Yksityiset vakoilupalvelut operoivat jo vakoilusatelliitteja.

IceEye satelliitteja

Yksityisten turvallisuuspalveluiden rooli on kasvanut yritysmaailmassa. Ja tietenkin kun esimerkiksi elektroniikka pienenee sekä muuttuu halvemmaksi, niin sen takia myös yksityisten turvallisuusalan yritysten mahdollisuudet hankkia tietoa paranevat. Mutta samalla kun puhutaan esimerkiksi turvallisuusalasta sekä yksityisetsivistä, niin emme ehkä ajattele sitä, että yksityisetsivän, yksityisen vakoilupalvelun sekä yksityisen teollisuusvakoilupalvelun ero saattaa olla hiuksen hieno. 

Eli yksityisen toimijan kohdalla tilanne on sikäli ongelmallinen, että yksityiset turvallisuuspalvelut eivät välttämättä kysele esimerkiksi mitään kotietsintälupia, vaan kohteen kotiin mennään tiirikoimalla lukko ja sinne asennetaan valvontalaitteita, joilla kohteen kotia voidaan tarkkailla 24/7. Ja usein unohdetaan että samanlaiset laitteet toimivat myös toimistoissa. Yksityisetsivän täytyy ymmärtää, että häntä saatetaan pyydellä tämän kaltaisiin tehtäviin.  Eli tietenkin esimerkiksi tiedustelupalvelun virkailija voi tekeytyä yksityisetsiväksi. Ja välittää tietoja toiselle valtiolle. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi tuotekehityksessä kulkee suuria rahavirtoja, jotka saattavat kelvata myös jollekin kilpailevalle yritykselle. 

Ongelma on siinä, että vaikka kukaan ei koskaan puhu näistä asioista julkisesti, niin silloin tällöin saattaa esimerkiksi yksityisetsivä saada toimeksiannon, jossa häntä pyydetään paljastamaan esimerkiksi kilpailijan tuotekehitystä. Tietenkin me kaikki sanomme aina että "ei" tuollaisille pyynnöille, mutta kuitenkin ongelma on siinä, että aina on ihmisiä joilla saattaa mennä taloudellisesti huonosti tai joku muu motiivi saa heidät suostumaan teollisuusvakoiluun. Yksityiset turvallisuuspalvelut sekä yksityiset vakoilupalvelut saattavat olla tehokkaampia kuin kukaan edes uskaltaa tai haluaa ajatella. Eli nykyaikaisilla yksityisillä turvallisuuspalveluilla saattaa olla miljardiluokan rahoitus. 

Yksityiset tuvallisuusalan yhtiöt siirtyvät avaruusaikaan. 

Nuo yksityiset palvelut operoivat jopa vakoilusatelliitteja sekä droneja, joilla voidaan kuunnella ja valvoa melkein mitä kohdetta hyvänsä. Mikäli puhutaan esimerkiksi vakoilusatelliiteista, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että suomalainen IceEye ei ole ainoa laatuaan, vaikka se on kuudenneksi suurin satelliitti-kuvien toimittaja. Lista noista yhtiöistä on liitteenä tekstin lopussa, ja suurin niistä on USAssa operoiva Maxar Technologies. IceEyen budjetti on 250 miljoonaa Euroa. Maxar Technologies taas operoi 6,8 miljardin dollarin rahoituksella. Joten ehkä se kertoo jotain siitä, mitä tuo yhtiö joka tarjoaa myös tiedustelutietoa kykenee luomaan. 

Joten yksityiset vakoilupalvelut ovat saaneet jo käsiinsä erittäin tehokkaita satelliitteja, joiden avulla ne voivat hankkia tietoja lähes mistä tahansa kohteesta. Samoin yksityiset toimijat voivat ehkä tulevaisuudessa myös hankkia käsiinsä tappajasatelliitteja sekä ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetuttuja aseita. Mikäli ajatellaan että esimerkiksi Maxar ei suostuisi välittämään tietoa esimerkiksi jostain USAn liittolaisen kohteesta, niin asiakas voi valita minkä tahansa satelliittioperaattorin joka ei operoi Amerikasta käsin. Eli yksityisen kentän vahvuus on joustavuus. Lähi-Idässä tai Brasiliassa päämajaansa pitävä yhtiö ei ehkä välitä niin paljon siitä, mitä USAn kansallinen turvallisuus sanoo jonkun kohteen kuvaamisesta. Vaikka yhtiön kotisivut olisivat portugaliksi, niin ne voi kätevästi kääntää käännösohjelman avulla. 

https://yle.fi/a/74-20173089

https://www.euspaceimaging.com/

https://www.inven.ai/company-lists/top-26-satellite-imagery-providers

https://www.iceye.com/company

https://www.maxar.com/

https://www.sccon.com.br/#/landing

https://spaceimagingme.com/

Puolasta on löytynyt uusi öljy- ja kaasuesiintymä.

