Miten Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat pysyneet salassa näin pitkään?

   Miten Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat pysyneet salassa näin pitkään?

Yllä: Nopeasti liikuteltavat ydinaseet mahdollistavat sen, että niitä on erittäin vaikeaa löytää. Ne voidaan ajaa pois tukikohdastaan, ja sijoittaa vaikkapa latoon. Kuvan ohjukset ovat ilmeisesti Hwasong-18 ohjuksia, jotka ovat Pohjois-Korean ensimmäisiä kiinteää polttoainetta käyttäviä mannertenvälisiä ohjuksia. 

Pohjois-Korean ydinaseet ovat nopeasti liikuteltavia. Eli niiden aseiden käyttöön ei tarvita kiinteitä laukaisu-alustoja, mikä tekee noista tukikohdista erittäin vaikeasti havaittavia. Nimittäin nuo Pohjois-Korean ydinasetukikohdat ovat kuin mitä tahansa moottori- tai ajoneuvovarikoita.  Koska nuo ohjukset voidaan ajaa pois tukikohdasta, ja laukaista vasta pitkän matkan päässä niiden tukikohdasta, jossa noita aseita huolletaan sekä säilytetään, ei niiden laukaisu välttämättä paljasta tukikohdan sijaintia. Se kuinka paljon aseita noissa tukikohdissa on riippuu niiden tehtävistä. Eli huolletaanko Pohjois-Korean ydinkärkiä samassa paikassa kuin niiden kantoraketteja? 

Eli onko tukikohdan tarkoitus vain huoltaa noita aseita, vai ovatko ne myös käyttövalmiiden ohjusten valmius asemia? Turvallisuuden huomioiden voidaan olettaa että käyttövalmiit ohjukset on sijoitettu erityisiin valmiustukikohtiin, jossa niitä voidaan käyttää välittömästi. 

Siis ohjukset voivat sijaita joko tuossa keskus-tukikohdassa, tai sitten ne voivat olla jossain muualla hajalleen sijoitettuna, jolloin niiden paljastaminen on melko vaikeaa. Eli en tiedä Pohjois-Korean doktriinista, joka koskee nimeomaan ydinaseiden varastointia, mutta uskoisin että ainakin osa noista aseista on aina hyvin lähellä Kim Jong-Unia. Eli tuossa maassa ydinaseilla on myös sisäpoliittinen rooli. 

Yllä: Hwasong-18

Jos tuossa maassa ilmenee mitään kapinointia, niin Kim Jong-Un saattaa ratkaista tämän ongelman käyttämällä ydinaseita omaa kansaansa vastaan. Pohjois-Korean ydinasetukikohtiin on ilmeisesti varastoitu ja valmiina käytettäväksi ainakin kiinteää polttoainetta käyttäviä ohjuksia, jotka voivat reagoida nopeasti. Ja voidaan hyvin epäillä, että venäläiset ovat auttaneet Pohjois-Koreaa noiden ydinohjusten rakentamisessa. Tai ainakin noiden yläkuvassa olevien ohjusten yhdennäköisyys SS-25 ja SS-20 järjestelmän kanssa on silmiinpistävää. Mutta kuten tiedämme, niin tuolla maalla on monia erilaisia ohjuksia. Ja ainakin uusimpien ydinohjusten kantama ulottuu Suomeen asti. 

Myös Pohjois-Korean Hwasong-17 järjestelmä on ilmeisesti erittäin korkeasti mobilisoitu, kuten alemmassa kuvassa näkyy. Ja myös myöhemmät ohjukset Hwasong-18 ja Hwasonng-19 käyttävät mobiilialustoja. Pohjois-Korean ohjusten nopea kehittyminen eli Hwasong-18 on yhdessä Hwasonng-19 kanssa otettu käyttöön vuosina 2023 ja 2024, mikä viittaa Venäjän antamaan tekniseen apuun.  Nuo ohjukset otettiin käyttöön Venäjän Ukrainaan suorittaman hyökkäyksen jälkeen, joten Venäjän voidaan olettaa antaneen apua noiden kiinteää polttoainetta käyttävien ohjusten kehittämisessä. 

