Onko avaruusohjelman yksityistäminen järkevää?

Yllä oleva kuva heijastaa avaruusohjelmien suurinta ongelmaa, joka saattaa olla myös niiden suurin pelastus. Siinä esitetään se, kuinka suuri osa amerikan avaruusohjelman luotaimista on yksityisesti rahoitettu. Juuri tämä kehitys jossa tieteen tekemistä sidotaan taloudelliseen etuun saattaa aiheuttaa sekä suurta helpotusta, koska yksityiset rahoittajat eivät ole riippuvaisia MAGA-liikkeen kaltaisista poliittisista aatteista. Mutta samalla kun tiedettä sekä avaruusohjelmaa sidotaan finansseihin, niin silloin edessä on asia mikä vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen enemmän kuin koskaan. Nimittäin se että esimerkiksi SpaceX on periaatteessa monikansallinen yritys, joka ei ole riippuvainen yksittäisen valtion suosiosta. 

Kun sitten koko valtion puolustusta sidotaan juuri tällaisiin yhtiöihin, jotka voivat tarjota esimerkiksi internetiä, paikannuspalveluita sekä monia muita asioita, niin silloin unohdetaan se, että jos tuo yhtiö sulkee esimerkiksi Starlinkin, niin silloin seurauksena on todellisia ongelmia. Mikäli tämä tapahtuu sodan aikana voivat seuraukset olla hyvin vakavia. Tai mitä jos SpaceX kieltäytyisi lähettämästä jotain vakoilu- yms. satelliittia taivaalle. Todellisuudessa on pieni mahdollisuus siihen, että SpaceX:n työntekijät ottavat esimerkiksi valokuvia jostain Pentagonin satelliitista. Yksityisten yhtiöiden valitseminen sellaiseksi kumppaniksi, jota on vaikea korvata aiheuttaa ongelmia. Kun yhtyö asettuu korvaamattomaan asemaan, niin se saattaa ryhtyä hinnoittelemaan palveluitaan uudella tavalla. Ja se sitten voi saada aikaan ongelmia. 

Yllä: Taiteilijan näkemys tulevaisuuden avaruussukkulasta. 

Jos esimerkiksi tiedustelusatelliitin omistaa joku yhtiö, jonka pääkonttori on ties missä, niin yhtiö voi samalla katsoa, mikä kiinnostaa esimerkiksi jotain valtiota. Pahimmillaan molemmat mahdollisen konfliktin osapuolet ovat tuon saman yhtiön asiakkaita. 

Kun keskustellaan esimerkiksi luotaimista, niin niiden tukijärjestelmistä, me voimme ajatella, että noita samoja järjestelmiä voidaan käyttää sotilaallisissa ratkaisuissa. Sen takia esimerkiksi Mars-luotainten ohjelmistoja pitää varjella esimerkiksi juuri teollisuus vakoilijoita. Kaupallinen avaruustutkimus, joka merkitsee mineraalien hakemista asteroideilta sekä muilta planeetoilta on erittäin suuri taloudellinen merkitys myös monilla muilla sektoreilla. Kun keskustellaan esimerkiksi ydinkäyttöisten rakettien valmistamisesta, sekä lennoista muille planeetoille, niin ilman toimivaa tuki-infrastruktuuria noiden järjestelmien tuottaminen on vähintään vaikeaa sekä vaarallista. 

Jos esimerkiksi ydinraketti kootaan, sen reaktori panostetaan sekä käynnistetään Kuuta kiertävällä radalla, niin silloin raketin päästöt sekä mahdollisesti onnettomuudessa vapautuva radioaktiivinen materiaali vajoaa Kuun pinnalle. Eli tuollainen lento esimerkiksi Marsiin tarkoittaa ensinnäkin sitä, että Kuuhun pitäisi perustaa tukikohta, sekä kehittää halpoja laukaisulaitteita kuten avaruuslentokoneita eli sukkuloita, jotka voivat operoida esimerkiksi tavallisilta lentokentiltä. 

Nuo tuki-infrastruktuuriin kuuluvat välineet ovat itsessäänkin mielenkiintoisia. Avaruuslentokoneet ovat välineitä, joilla voi olla myös laaja-alainen sotilaallinen vaikutus. Eli noiden lentokoneiden avulla voidaan operoida sekä ilmakehässä että ilmakehän ulkopuolella. Ne voivat olla välineitä joilla pidetään yhteyttä Kuuasemaan, mutta samat välineet voivat myös hyökätä esimerkiksi satelliitteja vastaan. Kun ohjelmaa tutkitaan, niin tärkeää on se, että mitä muuta kuin mitä tulee ensimmäisessä bisnes-tapaamisessa mieleen kyseinen ohjelma voi tuoda sen rahoittajille. 

Mitä yhteistä on Kaukasuksen valtioilla ja USAn yliopistoilla?

Kun kerran menettää johtavan aseman, niin sitä asemaa ei helposti saa takaisin. USA kohtaa sen historian suurimman aivovuodon ja Venäjä menettää asemaansa Kaukasuksella sekä entisten Neuvostotasavaltojen joukossa. Mutta mikä yhdistää näitä kahta asiaa? Molemmat ovat seurausta siitä, että vahva johtaja on asettanut tavoitteen, jonka mukaan muiden pitää myötäillä häntä sekä hänen näkemyksiään asioista. 