"Poraus. Itämerellä on löydetty lisää öljyä. Kuva Pohjanmeren öljynporauslautoista.(Uusi Suomi)

"Puola on löytänyt merkittävän öljyesiintymän Itämereltä, vahvistaa öljy-yhtiö Central European Petroleum (CEP). Ennakkotietojen mukaan noin kuusi kilometriä Puolan rannikolta olevassa esiintymässä olisi 22 miljoonaa tonnia öljyä ja 5 miljardia kuutiometriä maakaasua. Uusi esiintymä yli tuplaisi Puolan öljyreservien määrän, joka oli 20,2 miljoonaa tonnia vuonna 2023." (UusiSuomi)

"Esiintymän laajemmalla, noin 593 neliökilometriä käsittävällä alueella arvioidaan olevan yli 33 miljoonaa tonnia öljyä ja 27 miljardia kuutiometriä maakaasua. Wolin East -nimellä kulkeva öljykaivo on yksi Euroopan suurimmista hiilivetylöydöistä kymmenen viime vuoden aikana."(UusiSuomi)

Öljyn ja kaasun hinta on nykyään erittäin korkealla, mikäli sitä verrataan esimerkiksi 1960-lukuun. Joten myös pienempien esiintymien hyödyntäminen muuttuu ennemmin tai myöhemmin kannattavaksi. Mutta ollakseen ympäristö-ystävällinen ratkaisu pitäisi fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvät pakokaasut puhdistaa siten, että niistä otetaan hiili talteen. Mikäli hiili saadaan erotettua joko maakaasusta tai sen palamistuotteista, niin silloin maakaasu on oikeasti ihan puhdas polttoaine.

Ensimmäistä kertaa Itämerellä on tehty merkittävä hiilivetylöydös. Tämän löydöksen sijainti on noin kuusi kilometriä Puolan rannikosta, joten tuon öljy- ja kaasuesiintymän omistaja on Puola. Tuo esiintymä saattaa edesauttaa ainakin Puolan taloutta, ja sen takia kyseessä on merkittävä löytö. 22 miljoonaa tynnyriä öljyä ei ole mikään pieni määrä. Joten sen takia tuo löydös on hyvin merkittävä. Samoin se että tuo uusi öljykenttä sijaitsee hyvin matalassa vedessä lähellä rannikkoa on hyvin merkittävää, joten ehkä sen takia tuo kenttä voidaan hyvinkin nopeasti ottaa käyttöön. Mutta öljyn löytyminen tuosta paikasta saa tietenkin aikaan myös jatkoetsintöjä. 

Ilmeisesti öljyä aletaan jatkossa etsiä myös muualta Itämeren pohjasta, ja tietenkin noiden kenttien näennäisen helpon hyödyntämisen takia ne saattavat nostaa myös Itämeren poliittista jännitystilaa uusiin korkeuksiin. Itämeren öljylöydös on nimittäin sellainen, että myös Putin saattaa haluta osalliseksi tuohon öljyyn, joka tietenkin nostaa Puolan arvovaltaa EUssa. Kun tuota öljyesintymää ajatellaan sitten luonnonsuojelun näkökulmasta, niin luonnonsuojelijat eivät tule siitä hurraamaan. Mutta kuten tiedämme, niin kansainvälinen politiikka on asia, jossa asioita voidellaan öljyn ja kaasun kaltaisten energianlähteiden avulla. 

Ja nuo energianlähteet ovat syynä moniin selkkauksiin. Eli tämä uusi öljy- ja kaasuesiintymä saattaa myös lykätä vihreää siirtymää kohti tulevaisuutta, mutta kuten varmaan tiedämme edessä on joka tapauksessa miljardien löydös. Puola tietenkin itse päättää mihin se tuota öljyä sekä kaasua käyttää. Mutta kuten tiedämme, niin NESTE on yksi maailman huippuluokan öljytuotteiden jalostajista. Joten ehkä tuo öljy- ja kaasulöytö tuovat työpaikkoja myös Suomeen. Mutta ehkä tuo esiintymä saa aikaan myös sitä, että öljyä sekä kaasua aletaan etsiä ehkä myös Suomen aluevesiltä. Nimittäin kysymys on siitä, että onko Itämeren tai Fennoskadian alueelta oikeasti koskaan ennen etsitty öljyä sekä kaasua ollenkaan? 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7a43aae0-7bdb-4170-ace4-28f03b6ebda8

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/b4cfbd1c-0efb-40bc-9ef2-e0fad5f90de6

Kun kerran tekoälyltä kysäisin..