Se minkä tyyppisiä aseita Pohjois-Korealla on ei ole tarkasti tiedossa. Eli normaaleja ydinaseita tuolla maalla kyllä on. Mutta samalla kun tarkastellaan Pohjois-Korean uusia raskaan sarjan kantoraketteja, niin voidaan kuitenkin olettaa että Pohjois-Korea havittelee myös FOBS- eli kiertoradalle sijoitettuja sekä nopeaan reagointiin pystyviä ydinaseita. Tai ehkä tuo valtio havittelee myös EMP-aseita, joiden avulla se kykenisi lamauttamaan vastustajansa räjäyttämällä ydinaseen ilmakehän yläosissa tai lähiavaruudessa. Noiden aseiden vieminen Maapallon kiertoradalle vaatisi erittäin tehokkaan raketin. 

https://www.abc.net.au/news/2023-07-13/north-korea-hwasong-icbm-missile-launch/102596318

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011444287.html

https://www.38north.org/2023/12/third-successful-launch-of-north-koreas-hwasong-18-solid-icbm-probably-marks-operational-deployment/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hwasong-17

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-17

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-18

https://en.wikipedia.org/wiki/Hwasong-19

Kimmo Ojalan outo katoaminen vuonna 1999 on muuttunut murhatutkinnaksi

   Kimmo Ojalan outo katoaminen vuonna 1999 on muuttunut murhatutkinnaksi

Kuva:https://yle.fi/a/74-20123280

Kimmo Untamo Ojalan katoamista tutkitaan tällä hetkellä murhana. Ja poliisilla on useita epäiltyjä. Yhtä henkilöä on kuulusteltu tuosta vanhasta murhasta, kertoo Ilta Sanomat jutussa jonka on julkaistu 8.11.2024. Tuon jutun mukaan “katoamista koskeva esitutkinta on edistynyt”. Untamo on muuten erittäin erikoinen nimi, ja Kimmo oli sen ilmeisesti saanut toiseksi nimekseen oman isänsä mukaan. 

Kimmo Ojalan katoaminen on outo siksi, että hän oli kadoksissa kuusi kuukautta ennen katoamisilmoitusta, jonka hänen äitinsä teki 6.1.2000. Viimeinen varma havainto tuosta kotimaan sisäisiä rekkakuljetuksia ajaneesta 29-vuotiaasta 186 cm/ 80kg miehestä oli 6.6.1999 Ristiinan Nesteellä. Tuolloin Ojalan koulukaveri oli keskustellut Kimmon kanssa, ja Kimmo oli kertonut menevänsä avovaimonsa vanhempien mökille. Se että hän oli menossa tuonne mökille on outoa, koska Ojala on juuri edellisenä iltana riidellyt avovaimonsa kanssa. Eli mistä hän tiesi, että hänen avovaimonsa vanhemmat eivät soita poliisia ja käske hänen kadota?

Tai oliko Ojala ylipäätään matkalla tuonne avovaimonsa vanhempien mökille? Siis Ojala saattoi tietenkin puhua muunnettua totuutta puhuessaan vanhan koulukaverinsa kanssa. Jos ajatellaan että Ojalalla oli edellisen illan riidan takia pää pyörällä, niin hän on saattanut vahingossa puhua asioita, jotka eivät ole pitäneet paikkaansa. Tai ehkä hän halusi peittää todellisen määränpään.  Joka voi olla mikä tahansa. Ja tuon matkan tarkoitus voi olla mikä vain, autokaupoista aseen hankintaan. Eli oliko Ojala ehkä yrittänyt hankkia laitonta asetta? Vai oliko hän ehkä viemässä avovaimonsa asunnon avainta tämän vanhempien mökille? 

Poliisi oli käynyt kaksi kertaa rauhoittamassa tuota pariskuntaa, ja tilanne oli päättynyt siten, että Ojalan avovaimo oli poistunut omistamastaan asunnosta lasten kanssa. Joten jos sitten Ojala oli matkalla kohti avovaimonsa vanhempien mökkiä, niin miten hän sitten oli ajatellut, että siellä olisi mitään vastaanottoa? Mikäli katoamisen takana olisivat olleet esimerkiksi virolaiset toimijat, jotka olisivat ehkä houkutelleet Ojalan ottamaan “harmaata työtä”, niin miksi nuo virolaiset olisivat tappaneet miehen, jonka kanssa heillä piti olla vain autokauppoja? 

Sanotaan että Ojala oli käynyt usein Virossa entisen avovaimonsa kanssa. Hän ei kuitenkaan avovaimonsa nähden ollut hankkinut mitään epämääräisiä tuttavia tuolta lahden eteläpuolelta. Toisaalta taas tuolla miehellä on ollut myös oma elämä, eli hän on voinut tavata ihmisiä ilman avovaimoaan tai ilman että hänen avovaimonsa tietää asiasta. 

