mitä nuo romanit tekivät, jos esimerkiksi pimeän viinakaupan asiakkaan viinavelka unohtui? Vai yrittivätkö valtaväestöön kuuluvat viinakauppiaat noille apajille? Se mikä sai kyläläiset toimimaan on tietenkin siitä kiinni, keneltä asiaa kysytään. Eikä kukaan varmaan koskaan myönnä syyllisyyttä. 

Yhtenä iltana he sitten menivät romanien mökeille, hajottivat ikkunoita sekä pahoinpitelivät asukkaita. Tuohon viinan myyntiin oli poliisi yrittänyt puuttua, mutta työläisten mielestä liian lepsuin ottein. Romanit pakkasivat laukkunsa, eivätkä koskaan enää palanneet. Mutta Pankakosken tapaus panee miettimään sitä, että montako tällaista tapausta on historian aikana ollut? Ja montako kertaa on joku saanut päähänsä jotain pahaa, eli siinä kun toiset yllyttävät, niin saattaa mukaan tulla ase, ja sitten tuloksena voi olla joku metsähauta jossain kaukaisessa metsässä. 

Pankakosken tapahtumat panevat myös miettimään sitä, että voiko vastaavaa tapahtua nykyään? Vastaus on ikävä kyllä se, että on mahdollista, että miesjoukko ottaa "oikeuden" omiin käsiinsä myös nykyaikaisessa taloyhtiössä. Eli henkilölle "jutellaan", mikä tarkoittaa sitä, että häntä painostetaan poistumaan taloyhtiöstä. Vielä nykyäänkin on ihmisiä uhkailtu heidän erilaisuutensa johdosta. Mutta tietenkin on aina mahdollista, että oikea rikollinen käyttää esimerkiksi omaa identiteettiään hyväkseen, eli kun poliisi tulee tarkastamaan asuntoa, jota käytetään rikolliseen toimintaan, niin varmasti osataan huutaa sanaa "rasisti". 

Kaikki leikkeet ja lähteet: 

https://yle.fi/a/74-20187369

Miten Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat pysyneet salassa näin pitkään?

   Miten Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat pysyneet salassa näin pitkään?

Yllä: Nopeasti liikuteltavat ydinaseet mahdollistavat sen, että niitä on erittäin vaikeaa löytää. Ne voidaan ajaa pois tukikohdastaan, ja sijoittaa vaikkapa latoon. Kuvan ohjukset ovat ilmeisesti Hwasong-18 ohjuksia, jotka ovat Pohjois-Korean ensimmäisiä kiinteää polttoainetta käyttäviä mannertenvälisiä ohjuksia. 

Pohjois-Korean ydinaseet ovat nopeasti liikuteltavia. Eli niiden aseiden käyttöön ei tarvita kiinteitä laukaisu-alustoja, mikä tekee noista tukikohdista erittäin vaikeasti havaittavia. Nimittäin nuo Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat kuin mitä tahansa moottori- tai ajoneuvovarikoita.  Koska nuo ohjukset voidaan ajaa pois tukikohdasta, ja laukaista vasta pitkän matkan päässä niiden tukikohdasta, jossa noita aseita huolletaan sekä säilytetään, ei niiden laukaisu välttämättä paljasta tukikohdan sijaintia. Se kuinka paljon aseita noissa tukikohdissa on riippuu niiden tehtävistä. Eli huolletaanko Pohjois-Korean ydinkärkiä samassa paikassa kuin niiden kantoraketteja? 

Eli onko tukikohdan tarkoitus vain huoltaa noita aseita, vai ovatko ne myös käyttövalmiiden ohjusten valmius asemia? Turvallisuuden huomioiden voidaan olettaa että käyttövalmiit ohjukset on sijoitettu erityisiin valmiustukikohtiin, jossa niitä voidaan käyttää välittömästi. 

Siis ohjukset voivat sijaita joko tuossa keskus-tukikohdassa, tai sitten ne voivat olla jossain muualla hajalleen sijoitettuna, jolloin niiden paljastaminen on melko vaikeaa. Eli en tiedä Pohjois-Korean doktriinista, joka koskee nimeomaan ydinaseiden varastointia, mutta uskoisin että ainakin osa noista aseista on aina hyvin lähellä Kim Jong-Unia. Eli tuossa maassa ydinaseilla on myös sisäpoliittinen rooli. 

Yllä: Hwasong-18

Jos tuossa maassa ilmenee mitään kapinointia, niin Kim Jong-Un saattaa ratkaista tämän ongelman käyttämällä ydinaseita omaa kansaansa vastaan. Pohjois-Korean ydinasetukikohtiin on ilmeisesti varastoitu ja valmiina käytettäväksi ainakin kiinteää polttoainetta käyttäviä ohjuksia, jotka voivat reagoida nopeasti. Ja voidaan hyvin epäillä, että venäläiset ovat auttaneet Pohjois-Koreaa noiden ydinohjusten rakentamisessa. Tai ainakin noiden yläkuvassa olevien ohjusten yhdennäköisyys SS-25 ja SS-20 järjestelmän kanssa on silmiinpistävää. Mutta kuten tiedämme, niin tuolla maalla on monia erilaisia ohjuksia. Ja ainakin uusimpien ydinohjusten kantama ulottuu Suomeen asti. 

Myös Pohjois-Korean Hwasong-17 järjestelmä on ilmeisesti erittäin korkeasti mobilisoitu, kuten alemmassa kuvassa näkyy. Ja myös myöhemmät ohjukset Hwasong-18 ja Hwasonng-19 käyttävät mobiilialustoja. Pohjois-Korean ohjusten nopea kehittyminen eli Hwasong-18 on yhdessä Hwasonng-19 kanssa otettu käyttöön vuosina 2023 ja 2024, mikä viittaa Venäjän antamaan tekniseen apuun.  Nuo ohjukset otettiin käyttöön Venäjän Ukrainaan suorittaman hyökkäyksen jälkeen, joten Venäjän voidaan olettaa antaneen apua noiden kiinteää polttoainetta käyttävien ohjusten kehittämisessä. 

Se minkä tyyppisiä aseita Pohjois-Korealla on ei ole tarkasti tiedossa. Eli normaaleja ydinaseita tuolla maalla kyllä on. Mutta samalla kun tarkastellaan Pohjois-Korean uusia raskaan sarjan kantoraketteja, niin voidaan kuitenkin olettaa että Pohjois-Korea havittelee myös FOBS- eli kiertoradalle sijoitettuja sekä nopeaan reagointiin pystyviä ydinaseita. Tai ehkä tuo valtio havittelee myös EMP-aseita, joiden avulla se kykenisi lamauttamaan vastustajansa räjäyttämällä ydinaseen ilmakehän yläosissa tai lähiavaruudessa. Noiden aseiden vieminen Maapallon kiertoradalle vaatisi erittäin tehokkaan raketin. 

https://www.abc.net.au/news/2023-07-13/north-korea-hwasong-icbm-missile-launch/102596318

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011444287.html

https://www.38north.org/2023/12/third-successful-launch-of-north-koreas-hwasong-18-solid-icbm-probably-marks-operational-deployment/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hwasong-17

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-17

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-18

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-19