Tekoäly eroaa ihmisestä siinä, että toivon mukaan tekoälyllä ei ole omaa tahtoa. Tekoäly ei myöskään valehtele tai anna väärää tietoa. Sen takia tekoälyltä on helppoa kysyä neuvoa. Joten sen takia tekoäly voi kouluttaa sinusta tai minusta paremman koodarin kuin alan konkarit. Mutta miksi alan konkarien opastus ei ole hyvää? Kursseilla tietenkin on aina mahdollista kysyä opettajalta tai ohjaajalta asioita, mutta aina välillä käy niin, että joku muukin tarvitsee apua. Ja siinä sitten saattaa pari- kolme tuntia mennä, ennen kuin joku ohjaaja sattuu istumaan viereiseen tuoliin, sekä ryhtyä neuvomaan koodaamista. 

Eli jos parikymmentä ihmistä haluaa tai tarvitsee apua, niin silloin opettajalla ei ole ehkä kovin paljon aikaa kertoa kaiken maailman kikkoja. Toinen asia sitten on se, että työpaikalla alan konkarit voivat kokea olevansa kilpailuasemassa tulokkaisiin nähden. Se saattaa aiheuttaa ikäviä vastauksia, jos toinen kysyy aivan perusasioita. 

Eikä työpaikalla ole välttämättä muutenkaan aikaa neuvoa kaikissa mahdollisissa asioissa, kun muiden pitää välillä töitäkin tehdä. Joten mistä sitten saa neuvoja, jos niitä tarvitaan? Tietenkin kun ihminen tulee taloon, niin hänelle annetaan perehdytys, mikä saattaa tarkoittaa 30 minuutin maraton-puhetta, jossa sitten kerrotaan että missä on joku ohjekirja, eikä edes sitä muisteta mainita juuri tämän yrityksen käyttämän editorin erityispiirteitä. 

Tekoälyn valtti on siinä, että se ei koskaan suutu. Sillä on aina aikaa neuvoa sekä purkaa koodia käyttäjälle. Eikä sen vaivaaminen ole kenenkään ajasta pois. Samoin tekoäly ei vastaa epäystävällisesti, eikä se pidä toista kilpailijana. Jos toinen pitää toista kilpailijana, voi käydä niin, että vanhemmat työntekijät eivät ole halukkaita jakamaan tietojaan ainakaan kenenkään nuoren kanssa. Eli kilpailuasetelma on yksi asia, minkä takia työpaikan ilmapiiri saattaa myrkyttyä. Tekoälyn kanssa ei samaa ongelmaa ole. 

https://www.tivi.fi/uutiset/a/90af950a-1c38-4d2f-8ddd-3e44e0a9813d

Kun puhumme arvoistamme...

Meillä suomalaisilla on tietyt arvot, joita me kaikki varjelemme. Meillä on omat näkemyksemme asioista, joita joku muu saattaa pitää hiukan erilaisina kuin itse niitä pidämme. Siis kun itse omaamme jonkun näkemyksen, niin silloin varmasti me voimme vaatia sitä, että muut kunnioittavat tuota meidän näkemystämme tai vakaumustamme. Me vaadimme helposti että muut ihmiset kunnioittavat meidän mielipiteitämme. Mutta jos sitten joku muu on eri mieltä meidän kanssamme, niin silloin tuo toinen on vähintään lapsellinen, naiivi tai muuten vain onneton, kun hän ei voi mitenkään ymmärtää meidän ylivertaista moraaliamme. Huomasitteko muuten että käytin tässä "me" muotoa. Se johtuu siitä, että näistä asioista kirjoittavat ihmiset mielletään usein tärkeilijöiksi, itsensä tehostajiksi sekä sellaisiksi että heitä vaivaa itsekritiikin puute. 