Sanotaan että Kimmon elämä ei ollut ruusuilla tanssimista. Mutta ei myöskään syöksykierrettä. Eli velkoja ei juurikaan ollut. Tai siis ainakaan mitään virallisia velkoja ei ollut. Mutta samalla kuitenkin mieleen tulee se, että jos Ojala oli sekaantunut johonkin laittomaan, niin epävirallisia velkoja on voinut olla vaikka kuinka paljon. Ja juuri nämä epäviralliset velat ovat niitä asioita, joiden takia alamaailmassa tapetaan. Mutta kenelle näitä velkoja on ollut? Sitä ei tiedä kukaan, eikä kukaan edes tiedä onko noita “harmaita velkoja” edes ollut. 

Miksi varaton Ojala oli ostanut kalliin amerikkalaisen auton? Ja oliko Ojala itse ajanut auton paikkaan, mistä se noin 8kk. kuluttua löydettiin? Eli oliko Ojala ehkä kadonnut vapaaehtoisesti, vai “pantiinko hänet katoamaan”? Ja oliko tuo katoaminen ehkä suunniteltu, vai kävikö niin, että Ojala “vain sattui väärään paikkaan väärään aikaan”? Jos Kimmo olisi tehnyt jotain itselleen, niin missä tuo ruumis olisi ollut? Eli miten hän olisi pannut itsensä katoamaan, jos hän olisi tehnyt jotain itselleen? 

Kuitenkin Ojala oli vaimonsa kanssa käynyt usein Virossa, joten olisiko siellä voinut tapahtua jotain, josta vaimo ei saanut tietää.  Ojalan rekka-yritys oli taantumassa joten sitä kautta rikolliset olisivat voineet häntä lähestyä. Mutta kuitenkaan hän ei ollut ilmeisesti ollut mitenkään tekemisissä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Mutta raju riita entisen vaimon kanssa juuri ennen katoamista varmasti saa aikaan ajatuksen siitä, että oliko Kimmolla ehkä paineita? Tai kuten liitteenä olevassa filmissä kysytään, pelkäsikö hän ehkä henkensä puolesta? 

Se että hän oli käynyt kolkuttamassa entisen vaimonsa ovea kertoo siitä, että joku asia saattoi olla pielessä. Ojalan rahatilanne ei ollut mitenkään hyvä. Kimmo oli ostanut ennen katoamistaan uuden amerikkalaisen auton, jonka maksueriä hän oli lyhentänyt ajallaan. Tuo auto löytyi sitten katoamisilmoituksen jälkeen Kouvolasta. Ojala oli jättänyt etuikkunat raolleen ja lähtenyt käymään jossain. Ja sieltä jostain hän ei ollut sitten enää palannut. Juuri tuo amerikkalainen auto panee miettimään sitä, että miten mies, jonka tilillä ei ollut mitään ulosmitattavaa kuitenkin oli ostanut tuollaisen suuri moottorisen, paljon bensiiniä vievän auton? Eli miksi hän oli laittanut vähiä rahojaan tuollaiseen autoon? 

Kun ajatellaan että tuo auto oli sitten löytynyt Kouvolan Lehtomäestä, jonne se oli jätetty ikkunat raollaan kuumana kesäpäivänä, niin pitäisi kysyä, että onko Kimmo itse ajanut autonsa Kouvolan Lehtomäkeen? Vai onko joku muu ajanut auton paikkaan, mistä se oli sitten löydetty? Oliko hän ehkä mennyt johonkin asuntoon, vai oliko hänen pitänyt tavata joku ehkä Lehtomäessä, ehkä jossain Ristiinan ja Kouvolan välillä? Ja oliko kyseessä harkittu teko, vai sattuiko tuo onneton nuori isä paikalle sattumalta, ja näki jotain jota ei pitäisi nähdä? 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010820395.html

https://yle.fi/a/74-20123280

Yksityiset vakoilupalvelut operoivat jo vakoilusatelliitteja.

IceEye satelliitteja

Yksityisten turvallisuuspalveluiden rooli on kasvanut yritysmaailmassa. Ja tietenkin kun esimerkiksi elektroniikka pienenee sekä muuttuu halvemmaksi, niin sen takia myös yksityisten turvallisuusalan yritysten mahdollisuudet hankkia tietoa paranevat. Mutta samalla kun puhutaan esimerkiksi turvallisuusalasta sekä yksityisetsivistä, niin emme ehkä ajattele sitä, että yksityisetsivän, yksityisen vakoilupalvelun sekä yksityisen teollisuusvakoilupalvelun ero saattaa olla hiuksen hieno. 