Tuo vaatimus on pitänyt sisällään uhkauksen, eli jos tuota vahvaa johtajaa ei uskota tai häntä ei totella, niin seuraukset ovat silloin kamalat. Ja tietenkin populismiin kuuluu se, että veronmaksajien rahaa tuhlataan aina jokaisessa ohjelmassa. Varsinkin jos ohjelma ei miellytä jotain poliittista päättäjää. 

Eli kyseessä on valtiovallan sekä tieteen tai vahvemman valtion ja heikomman valtion välisestä skismasta. Tuolloin kyse on siitä, että kuinka pitkälle voidaan tai saadaan toisen osapuolen itsehallintoon puuttua, ilman että siitä on seurauksia. Trump on määritellyt seuraukset siten, että jos yliopisto ei häntä tottele, niin valtion tuet lakkautetaan. Ja Putin on määritellyt vastaavan asian, eli lojaalisuuden vaatimuksen siten, että jos hänelle ei olla lojaaleja, niin silloin aseapu lopetetaan tai sitten Venäjä jyrää valtion. Mutta sitten Venäjä aloitti Ukrainan sodan, joka tietenkin sitoi sen aseteollisuutta.

Eli esimerkiksi iran ei ole saanut sen tilaamia venäläisiä taistelukoneita. Eikä siten myöskään kukaan muu ole saanut sitä, mitä Putin on luvannut. Kun Trump on vaatinut USAn yliopistoja asettumaan samaan linjaan MAGA-liikkeen kanssa, niin hän aiheuttaa sen, että USAssa opiskelleet ja siellä työtä tehneet tutkijat lähtevät etsimään uusia tutkimuslaitoksia, eli he vain ottavat laukkunsa ja lähtevät. Putin taas on ollut herra Kaukasuksella siksi, että hän on tukenut noita valtioita tai niiden johtoa. Ja kun sitten hän aloitti sodan Ukrainassa, niin nuo valtiot ovat joutuneet etsimään uusia tukijoita.

Uusien tukijoiden saavuttua ei Venäjää ehkä toivoteta takaisin. Samoin jos yliopistojen tutkijat lähtevät Eurooppaan tai Aasiaan ja jättävät USAn, niin he eivät ehkä automaattisesti palaa takaisin. Eli jos ihminen muuttaa Eurooppaan, ja kohtaa ympäristön missä häntä kunnioitetaan, tai hänen työtään tuetaan, niin miksi hän palaisi USAan. Varsinkin jos hän on itse eurooppalainen. Kun MAGA-liike poistaa yliopistoista niitä, joiden tapa harjoittaa tiedettä ei miellytä Donald Trumpia sekä hänen tukijoitaan, niin Euroopassa heitä voidaan tietenkin palkata näitä tutkijoita, joiden näsäviisaat mielipiteet eivät Trumpia miellytä. 

Trump uskoo vakaasti siihen, että tulevaisuus on edelleen öljyn ja kaasun. Hän saa tietenkin voimakasta tukea öljy- ja kaasuyhtiöiltä. Ja kaikki jotka ovat häntä vastaan saavat tietenkin vastaansa kysymyksen, että “välitätkö enemmän pingviineistä vai USAn kansalaisista? 

Tietenkin Eurooppa haluaa varmaan olla paikka, jossa uskotaan vakaasti esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tulevaisuuteen. Eli sen takia esimerkiksi fuusioteknologian kehitystä vähätellään, tai aurinko ja tuulivoimasta voidaan aina löytää vähän arveluttavia asioita, kuten sitä että kotkat lentävät päin noiden tuulivoimaloiden  turbiinin siipiä. Tai niiden siipien aiheuttama ympäristökuormitus on valtavan suurta. Jos saisimme vielä esimerkiksi ympäristötavoitteita pudotettua, ja kulutusta ohjattua pois turhasta viherpesusta, niin silloin saadaan varmaan kotkat kokonaan pois ilmatilasta häiritsemästä poroja ja muuta riistaa. 

Ympäristöpolitiikkaan kuuluu tietenkin se, että ihmisille luodaan tiettyjä mielikuvia. Nuo mielikuvat ovat siitä erikoisia, että jos yksi kotka lentää tuulivoimalan siipiin, niin se luo niistä vaarallisen kuvan. Se että tuhat muuta kotkaa kuolee metsässä kuumuuteen ei tee samaa vaikutusta, koska se ei tapahdu konkreettisesti ihmisten edessä. Toki sitäkään ei muisteta että tuo ilmaston lämpeneminen ei vaikuta vain kotkiin ja niiden poikasiin. Se vaikuttaa läpi koko ekosysteemin. Eli myös porot ja muutkin eläimet sekä viljelykasvit kärsivät tuosta muutoksesta. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi se, että olisimme sitoneet energiantuotantoa jatkossakin Venäjään ei ole kaikille ihmisille epämiellyttävä asia. Venäjä tarjoaa tuolloin tietyille ihmisille mukavan selkänojan, johon voidaan aina vedota, mikäli joku asia ei miellytä itseä. 

Tieteellinen työ on avainasemassa tai lähtöpiste prosessissa, joka myöhemmin johtaa tuotteistamiseen. Se että emme tiedä että onko jollain ihmisryhmällä erilailla toimivat aivot saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten pitkiä työuria nuo ihmiset kykenevät tekemään. Tai tuo tieto saattaa olla tärkeää vaikkapa BCI-laitteiden toimivuuden kannalta. BCI- eli kyky käyttää tietokoneita EEGn avulla on uusinta uutta tietotekniikassa. Ja ilman modernia aivotutkimusta tuo asia on mahdoton toteuttaa. 

https://bigthink.com/starts-with-a-bang/american-science-brain-drain/