Se että huomaamme muiden tekemiä virheitä ei tarkoita, että itse olisimme virheettömiä. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi suoraan myöskään myöntyä toisten ihmisten tahtoon. Mutta kuten olemme monesti huomanneet, niin me olemme kovin helposti ottamassa huomioon toisten mielipiteitä, kunhan nämä mielipiteet ovat samoja kuin meidän omamme, tai sitten niiden esittäjä on meihin nähden esimiesasemassa. Kun me olemme omaksuneet jonkun mielipiteen, niin meidän on hyvinkin helppoa tinkiä tuosta periaatteesta, jos esimerkiksi johtajamme esittää vastakkaisia mielipiteitä jostain asiasta. Mutta jos alainen sattuu noita eriäviä mielipiteitä esittelemään, niin silloin emme enää olekaan niin avoimia noille alaisten esittämille näkemyksille. 

Noita arvoja käydään läpi kaikkialla, ja esimerkiksi uusi johtamisen malli on se, että ihmisiä kuunnellaan ja johtamisen pitäisi olla ihmislähtöistä. Kun kuuntelemme puheita sekä erilaisia paneelikeskusteluja, niin kohtaamme sellaisen maailman, jossa kaikki ovat valmiit istumaan pyöreän pöydän ääreen, sekä olemaan avoimia toisten mielipiteille. Me otamme aina kaikki muut puhujat huomioon, annamme muille tilaisuuden olla eri mieltä kuin mitä me itse olemme.  Meillä on tietenkin suuri halu kuunnella muiden ihmisten mielipiteitä erilaisista asioita, ja varmasti haluamme muiden kertovan mielipiteitään meille. Tai niin ehkä haluamme sanoa jossain symposiumissa, jossa kysytään, että mitä teette jos alainen pyytää hiukan aikaamme?

Siis me olemme vastaanottavaisia ja halukkaita kuuntelemaan noita muiden ihmisten mielipiteitä, jos he niitä haluavat meille kertoa. Tämä äskeinen utopia varmaan toteutuu jos johtaja tai esihenkilö esittelee näkemyksiään jossain kokouksessa, jossa tietenkin istutaan pitkän neliömäisen pöydän ääressä. Ja johtaja istuu tietenkin pöydän päässä. Siis kaikki se mitä äsken kirjoitin toteutuu silloin, kun johtaja esittelee omia asioita alaisilleen. Tuolloin jokainen meistä on varmaan täysin avoin uusille asioille. Meidän on tuolloin pakko kuunnella sitä, mitä mieltä johtaja jostain asiasta sattuu olemaan. Mutta sitten kun alainen tai ihminen johon meillä on muuten esimies- tai muuten johtajan asema tulee esittelemään omia ajatuksiaan, niin olemmeko niin valmiita kuuntelemaan noiden alaisten tai mahdollisesti lasten mielipiteitä? 

Voimme kaikki olla omasta mielestämme inhimillisiä. Mutta samalla emme kuitenkaan ehkä välitä siitä, että miltä alaisesta oikeasti tuntuu. Se että sanomme "pena" olen pahoillani, mutta et saanut pysyvää paikkaa vaikka kuinka venyit sellaiseen tai tällaiseen suoritukseen ei varmaan tunnu tuosta ihmisestä mukavalta. Me aina puhumme siitä, kuinka muut käyttävät aikaa työpaikalla, mutta tuo puhe rajoittuu usein alaiseen. Esimiehen asiat eivät kuulu alaiselle. Jos esimies nyt sattuu viettämään pari-kome tuntia jossain kokouksessa, niin kenellekään ei kuulu se, mitä tuossa kokouksessa on oikeasti puhuttu. Alaisten pitämä ylimääräinen 10 minuutin kahvitauko sen sijaan kuuluu kaikille esihenkilöille. 

Kun alainen tai vajaavaltainen tulee eteemme esittelemään jotain ajatuksia, jotka ovat meille vieraita, niin silloin kohtaamme tilanteen, jossa meidän ei ole pakko kuunnella toisen ajatuksia. Olemme silloin varmaan valmiit niitä kuulemaan, mutta jostain syystä tuollaiset alaisen esittelemät ajatukset jäävät usein pelkästään sille tasolle, että kuulimme mitä he sanovat. Mutta nuo asiat sitten menivät suoraan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siis kun alainen esittelee jotain asioita, niin saattaa olla että katselemme kännykkää tai suoraan kävelemme ulos tilasta, ja otamme toista johtajaa hihasta kiinni. Siis ketä kiinnostaa kuunnella sitä, mitä ei ole pakko kuunnella? 