Eli yksityisen toimijan kohdalla tilanne on sikäli ongelmallinen, että yksityiset turvallisuuspalvelut eivät välttämättä kysele esimerkiksi mitään kotietsintälupia, vaan kohteen kotiin mennään tiirikoimalla lukko ja sinne asennetaan valvontalaitteita, joilla kohteen kotia voidaan tarkkailla 24/7. Ja usein unohdetaan että samanlaiset laitteet toimivat myös toimistoissa. Yksityisetsivän täytyy ymmärtää, että häntä saatetaan pyydellä tämän kaltaisiin tehtäviin.  Eli tietenkin esimerkiksi tiedustelupalvelun virkailija voi tekeytyä yksityisetsiväksi. Ja välittää tietoja toiselle valtiolle. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi tuotekehityksessä kulkee suuria rahavirtoja, jotka saattavat kelvata myös jollekin kilpailevalle yritykselle. 

Ongelma on siinä, että vaikka kukaan ei koskaan puhu näistä asioista julkisesti, niin silloin tällöin saattaa esimerkiksi yksityisetsivä saada toimeksiannon, jossa häntä pyydetään paljastamaan esimerkiksi kilpailijan tuotekehitystä. Tietenkin me kaikki sanomme aina että "ei" tuollaisille pyynnöille, mutta kuitenkin ongelma on siinä, että aina on ihmisiä joilla saattaa mennä taloudellisesti huonosti tai joku muu motiivi saa heidät suostumaan teollisuusvakoiluun. Yksityiset turvallisuuspalvelut sekä yksityiset vakoilupalvelut saattavat olla tehokkaampia kuin kukaan edes uskaltaa tai haluaa ajatella. Eli nykyaikaisilla yksityisillä turvallisuuspalveluilla saattaa olla miljardiluokan rahoitus. 

Yksityiset tuvallisuusalan yhtiöt siirtyvät avaruusaikaan. 

Nuo yksityiset palvelut operoivat jopa vakoilusatelliitteja sekä droneja, joilla voidaan kuunnella ja valvoa melkein mitä kohdetta hyvänsä. Mikäli puhutaan esimerkiksi vakoilusatelliiteista, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että suomalainen IceEye ei ole ainoa laatuaan, vaikka se on kuudenneksi suurin satelliitti-kuvien toimittaja. Lista noista yhtiöistä on liitteenä tekstin lopussa, ja suurin niistä on USAssa operoiva Maxar Technologies. IceEyen budjetti on 250 miljoonaa Euroa. Maxar Technologies taas operoi 6,8 miljardin dollarin rahoituksella. Joten ehkä se kertoo jotain siitä, mitä tuo yhtiö joka tarjoaa myös tiedustelutietoa kykenee luomaan. 

Joten yksityiset vakoilupalvelut ovat saaneet jo käsiinsä erittäin tehokkaita satelliitteja, joiden avulla ne voivat hankkia tietoja lähes mistä tahansa kohteesta. Samoin yksityiset toimijat voivat ehkä tulevaisuudessa myös hankkia käsiinsä tappajasatelliitteja sekä ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetuttuja aseita. Mikäli ajatellaan että esimerkiksi Maxar ei suostuisi välittämään tietoa esimerkiksi jostain USAn liittolaisen kohteesta, niin asiakas voi valita minkä tahansa satelliittioperaattorin joka ei operoi Amerikasta käsin. Eli yksityisen kentän vahvuus on joustavuus. Lähi-Idässä tai Brasiliassa päämajaansa pitävä yhtiö ei ehkä välitä niin paljon siitä, mitä USAn kansallinen turvallisuus sanoo jonkun kohteen kuvaamisesta. Vaikka yhtiön kotisivut olisivat portugaliksi, niin ne voi kätevästi kääntää käännösohjelman avulla. 

https://yle.fi/a/74-20173089

https://www.euspaceimaging.com/

https://www.inven.ai/company-lists/top-26-satellite-imagery-providers

https://www.iceye.com/company

https://www.maxar.com/

https://www.sccon.com.br/#/landing

https://spaceimagingme.com/

Puolasta on löytynyt uusi öljy- ja kaasuesiintymä.

"Poraus. Itämerellä on löydetty lisää öljyä. Kuva Pohjanmeren öljynporauslautoista.(Uusi Suomi)

"Puola on löytänyt merkittävän öljyesiintymän Itämereltä, vahvistaa öljy-yhtiö Central European Petroleum (CEP). Ennakkotietojen mukaan noin kuusi kilometriä Puolan rannikolta olevassa esiintymässä olisi 22 miljoonaa tonnia öljyä ja 5 miljardia kuutiometriä maakaasua. Uusi esiintymä yli tuplaisi Puolan öljyreservien määrän, joka oli 20,2 miljoonaa tonnia vuonna 2023." (UusiSuomi)