Monissa palaveri-ohjeissa sanotaan, että kännykät pitää laittaa pois, ja eteen ottaa lehtiöt, jotta puheenvuoron pitäjä näkee, että seuraamme tarkoin. Esimiehen pitäessä puheita tuo asia varmaan menee kaikille jakeluun. Kännykät menevät kiltisti taskuun, ja kaikki ottavat muistikirjat taskustaan. 

Mutta kun alainen alkaa esitellä jotain asiaa, niin toimimmeko niin kuin tässä on kerrottu?  Kun alainen tulee esittelemään jotain asiaa, niin reagoimmeko niin, että laitamme kännykän pois, otamme lehtiön käteen ja käymme rauhassa hänen kanssaan asiat vielä kerran läpi, jotta hän kokee että olemme kuunnelleet sitä, mitä hän sattui sanomaan. Uskoisin että nuo alaisen pitämät puheet saattavat usein jäädä sille tasolle, että sanomme että "kirjoita siitä muistio, niin katson sen läpi, kun ehdin". Tai sitten suoraan kysytään, että "kuka sinulta tuota on kysynyt"? Eli miksi kukaan oikeasti haluaa tuossa tilanteessa tuoda omia ajatuksiaan esille? Meillä on loistavia esimies-symposiumeja, joissa opetetaan sitä, että alaista pitää kuunnella, ja alaista pitää kohdella inhimillisesti. Mutta kuitenkin nuo asiat saattavat jäädä teoreettiselle tasolle. 

Onko avaruusohjelman yksityistäminen järkevää?

Yllä oleva kuva heijastaa avaruusohjelmien suurinta ongelmaa, joka saattaa olla myös niiden suurin pelastus. Siinä esitetään se, kuinka suuri osa amerikan avaruusohjelman luotaimista on yksityisesti rahoitettu. Juuri tämä kehitys jossa tieteen tekemistä sidotaan taloudelliseen etuun saattaa aiheuttaa sekä suurta helpotusta, koska yksityiset rahoittajat eivät ole riippuvaisia MAGA-liikkeen kaltaisista poliittisista aatteista. Mutta samalla kun tiedettä sekä avaruusohjelmaa sidotaan finansseihin, niin silloin edessä on asia mikä vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen enemmän kuin koskaan. Nimittäin se että esimerkiksi SpaceX on periaatteessa monikansallinen yritys, joka ei ole riippuvainen yksittäisen valtion suosiosta. 

Kun sitten koko valtion puolustusta sidotaan juuri tällaisiin yhtiöihin, jotka voivat tarjota esimerkiksi internetiä, paikannuspalveluita sekä monia muita asioita, niin silloin unohdetaan se, että jos tuo yhtiö sulkee esimerkiksi Starlinkin, niin silloin seurauksena on todellisia ongelmia. Mikäli tämä tapahtuu sodan aikana voivat seuraukset olla hyvin vakavia. Tai mitä jos SpaceX kieltäytyisi lähettämästä jotain vakoilu- yms. satelliittia taivaalle. Todellisuudessa on pieni mahdollisuus siihen, että SpaceX:n työntekijät ottavat esimerkiksi valokuvia jostain Pentagonin satelliitista. Yksityisten yhtiöiden valitseminen sellaiseksi kumppaniksi, jota on vaikea korvata aiheuttaa ongelmia. Kun yhtyö asettuu korvaamattomaan asemaan, niin se saattaa ryhtyä hinnoittelemaan palveluitaan uudella tavalla. Ja se sitten voi saada aikaan ongelmia. 

Yllä: Taiteilijan näkemys tulevaisuuden avaruussukkulasta. 

Jos esimerkiksi tiedustelusatelliitin omistaa joku yhtiö, jonka pääkonttori on ties missä, niin yhtiö voi samalla katsoa, mikä kiinnostaa esimerkiksi jotain valtiota. Pahimmillaan molemmat mahdollisen konfliktin osapuolet ovat tuon saman yhtiön asiakkaita. 

Kun keskustellaan esimerkiksi luotaimista, niin niiden tukijärjestelmistä, me voimme ajatella, että noita samoja järjestelmiä voidaan käyttää sotilaallisissa ratkaisuissa. Sen takia esimerkiksi Mars-luotainten ohjelmistoja pitää varjella esimerkiksi juuri teollisuus vakoilijoita. Kaupallinen avaruustutkimus, joka merkitsee mineraalien hakemista asteroideilta sekä muilta planeetoilta on erittäin suuri taloudellinen merkitys myös monilla muilla sektoreilla. Kun keskustellaan esimerkiksi ydinkäyttöisten rakettien valmistamisesta, sekä lennoista muille planeetoille, niin ilman toimivaa tuki-infrastruktuuria noiden järjestelmien tuottaminen on vähintään vaikeaa sekä vaarallista. 

Jos esimerkiksi ydinraketti kootaan, sen reaktori panostetaan sekä käynnistetään Kuuta kiertävällä radalla, niin silloin raketin päästöt sekä mahdollisesti onnettomuudessa vapautuva radioaktiivinen materiaali vajoaa Kuun pinnalle. Eli tuollainen lento esimerkiksi Marsiin tarkoittaa ensinnäkin sitä, että Kuuhun pitäisi perustaa tukikohta, sekä kehittää halpoja laukaisulaitteita kuten avaruuslentokoneita eli sukkuloita, jotka voivat operoida esimerkiksi tavallisilta lentokentiltä. 

Nuo tuki-infrastruktuuriin kuuluvat välineet ovat itsessäänkin mielenkiintoisia. Avaruuslentokoneet ovat välineitä, joilla voi olla myös laaja-alainen sotilaallinen vaikutus. Eli noiden lentokoneiden avulla voidaan operoida sekä ilmakehässä että ilmakehän ulkopuolella. Ne voivat olla välineitä joilla pidetään yhteyttä Kuuasemaan, mutta samat välineet voivat myös hyökätä esimerkiksi satelliitteja vastaan. Kun ohjelmaa tutkitaan, niin tärkeää on se, että mitä muuta kuin mitä tulee ensimmäisessä bisnes-tapaamisessa mieleen kyseinen ohjelma voi tuoda sen rahoittajille. 

Mitä yhteistä on Kaukasuksen valtioilla ja USAn yliopistoilla?

Kun kerran menettää johtavan aseman, niin sitä asemaa ei helposti saa takaisin. USA kohtaa sen historian suurimman aivovuodon ja Venäjä menettää asemaansa Kaukasuksella sekä entisten Neuvostotasavaltojen joukossa. Mutta mikä yhdistää näitä kahta asiaa? Molemmat ovat seurausta siitä, että vahva johtaja on asettanut tavoitteen, jonka mukaan muiden pitää myötäillä häntä sekä hänen näkemyksiään asioista. 

Tuo vaatimus on pitänyt sisällään uhkauksen, eli jos tuota vahvaa johtajaa ei uskota tai häntä ei totella, niin seuraukset ovat silloin kamalat. Ja tietenkin populismiin kuuluu se, että veronmaksajien rahaa tuhlataan aina jokaisessa ohjelmassa. Varsinkin jos ohjelma ei miellytä jotain poliittista päättäjää. 

Eli kyseessä on valtiovallan sekä tieteen tai vahvemman valtion ja heikomman valtion välisestä skismasta. Tuolloin kyse on siitä, että kuinka pitkälle voidaan tai saadaan toisen osapuolen itsehallintoon puuttua, ilman että siitä on seurauksia. Trump on määritellyt seuraukset siten, että jos yliopisto ei häntä tottele, niin valtion tuet lakkautetaan. Ja Putin on määritellyt vastaavan asian, eli lojaalisuuden vaatimuksen siten, että jos hänelle ei olla lojaaleja, niin silloin aseapu lopetetaan tai sitten Venäjä jyrää valtion. Mutta sitten Venäjä aloitti Ukrainan sodan, joka tietenkin sitoi sen aseteollisuutta.

Eli esimerkiksi iran ei ole saanut sen tilaamia venäläisiä taistelukoneita. Eikä siten myöskään kukaan muu ole saanut sitä, mitä Putin on luvannut. Kun Trump on vaatinut USAn yliopistoja asettumaan samaan linjaan MAGA-liikkeen kanssa, niin hän aiheuttaa sen, että USAssa opiskelleet ja siellä työtä tehneet tutkijat lähtevät etsimään uusia tutkimuslaitoksia, eli he vain ottavat laukkunsa ja lähtevät. Putin taas on ollut herra Kaukasuksella siksi, että hän on tukenut noita valtioita tai niiden johtoa. Ja kun sitten hän aloitti sodan Ukrainassa, niin nuo valtiot ovat joutuneet etsimään uusia tukijoita.