"Esiintymän laajemmalla, noin 593 neliökilometriä käsittävällä alueella arvioidaan olevan yli 33 miljoonaa tonnia öljyä ja 27 miljardia kuutiometriä maakaasua. Wolin East -nimellä kulkeva öljykaivo on yksi Euroopan suurimmista hiilivetylöydöistä kymmenen viime vuoden aikana."(UusiSuomi)

Öljyn ja kaasun hinta on nykyään erittäin korkealla, mikäli sitä verrataan esimerkiksi 1960-lukuun. Joten myös pienempien esiintymien hyödyntäminen muuttuu ennemmin tai myöhemmin kannattavaksi. Mutta ollakseen ympäristö-ystävällinen ratkaisu pitäisi fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvät pakokaasut puhdistaa siten, että niistä otetaan hiili talteen. Mikäli hiili saadaan erotettua joko maakaasusta tai sen palamistuotteista, niin silloin maakaasu on oikeasti ihan puhdas polttoaine.

Ensimmäistä kertaa Itämerellä on tehty merkittävä hiilivetylöydös. Tämän löydöksen sijainti on noin kuusi kilometriä Puolan rannikosta, joten tuon öljy- ja kaasuesiintymän omistaja on Puola. Tuo esiintymä saattaa edesauttaa ainakin Puolan taloutta, ja sen takia kyseessä on merkittävä löytö. 22 miljoonaa tynnyriä öljyä ei ole mikään pieni määrä. Joten sen takia tuo löydös on hyvin merkittävä. Samoin se että tuo uusi öljykenttä sijaitsee hyvin matalassa vedessä lähellä rannikkoa on hyvin merkittävää, joten ehkä sen takia tuo kenttä voidaan hyvinkin nopeasti ottaa käyttöön. Mutta öljyn löytyminen tuosta paikasta saa tietenkin aikaan myös jatkoetsintöjä. 

Ilmeisesti öljyä aletaan jatkossa etsiä myös muualta Itämeren pohjasta, ja tietenkin noiden kenttien näennäisen helpon hyödyntämisen takia ne saattavat nostaa myös Itämeren poliittista jännitystilaa uusiin korkeuksiin. Itämeren öljylöydös on nimittäin sellainen, että myös Putin saattaa haluta osalliseksi tuohon öljyyn, joka tietenkin nostaa Puolan arvovaltaa EUssa. Kun tuota öljyesintymää ajatellaan sitten luonnonsuojelun näkökulmasta, niin luonnonsuojelijat eivät tule siitä hurraamaan. Mutta kuten tiedämme, niin kansainvälinen politiikka on asia, jossa asioita voidellaan öljyn ja kaasun kaltaisten energianlähteiden avulla. 

Ja nuo energianlähteet ovat syynä moniin selkkauksiin. Eli tämä uusi öljy- ja kaasuesiintymä saattaa myös lykätä vihreää siirtymää kohti tulevaisuutta, mutta kuten varmaan tiedämme edessä on joka tapauksessa miljardien löydös. Puola tietenkin itse päättää mihin se tuota öljyä sekä kaasua käyttää. Mutta kuten tiedämme, niin NESTE on yksi maailman huippuluokan öljytuotteiden jalostajista. Joten ehkä tuo öljy- ja kaasulöytö tuovat työpaikkoja myös Suomeen. Mutta ehkä tuo esiintymä saa aikaan myös sitä, että öljyä sekä kaasua aletaan etsiä ehkä myös Suomen aluevesiltä. Nimittäin kysymys on siitä, että onko Itämeren tai Fennoskadian alueelta oikeasti koskaan ennen etsitty öljyä sekä kaasua ollenkaan? 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7a43aae0-7bdb-4170-ace4-28f03b6ebda8

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/b4cfbd1c-0efb-40bc-9ef2-e0fad5f90de6

Kun kerran tekoälyltä kysäisin..

Tekoäly eroaa ihmisestä siinä, että toivon mukaan tekoälyllä ei ole omaa tahtoa. Tekoäly ei myöskään valehtele tai anna väärää tietoa. Sen takia tekoälyltä on helppoa kysyä neuvoa. Joten sen takia tekoäly voi kouluttaa sinusta tai minusta paremman koodarin kuin alan konkarit. Mutta miksi alan konkarien opastus ei ole hyvää? Kursseilla tietenkin on aina mahdollista kysyä opettajalta tai ohjaajalta asioita, mutta aina välillä käy niin, että joku muukin tarvitsee apua. Ja siinä sitten saattaa pari- kolme tuntia mennä, ennen kuin joku ohjaaja sattuu istumaan viereiseen tuoliin, sekä ryhtyä neuvomaan koodaamista. 