Uusien tukijoiden saavuttua ei Venäjää ehkä toivoteta takaisin. Samoin jos yliopistojen tutkijat lähtevät Eurooppaan tai Aasiaan ja jättävät USAn, niin he eivät ehkä automaattisesti palaa takaisin. Eli jos ihminen muuttaa Eurooppaan, ja kohtaa ympäristön missä häntä kunnioitetaan, tai hänen työtään tuetaan, niin miksi hän palaisi USAan. Varsinkin jos hän on itse eurooppalainen. Kun MAGA-liike poistaa yliopistoista niitä, joiden tapa harjoittaa tiedettä ei miellytä Donald Trumpia sekä hänen tukijoitaan, niin Euroopassa heitä voidaan tietenkin palkata näitä tutkijoita, joiden näsäviisaat mielipiteet eivät Trumpia miellytä. 

Trump uskoo vakaasti siihen, että tulevaisuus on edelleen öljyn ja kaasun. Hän saa tietenkin voimakasta tukea öljy- ja kaasuyhtiöiltä. Ja kaikki jotka ovat häntä vastaan saavat tietenkin vastaansa kysymyksen, että “välitätkö enemmän pingviineistä vai USAn kansalaisista? 

Tietenkin Eurooppa haluaa varmaan olla paikka, jossa uskotaan vakaasti esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tulevaisuuteen. Eli sen takia esimerkiksi fuusioteknologian kehitystä vähätellään, tai aurinko ja tuulivoimasta voidaan aina löytää vähän arveluttavia asioita, kuten sitä että kotkat lentävät päin noiden tuulivoimaloiden  turbiinin siipiä. Tai niiden siipien aiheuttama ympäristökuormitus on valtavan suurta. Jos saisimme vielä esimerkiksi ympäristötavoitteita pudotettua, ja kulutusta ohjattua pois turhasta viherpesusta, niin silloin saadaan varmaan kotkat kokonaan pois ilmatilasta häiritsemästä poroja ja muuta riistaa. 

Ympäristöpolitiikkaan kuuluu tietenkin se, että ihmisille luodaan tiettyjä mielikuvia. Nuo mielikuvat ovat siitä erikoisia, että jos yksi kotka lentää tuulivoimalan siipiin, niin se luo niistä vaarallisen kuvan. Se että tuhat muuta kotkaa kuolee metsässä kuumuuteen ei tee samaa vaikutusta, koska se ei tapahdu konkreettisesti ihmisten edessä. Toki sitäkään ei muisteta että tuo ilmaston lämpeneminen ei vaikuta vain kotkiin ja niiden poikasiin. Se vaikuttaa läpi koko ekosysteemin. Eli myös porot ja muutkin eläimet sekä viljelykasvit kärsivät tuosta muutoksesta. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi se, että olisimme sitoneet energiantuotantoa jatkossakin Venäjään ei ole kaikille ihmisille epämiellyttävä asia. Venäjä tarjoaa tuolloin tietyille ihmisille mukavan selkänojan, johon voidaan aina vedota, mikäli joku asia ei miellytä itseä. 

Tieteellinen työ on avainasemassa tai lähtöpiste prosessissa, joka myöhemmin johtaa tuotteistamiseen. Se että emme tiedä että onko jollain ihmisryhmällä erilailla toimivat aivot saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten pitkiä työuria nuo ihmiset kykenevät tekemään. Tai tuo tieto saattaa olla tärkeää vaikkapa BCI-laitteiden toimivuuden kannalta. BCI- eli kyky käyttää tietokoneita EEGn avulla on uusinta uutta tietotekniikassa. Ja ilman modernia aivotutkimusta tuo asia on mahdoton toteuttaa. 

https://bigthink.com/starts-with-a-bang/american-science-brain-drain/

Ydinaseita ja miinasopimusta.

 

Yllä: Panavia Tornado IDS  kylvää pommeja sekä miinoja JP233 yksiköstä 

Syy Israelin iskuun Iraniin saattaa olla ainakin osittain Trumpin politiikka. Jos Trump ja hänen MAGA-liikkeensä päättäisivät vetäytyä Lähi-Idästä, niin silloin Israel olisi jäänyt yksin. Eli Israelin hallitus saattaa tulkita tiedustelutietoa eri tavalla kuin esimerkiksi Washingtonin esikunta.  Iranin ydinlaitteita vastaan suoritettu isku on periaatteessa ollut samantyyppinen kuin se, mitä Israel teki vuonna 1981 Saddam Husseinin Osirak reaktoria vastaan. Tulloin Israel tulkitsi tuon reaktorin olevan ydinaseita tai niihin tarvittavaa plutoniumia valmistava laitos. 