Eli jos parikymmentä ihmistä haluaa tai tarvitsee apua, niin silloin opettajalla ei ole ehkä kovin paljon aikaa kertoa kaiken maailman kikkoja. Toinen asia sitten on se, että työpaikalla alan konkarit voivat kokea olevansa kilpailuasemassa tulokkaisiin nähden. Se saattaa aiheuttaa ikäviä vastauksia, jos toinen kysyy aivan perusasioita. 

Eikä työpaikalla ole välttämättä muutenkaan aikaa neuvoa kaikissa mahdollisissa asioissa, kun muiden pitää välillä töitäkin tehdä. Joten mistä sitten saa neuvoja, jos niitä tarvitaan? Tietenkin kun ihminen tulee taloon, niin hänelle annetaan perehdytys, mikä saattaa tarkoittaa 30 minuutin maraton-puhetta, jossa sitten kerrotaan että missä on joku ohjekirja, eikä edes sitä muisteta mainita juuri tämän yrityksen käyttämän editorin erityispiirteitä. 

Tekoälyn valtti on siinä, että se ei koskaan suutu. Sillä on aina aikaa neuvoa sekä purkaa koodia käyttäjälle. Eikä sen vaivaaminen ole kenenkään ajasta pois. Samoin tekoäly ei vastaa epäystävällisesti, eikä se pidä toista kilpailijana. Jos toinen pitää toista kilpailijana, voi käydä niin, että vanhemmat työntekijät eivät ole halukkaita jakamaan tietojaan ainakaan kenenkään nuoren kanssa. Eli kilpailuasetelma on yksi asia, minkä takia työpaikan ilmapiiri saattaa myrkyttyä. Tekoälyn kanssa ei samaa ongelmaa ole. 

https://www.tivi.fi/uutiset/a/90af950a-1c38-4d2f-8ddd-3e44e0a9813d

Kun puhumme arvoistamme...

Meillä suomalaisilla on tietyt arvot, joita me kaikki varjelemme. Meillä on omat näkemyksemme asioista, joita joku muu saattaa pitää hiukan erilaisina kuin itse niitä pidämme. Siis kun itse omaamme jonkun näkemyksen, niin silloin varmasti me voimme vaatia sitä, että muut kunnioittavat tuota meidän näkemystämme tai vakaumustamme. Me vaadimme helposti että muut ihmiset kunnioittavat meidän mielipiteitämme. Mutta jos sitten joku muu on eri mieltä meidän kanssamme, niin silloin tuo toinen on vähintään lapsellinen, naiivi tai muuten vain onneton, kun hän ei voi mitenkään ymmärtää meidän ylivertaista moraaliamme. Huomasitteko muuten että käytin tässä "me" muotoa. Se johtuu siitä, että näistä asioista kirjoittavat ihmiset mielletään usein tärkeilijöiksi, itsensä tehostajiksi sekä sellaisiksi että heitä vaivaa itsekritiikin puute. 

Se että huomaamme muiden tekemiä virheitä ei tarkoita, että itse olisimme virheettömiä. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi suoraan myöskään myöntyä toisten ihmisten tahtoon. Mutta kuten olemme monesti huomanneet, niin me olemme kovin helposti ottamassa huomioon toisten mielipiteitä, kunhan nämä mielipiteet ovat samoja kuin meidän omamme, tai sitten niiden esittäjä on meihin nähden esimiesasemassa. Kun me olemme omaksuneet jonkun mielipiteen, niin meidän on hyvinkin helppoa tinkiä tuosta periaatteesta, jos esimerkiksi johtajamme esittää vastakkaisia mielipiteitä jostain asiasta. Mutta jos alainen sattuu noita eriäviä mielipiteitä esittelemään, niin silloin emme enää olekaan niin avoimia noille alaisten esittämille näkemyksille. 

Noita arvoja käydään läpi kaikkialla, ja esimerkiksi uusi johtamisen malli on se, että ihmisiä kuunnellaan ja johtamisen pitäisi olla ihmislähtöistä. Kun kuuntelemme puheita sekä erilaisia paneelikeskusteluja, niin kohtaamme sellaisen maailman, jossa kaikki ovat valmiit istumaan pyöreän pöydän ääreen, sekä olemaan avoimia toisten mielipiteille. Me otamme aina kaikki muut puhujat huomioon, annamme muille tilaisuuden olla eri mieltä kuin mitä me itse olemme.  Meillä on tietenkin suuri halu kuunnella muiden ihmisten mielipiteitä erilaisista asioita, ja varmasti haluamme muiden kertovan mielipiteitään meille. Tai niin ehkä haluamme sanoa jossain symposiumissa, jossa kysytään, että mitä teette jos alainen pyytää hiukan aikaamme?

Siis me olemme vastaanottavaisia ja halukkaita kuuntelemaan noita muiden ihmisten mielipiteitä, jos he niitä haluavat meille kertoa. Tämä äskeinen utopia varmaan toteutuu jos johtaja tai esihenkilö esittelee näkemyksiään jossain kokouksessa, jossa tietenkin istutaan pitkän neliömäisen pöydän ääressä. Ja johtaja istuu tietenkin pöydän päässä. Siis kaikki se mitä äsken kirjoitin toteutuu silloin, kun johtaja esittelee omia asioita alaisilleen. Tuolloin jokainen meistä on varmaan täysin avoin uusille asioille. Meidän on tuolloin pakko kuunnella sitä, mitä mieltä johtaja jostain asiasta sattuu olemaan. Mutta sitten kun alainen tai ihminen johon meillä on muuten esimies- tai muuten johtajan asema tulee esittelemään omia ajatuksiaan, niin olemmeko niin valmiita kuuntelemaan noiden alaisten tai mahdollisesti lasten mielipiteitä? 

Voimme kaikki olla omasta mielestämme inhimillisiä. Mutta samalla emme kuitenkaan ehkä välitä siitä, että miltä alaisesta oikeasti tuntuu. Se että sanomme "pena" olen pahoillani, mutta et saanut pysyvää paikkaa vaikka kuinka venyit sellaiseen tai tällaiseen suoritukseen ei varmaan tunnu tuosta ihmisestä mukavalta. Me aina puhumme siitä, kuinka muut käyttävät aikaa työpaikalla, mutta tuo puhe rajoittuu usein alaiseen. Esimiehen asiat eivät kuulu alaiselle. Jos esimies nyt sattuu viettämään pari-kome tuntia jossain kokouksessa, niin kenellekään ei kuulu se, mitä tuossa kokouksessa on oikeasti puhuttu. Alaisten pitämä ylimääräinen 10 minuutin kahvitauko sen sijaan kuuluu kaikille esihenkilöille. 

Kun alainen tai vajaavaltainen tulee eteemme esittelemään jotain ajatuksia, jotka ovat meille vieraita, niin silloin kohtaamme tilanteen, jossa meidän ei ole pakko kuunnella toisen ajatuksia. Olemme silloin varmaan valmiit niitä kuulemaan, mutta jostain syystä tuollaiset alaisen esittelemät ajatukset jäävät usein pelkästään sille tasolle, että kuulimme mitä he sanovat. Mutta nuo asiat sitten menivät suoraan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siis kun alainen esittelee jotain asioita, niin saattaa olla että katselemme kännykkää tai suoraan kävelemme ulos tilasta, ja otamme toista johtajaa hihasta kiinni. Siis ketä kiinnostaa kuunnella sitä, mitä ei ole pakko kuunnella? 

Monissa palaveri-ohjeissa sanotaan, että kännykät pitää laittaa pois, ja eteen ottaa lehtiöt, jotta puheenvuoron pitäjä näkee, että seuraamme tarkoin. Esimiehen pitäessä puheita tuo asia varmaan menee kaikille jakeluun. Kännykät menevät kiltisti taskuun, ja kaikki ottavat muistikirjat taskustaan. 

Mutta kun alainen alkaa esitellä jotain asiaa, niin toimimmeko niin kuin tässä on kerrottu?  Kun alainen tulee esittelemään jotain asiaa, niin reagoimmeko niin, että laitamme kännykän pois, otamme lehtiön käteen ja käymme rauhassa hänen kanssaan asiat vielä kerran läpi, jotta hän kokee että olemme kuunnelleet sitä, mitä hän sattui sanomaan. Uskoisin että nuo alaisen pitämät puheet saattavat usein jäädä sille tasolle, että sanomme että "kirjoita siitä muistio, niin katson sen läpi, kun ehdin". Tai sitten suoraan kysytään, että "kuka sinulta tuota on kysynyt"? Eli miksi kukaan oikeasti haluaa tuossa tilanteessa tuoda omia ajatuksiaan esille? Meillä on loistavia esimies-symposiumeja, joissa opetetaan sitä, että alaista pitää kuunnella, ja alaista pitää kohdella inhimillisesti. Mutta kuitenkin nuo asiat saattavat jäädä teoreettiselle tasolle. 

Onko avaruusohjelman yksityistäminen järkevää?