Tuolloin isku, koodimeltään "Operaatio Opera" ajoitettiin niin, että reaktori oli loppusilausta vaille valmis. Ja sen avulla Israel tuhosi tärkeän reaktorin. Jos ajatellaan ydinaseita tai ydinlaitoksia koskevia iskuja, niin iskujen ajoitus on tärkeää jos halutaan aiheuttaa maksimaalista vahinkoa. Ydinlaitoksiin kohdistettujen iskujen teho on parhaimmillaan silloin, jos laitoksia pommitetaan silloin kun ne ovat juuri valmistuneet. 

Tuolloin täsmäaseet tuhoavat laitoksen suojarakenteen sekä niiden sisällä olevat laitteet, joiden hankkiminen on vaikeaa valtiolle, joka on ydinlaitteita koskevassa vientikiellossa. Tuon jälkeen jos hyökkääjä haluaa saada aikaan vielä täydellisempää tuhoa, niin se voi odottaa että reaktori aloittaa toimintansa. Tuolloin myös radioaktiivinen polttoaine leviää ympäriinsä ja sen korkea radioaktiivisuus estää esimerkiksi asiakirjojen pelastamisen tuosta laitoksesta. Siis onko Iranilla ollut valmisteilla ydinaseita on tietenkin kiistanalaista, mutta se mitä noilla iskuilla Israel saavutti on varmasti sisäinen konsensus. 

Ongelmana ovat tietenkin laitokset jotka valmistavat “keltaista kakkua” eli korkeasti rikastettua uraania (Highly Enriched Uranium, HEU). Tuo materiaali ei ole yhtä sopivaa ydinaseiden valmistukseen kuin plutonium. Mutta meidän pitää muistaa se, että ensimmäinen ydinpommi “Little Boy” käytti nimenomaan uraania. Kyseiset laitokset voivat siis valmistaa kömpelön ydinpommin ilman reaktoria, mutta siis kun puhutaan siitä, että asetta käytetään kaupungin tai avoimella maalla olevan joukko-osaston tuhoamiseen, niin silloin noiden aseiden ei tarvitse olla kovin kehittyneitä. Ja jos jollain terroristilla on tuollainen pommi, niin he voivat kuljettaa sen vaikka rekalla operaatio alueelle, ja räjäyttää tuon ultimaattisen autopommin. 

Miinat voivat olla myös offensiivinen ase. 

Ja sitten miinasopimukseen. Suomi siis ilmoitti irroittautuvansa Ottawan sopimuksesta. Tuolloin puhuttiin tietenkin siitä että miinat ovat puolustuksellisia aseita. Mutta ilmasta kylvettäviä miinoja voidaan käyttää myös offensiivisesti. Hyvänä esimerkkinä merimiinojen offensiivisesta käytöstä on Itämerellä suoritettu miinoitus offensiivi joka edelsi Hitlerin hyökkäystä Neuvostoliittoon. Tuolloin Suomen ja Saksan laivastot kylvvät valtavan määrän miinoja Itämereen. Tuon operaation tarkoitus oli sulkea Neuvostoliiton laivat Leningradin eli nykyisen Pietarin satamiin. 

Samalla tavalla maalla voi hyökkääjä sulkea offensiivisen miinoitteen avulla vastapuolen sotajoukkoja tukikohtiin. Samoin miinoja voidaan kylvää asevoimien harjoitusalueille. Pahimmillaan miinojen avulla voidaan tehdä sellaisia sotarikoksia joissa esimerkiksi viljapeltoon voidaan pudottaa ilmasta miinoja. Persianlahden sodassa Panavia Tornado IDS koneet pudottivat JP233 levittimestä sekä pommeja että henkilömiinoja kiitoradoille. Noiden miinojen tarkoitus oli estää kiitoratojen korjaaminen. Mutta tietenkin tuollaista välinettä voidaan käyttää esimerkiksi myös moottoriteiden tuhoamiseen sekä miinojen kylvämiseen myös esimerkiksi maastoon, jolloin tarkoitus on estää vihollisen liikehtiminen. 

Tuolloin esimerkiksi nopeasti lentävät taistelukoneet voivat kylvää miinoja maanteille, joita pitkin vihollinen tuo varusteita rintamalle. Samoin esimerkiksi miinat voidaan kuljettaa hyökkäävän vihollisen taakse drooneilla tai vastapuolen taakse kylvetyt miinat voivat estää täydennysten saapumisen etulinjaan. 

https://en.wikipedia.org/wiki/JP233

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Opera

https://fi.wikipedia.org/wiki/Osirak