Yllä oleva kuva heijastaa avaruusohjelmien suurinta ongelmaa, joka saattaa olla myös niiden suurin pelastus. Siinä esitetään se, kuinka suuri osa amerikan avaruusohjelman luotaimista on yksityisesti rahoitettu. Juuri tämä kehitys jossa tieteen tekemistä sidotaan taloudelliseen etuun saattaa aiheuttaa sekä suurta helpotusta, koska yksityiset rahoittajat eivät ole riippuvaisia MAGA-liikkeen kaltaisista poliittisista aatteista. Mutta samalla kun tiedettä sekä avaruusohjelmaa sidotaan finansseihin, niin silloin edessä on asia mikä vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen enemmän kuin koskaan. Nimittäin se että esimerkiksi SpaceX on periaatteessa monikansallinen yritys, joka ei ole riippuvainen yksittäisen valtion suosiosta. 

Kun sitten koko valtion puolustusta sidotaan juuri tällaisiin yhtiöihin, jotka voivat tarjota esimerkiksi internetiä, paikannuspalveluita sekä monia muita asioita, niin silloin unohdetaan se, että jos tuo yhtiö sulkee esimerkiksi Starlinkin, niin silloin seurauksena on todellisia ongelmia. Mikäli tämä tapahtuu sodan aikana voivat seuraukset olla hyvin vakavia. Tai mitä jos SpaceX kieltäytyisi lähettämästä jotain vakoilu- yms. satelliittia taivaalle. Todellisuudessa on pieni mahdollisuus siihen, että SpaceX:n työntekijät ottavat esimerkiksi valokuvia jostain Pentagonin satelliitista. Yksityisten yhtiöiden valitseminen sellaiseksi kumppaniksi, jota on vaikea korvata aiheuttaa ongelmia. Kun yhtyö asettuu korvaamattomaan asemaan, niin se saattaa ryhtyä hinnoittelemaan palveluitaan uudella tavalla. Ja se sitten voi saada aikaan ongelmia. 

Yllä: Taiteilijan näkemys tulevaisuuden avaruussukkulasta. 

Jos esimerkiksi tiedustelusatelliitin omistaa joku yhtiö, jonka pääkonttori on ties missä, niin yhtiö voi samalla katsoa, mikä kiinnostaa esimerkiksi jotain valtiota. Pahimmillaan molemmat mahdollisen konfliktin osapuolet ovat tuon saman yhtiön asiakkaita. 

Kun keskustellaan esimerkiksi luotaimista, niin niiden tukijärjestelmistä, me voimme ajatella, että noita samoja järjestelmiä voidaan käyttää sotilaallisissa ratkaisuissa. Sen takia esimerkiksi Mars-luotainten ohjelmistoja pitää varjella esimerkiksi juuri teollisuus vakoilijoita. Kaupallinen avaruustutkimus, joka merkitsee mineraalien hakemista asteroideilta sekä muilta planeetoilta on erittäin suuri taloudellinen merkitys myös monilla muilla sektoreilla. Kun keskustellaan esimerkiksi ydinkäyttöisten rakettien valmistamisesta, sekä lennoista muille planeetoille, niin ilman toimivaa tuki-infrastruktuuria noiden järjestelmien tuottaminen on vähintään vaikeaa sekä vaarallista. 

Jos esimerkiksi ydinraketti kootaan, sen reaktori panostetaan sekä käynnistetään Kuuta kiertävällä radalla, niin silloin raketin päästöt sekä mahdollisesti onnettomuudessa vapautuva radioaktiivinen materiaali vajoaa Kuun pinnalle. Eli tuollainen lento esimerkiksi Marsiin tarkoittaa ensinnäkin sitä, että Kuuhun pitäisi perustaa tukikohta, sekä kehittää halpoja laukaisulaitteita kuten avaruuslentokoneita eli sukkuloita, jotka voivat operoida esimerkiksi tavallisilta lentokentiltä. 

Nuo tuki-infrastruktuuriin kuuluvat välineet ovat itsessäänkin mielenkiintoisia. Avaruuslentokoneet ovat välineitä, joilla voi olla myös laaja-alainen sotilaallinen vaikutus. Eli noiden lentokoneiden avulla voidaan operoida sekä ilmakehässä että ilmakehän ulkopuolella. Ne voivat olla välineitä joilla pidetään yhteyttä Kuuasemaan, mutta samat välineet voivat myös hyökätä esimerkiksi satelliitteja vastaan. Kun ohjelmaa tutkitaan, niin tärkeää on se, että mitä muuta kuin mitä tulee ensimmäisessä bisnes-tapaamisessa mieleen kyseinen ohjelma voi tuoda sen rahoittajille.